Sisäpiiriongelmia

Kuten kaikki valveutuneet kansalaiset varmasti tietävät, yksi kansainvälisen finanssikriisin keulakuvia on ollut Atlannin lohikäärmevaltio, Islanti. Maan valuutalla voi pyyhkiä persettään eivätkä islantilaiset yritykset ole kovinkaan houkuttelevia sijoituskohteita – paitsi ehkä ”no ostetaan nyt pois kun on halpaa”-mielessä. Toisin sanoen Islanti on aika kusessa. Asiaa ei helpota, että muutamilta suurlainanottajilta oli kaatuneista islantilaispankeista mitätöity lainoja vain päiviä ennen pankkien kaatumista – ja mikäpä siinä, kun kyseiset henkilöt sattuvat olemaan pankinjohtajien kavereita ja sukulaisia. Hauskaksi tilanteen tekee se, että Islanti on pieni maa – koko valtiossa on vain 300 000 asukasta. Kun vielä otetaan huomioon se seikka, että ihmiset usein pariutuvat samoista asioista kiinnostuneiden ja samalla koulutustasolla olevien kanssa, tuloksena on se, että käytännössä kaikki valtion nimeätekevät tuntevat toisensa tai ovat sukulaisia keskenään. Syntyy sellaisia sisäpiirikiemuroita, joita ei juuri voi mihinkään muuhun valtioon kuvitella. Nämä sisäpiirikuviot taas ovat todella hankalia lainsäädännön kannalta ja ongelmienratkaisuun vaadittaisiin usein ulkopuolista apua, kuten tästä Helsingin Sanomien kirjoituksesta käy ilmi.

Vaikka Suomen animepiirit eivät ehkä olekaan ihan yhtä vakavaa liiketoimintaa kuin kokonaisen valtion tulevaisuus, vähän samoista ongelmista on niissäkin kyse. Aktiivinen harrastajakunta on niin harvalukuista, että asioista mitään tietäviä on ehkä joitain kymmeniä, enimmillään satoja. On sinällään hyvä, että Suomen piireissä edes suurimmat kaupalliset toimijat (ts. mangakustantamot) ovat erillään muista toimijoista ja että piireissä liikkuvat rahat ovat lähtökohtaisesti määrältään melko pieniä (sisältäen myös conibudjetit) eikä minkäänlaisia pörssirakennelmia ole, vai mitä muuten pitäisi olla mieltä siitä, että ainakin jotkut maamme animelehdistön merkittävät nimet ovat myös esimerkiksi maamme suurimman animeaiheisen keskustelupalstan ylläpitäjiä? Edes allekirjoittanut ei ole täysin ulkopuolella tällaisista kytkennöistä ja esimerkiksi istuu ainakin kahden animeaiheisen järjestön puheenjohtajan pallilla tällä hetkellä.

Varsinaisia ongelmia tästä ei vielä ole aiheutunut; ainakin päättävässä asemassa olevat ihmiset ovat osanneet käyttäytyä kuten kuuluu. Ei myöskään ole mitään syytä olettaa, että ketään tällaista animeskenen Avainhenkilöä (TM) jaksaisi kiinnostaa järjestää mitään suurta vallankaappausta, koska loppujen lopuksi sellainen olisi melko turhaa. Ja kun kavallettavia rahavarojakaan ei useinkaan ole, ei sekään ole kovin hyvä suunnitelma. Mutta voi jeesus jos Suomen animeskene olisi valtio :-D

Täysin ongelmaton tilanne ei kuitenkaan ole. Oikeustieteessä vakiintuneen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännössään kiteyttämän kannan mukaan tuomioistuinten toimintaa arvioitaessa ei riitä, että tuomioistuimen toiminta on puolueetonta, vaan sen on myös näytettävä siltä. Ja tällaisia ongelmiahan on: kun sama henkilö jälleen kerran voittaa cosplay-kisan, alkaa nillitys välittömästi: tuomaristossa oli voittajan tuttuja! Tuomaristo on puolueellinen! Äänestystulos on purettava! Siinä tilanteessa on paha mennä sanomaan, että tämän asu oli oikeasti hienompi kuin se 50. koulupuku + kissankorvat -yhdistelmä, jos ihmiset kokevat ratkaisun puolueellisena – riippumatta siitä, että voittajan asu olisi oikeastikin ollut hienoin.

Tästä tietysti voi sanoa, että ”lol cosplya kisa dramu”, mutta ottaen huomioon, että kyse on yhdestä Suomen animeskenen arvostetuimmista kisoista, se ei minun mielestäni ole täysin merkityksetöntä. Jos kilpailujen tuloksista tahdotaan sellaisia, että kenelläkään ei ole niistä nokankoputtamista (mikä tietysti voi olla mahdoton tehtävä, Suomen con-yleisön tietäen), tulisi jostain saada tuomareita, joilla ei olisi kytkentöjä kilpailijoihin – mutta Suomen skene taas huomioon ottaen, tämä voi hyvinkin olla mahdotonta. Yksi ratkaisu tietysti on käyttää skenen ulkopuolisia asiantuntijoita – ompelijoita, teatteriväkeä, jne – mutta tämäkin ratkaisu on vähän puolivillainen, sillä olisi Ihan Kiva (TM), että myös palkinnoista päättävät ovat skenen toiminnassa mukana.

Sisäpiiriin kuulumisesta on näissä piireissä toisaalta myös etua. Animeharrastajat ovat ainakin Suomessa melko sisäänpäinkääntynyttä sakkia, tarkoittaen tässä siis sitä, että ”oman porukan” sisältä tulevat toimijat koetaan ”meidän jengiksi”, kun taas ulkopuolelta tulevat toimijat koetaan kilpailijoiksi, jotka ovat rahan perässä tai tekevät animepiirien julkisuuskuvalle hallaa – miettikääpä esimerkiksi harrastajayhteisön asennoitumista Sangatsuun, Egmontiin ja Punaiseen Jättiläiseen (jotka kaikki kertovat toimistaan ja keskustelevat harrastajien kanssa Anikissa ja ovat coneissa tavattavissa) ja verratkaa sitä asennoitumiseen Ivreaa kohtaan (joka on ollut todella hiljaa tekemisistään eikä ole näkynyt coneissakaan). Tai entäs Subin Otaku, jonka Suvi ja Tessi eivät ainakaan entuudestaan olleet mitään skenejulkkiksia? Hieman sama ongelma on nykyisellä Anime-lehdellä verrattuna Japan Poppiin, jonka lähes kaikki tekijät ovat tuttuja nimiä myös Anikista.

Sisäpiirikytköksistä on näin pienissä piireissä haittaa ja synnyttävät eripuraa. Toisaalta niistä on myös selkeää etua, koska sisäänpäinlämpiävyydestä johtuen oman porukan kanssa on aina kivempi tehdä hommia kuin ”ulkopuolisten”. On varmaankin odotettavissa, että asiat helpottuvat tulevaisuudessa, kun harrastajamäärät kasvavat ja varsinkin kun nykyiset harrastajat kasvavat ja ottavat paikkansa Suomen animeskenen toimintaympäristössä o/! Long live Suomen animupiirit!