Monista muista maista poiketen Suomen animeskene on hyvin naisvaltainen. Skenen naisvaltaisuudella on tiettyjä jänniä heijastevaikutuksia: siinä missä yaoi on tavallista ja hyväksyttyä, hentaita paheksutaan yhä jotenkin likaisena ja ällöttävänä. Siinä missä joissain maissa cosplay ja conit tarkoittavat tyttöjä paljastavissa cossiasuissa poikien kuvatessa näitä, Suomessa cosplay ja conit tarkoittavat sitä, että tytöt pukeutuvat pojiksi ja kuivanaivat toisiaan puistossa. Ja siinä, missä lähes kaikkialla muualla on jonkinlaisia ”kuumia cosplaymisuja” tai ”kuumia skenebeibejä”, tällaiset puuttuvat Suomen animeskenestä lähestulkoon kokonaan. Suomen animeskenen (hetero)miesten keskuudessa yksi suhteellisen yleinen puheenaihe on animeskenen kuumien misujen puute. Onhan yleistietoa, että Suomesta on kotoisin Maailman Kuumin Cosplayuros eli Elffi (josta oli jälleen vaihteeksi viestiketju 4chanin /cgl/:ssä, ja tytöt ympäri maailman joutuivat vaihtamaan pöksynsä). Uuh aah -fiiliksiä herättäviä miespuolisia cossaajia on toki muitakin kuten Krautti sekä Mert (nyk. Muoti-Mert, on kai eläköitynyt cossaamisesta) – mutta maailmanluokan Kuumia Cosplaymisuja tai skenebeibejä ei vielä ole. Yhtään kappaletta. Tai että skenessä olisi liikaa kuumia misuja.
Syy on yllättävän yksinkertainen.
Desuconissa pitämässäni ”Näin animefani saa naista”-luennossa totesin, että jos naista mielii saada, pitää olla naisen arvoinen. Nörttipiireissä hyväksi aluksi yleensä riittää hygienan perusteet: käy suihkussa, aja parta, käy parturissa (siis ihan oikeassa parturissa, ei että ”mun sisko vähän leikkaa saksilla”), osta uusia vaatteita vähintään parin vuoden välein (miel. pari kertaa vuodessa), älä käytä 10 vuotta vanhoja mainos-T-paitoja. Ja ehkä jonkinlainen sosiaalinen silmäkin olisi hyväksi.
Muutama päivä sitten yksi naispuolinen opiskelijakaverini, ihan katseenkestävä tapaus, kertoi kokemuksistaan eräässä lautapeliseurassa. Karu kertomus muistutti aika vahvasti animepiireistä. Resitoin muistista:
”Joo… kyllähän minä siellä jonkin aikaa vietin, mutta vähän… no, niin – ne jätkät haisi kolmen metrin päähän hieltä ja vaatteet oli tasoa ’äiti osti kun olin yläasteella’. Tukka oli sen verran rasvaisen näköinen, että ihan hetkeen ei varmaan oltu suihkussa käyty, minkä tosin kyllä päätteli jo hajusta muutenkin. Mutta ehkä rasittavinta kaikista oli se, että sitten kun oli lähestulkoon ainoa tyttö paikalla, niin jos kerrankin erehtyi hymyilemään jollekin näistä jätkistä, niin eivätkös ne sitten ottaneet sen merkkinä siitä että tahtoo viettää koko elämänsä tämän tyypin kanssa ja sen jälkeen nää on koko ajan liimaantumassa kylkeen eikä tajua pitää yhtään etäisyyttä koskaan eikä missään. Vaikka siellä muutama kiva tyyppi olikin, niin ei sitä kokonaisuutta voinut kestää.”
…niin. Tavallaan pysäyttävää, kun joku nainen oikeasti avautuu tästä ällönördepoikailmiöstä, vaikka sinällään ajatustasolla kuvio onkin varmaan lähes kaikille selvä.
Kuten ”panomiesluennollani” totesinkin, on toki olemassa sellaisia naisia, joilla on nördepoikafetissi, kuten tämä Tunnustuksien Luolan tunnustus kertoo. On kuitenkin lähestulkoon zen-arvoituksen tasoinen kysymys, onko tällaisista nördepoikafetisistinaisista mitään iloa, jos nämä kuitenkin vain jäävät katselemaan kohteitaan jonnekin labran nurkkaan, eikä halu muutu toiminnaksi? Totuus on, että ei: joko tytön täytyy olla niin aktiivinen, että lähtee oikeasti itse saalistamaan nördepoikia ja kädestä pitäen näyttää näille, mitä haluaa tehtävän – tai nördepoikien pitää kasata niin paljon rohkeutta, että löytävät nämä tytöt ”yritys ja erehdys”-taktiikalla. Karu totuus kuitenkin on, että tällaisia nördefetisistityttöjä ei ole kovin paljoa. Mahdollisuus tällaisen tytön kohtaamiseen on niin pieni, että en panisi päätäni pantiksi.
Toisaalta kyse ei kuitenkaan ole siitä, mistä ja miten jollekin tietylle nördepojalle saadaan nainen, vaan että mistä saadaan skeneen kuumia misuja yleensä. Tässä päästään taas siihen, että skenen urosten pitäisi olla niiden kuumien misujen arvoisia. Vaikka on tietysti kivaa läskit hyllyen juoda olutta, piereskellä äijien kanssa sohvalla animea Mikurun tissejä katsellen ja kommentoiden, karu totuus on, että keskimääräisellä ulkonäköönsä panostavalla, kuumalla mimmillä sietokykysietokyky nörttihielle, 10 vuotta vanhoille mainos-T-paidoille ja rasvatukille sekä sosiaaliselle kyvyttömyydelle ovat huomattavasti alemmat kuin keskimääräisellä nörttitytöllä.
Että niin, jos kaipaatte niitä kuumia misuja, niin katsokaa ensin peiliin ja kysykää itseltänne, kelpaisitteko itse siihen rooliin, mitä näiltä seksikkäiltä misuilta odotatte.
EI NÄIN.
PS. Ei sinällään, että alussa mainitsemani ulkomainen ”tytöt pukeutuvat paljastaviin cosplayasuihin ja pojat ottavat näistä kuvia”-mallissa mitään vikaa olisi – päinvastoin, kaikki voittavat: tytöt tuntevat itsensä niin hyviksi cossaajiksi kuin seksuaalisesti halutuiksi, pojat pääsevät harjoittamaan valokuvaustaitojaan ja saavat kuvia cosplaymisuista ja metsäteollisuuskin lähtee uuteen nousuun talouspaperimyynnin räjähtäessä pilviin.
word.
Objection! Japanin otakukantahan lienee keskivertomisun näkökulmasta vielä ällöttävämpää kuin paikallinen, ja siellä on siitä huolimatta Kipi ja Ushijima ja Lenfried ja vaikka mitä muita.
…tosin itselleni kyllä on edelleen hieman epäselvää, maksetaanko kyseisille neideille palkkaa photoshooteista. Mikäli maksetaan, homma onkin hyvin paljon helpompi ymmärtää.
Naissukupuolen edustaja huutelee puskasta:
Desuconin consept cosplay etc. luennolla keskusteltiin hieman samasta aiheesta, ja siellä ilmi tuli eräs naisvoittoisen skenen vähemmän keskustelluista puolista – tyttöjen välinen kateus. Oman kokemukseni mukaan ns. kuuma misu kun kerää ympärilleen kuolaavien hikikomeroiden lisäksi myös aikamoisen joukon paskanpuhujia. Hyvännäköinen, taitava cosplayn harrastaja, joka tekee myös vähän rohkeampia asuja, on aika helposti muiden tyttöjen silmissä ulkonäköään hyväksi käyttävä lutka. Ja kukapa sitä horatsun leimaa haluaisi. Sama ilmiö toistuu aika ajoin mm. /cgl/:llä, ja missä tahansa lukiossa, yläasteella tai missä tahansa.
En kuitenkaan kiellä, etteikö ajatus hikoilevista, kuolaavista, viikon vanhoilta spermatahraisilta kalsareilta haisevista ällönörteistä hivenen rajoittaisi cosplayambitioitani.
Totta, vaikka onhan niitä misujakin muutamia (esim. YumiKoyuki on aika beibe), eivät vain ole saavuttaneet kansainvälistä famea ainakaan vielä. Mutta toivomme heitä lisää ja näkyvämmiksi! Nyt kaikki suihkuun ja Dressmanniin!
Tuo extendedfelinen pointti huoraleimasta on aika mielenkiintoinen, koska itse en ole tuollaiseen törmännyt animeharrastuksen piirissä. En tosin ole nainen, mutta suurin osa kavereistani kyllä on. En tietenkään kiellä ilmiön olemassaoloa, mulla on kai vain käynyt hyvä säkä, kun ei ole osunut kohdalle. Voi voi. Haha, ”ulkonäköään hyväksi käyttävä lutka”, eikö juuri cosplayssa ulkonäköään nimenomaan pidä käyttää hyväksi?
extendedfeline yhdyn tuohon naisten väliseen kateuteen. Vaikka se ei olekkaan kovin näkyvää voin kokemuksella sanoa, että vähäpukeiset/seksikkäät asut keräävät ”toi on just tommonen huomiohuora” katseita coneissa. Ulkomailla nämä ”lutkat” kai kilpailevat keskenään, mutta Suomessa uskaltautuminen esim. bikineihin on vaikeampaa, koska pelätään muiden cossaajien paheksuntaa.
Idea: nyt kun globalisaatio ja maailmanlaajuinen resurssien käyttö on muodikasta ja suosittua, eikö suomen conien tissibeibeilyt voisi ulkoistaa vaikka Venäjältä tai Virosta? Tuolla suunnassahan tuntuu riittävän kuumia ja itsevarmoja tyttöjä vaikka tännekin jakaa, ainakin cos.comissa tekemieni… tutkimusten perusteella!
Felinen sanomaan yhdyn itsekin. Sivusta olen seuraillut kuinka toisia kyräillään, dissaillaan ja varsinkin vähäpukeisille cosseille nauretaan ja niitä pilkataan – varsinkin jos pukuilija ei ole ihan juuri hahmonsa vartalotyypin mukainen. Tästä saisi hyvän aasinsillan Bubun Finnconin cosplayn eroon muihin coneihin verrattuna. Kyse on enemmänkin asenteesta kuin lopputuloksesta. Suomen cosplayskene on vielä varsin nuori ihan harrastajiltaankin, joten tällaiseen yläastetapaiseen käyttäytymismalliin törmää rasittavan usein. Toivottavasti siitä päästään vielä joskus irti.
Toisekseen jäin hieman hölmistyneeksi miettimään, etteikö Kuutin mielestä Suomessa tosiaankaan ole hotteja cossaajatyttöjä. Ilmeisesti omat kriteerini kuumille misuille ovat vähän toiset, koska joka tapahtumassa olen nähnyt ainakin pari, joskus useammankin hotin cossaajatytön. Enkä puhu siis crossplay-puolesta, vaan ihan perinteisestä tyttö tytön vaatteissa tapauksista. Kenties kärjistät, mutta minusta on outoa väittää, etteikö täältä löytyisi niitä ihastuttavia naisiakin. Olisi mielenkiintoista kuulla, miten seksikäs misu määritelläänkään?
Rora, pitikin juuri kommentoida tänne, mutta tuo viestisi tulikin oikein sopivaan aikaan…
Kyse ei siis ole siitä, etteikö Suomessa olisi animepiireissä Kuumia Misuja(TM) – kyse on enemmänkin (suhteellisesta) määrästä, joka vaikuttaisi olevan Suomessa matalampi kuin jossain muissa maissa. Tietysti kyseessä voi olla myös tilastoharhasta; ulkomaisista cosplaykuvista internetissä kiertää tietysti eniten kuvia niistä ”parhaista” cosplaysta, jotka hyvin usein sattuvat olemaan myös niitä ihmisiä joiden oma vartalonmuoto on lähellä animevartaloa tai jotka ovat muuten uuh aah -kuumia.
Toiseksi, suomalaisessa kulttuurissa oman itsensä tai vartalonsa esittelyä ei yleensä katsota erityisen hyvällä tai ainakaan niin positiivisesti kuin esimerkiksi itärajan takana tai monissa muissa maissa.
Kolmanneksi, Suomen ilmasto tekee bikinicosplaysta hivenen vaikeampaa kuin muualla.
Ja niin, tietysti vielä sekin, että toki on hyvin mahdollista, että kuumia mimmejä liikkuu piireissä enemmän kuin mitä luulisi, mutta kun näillä on Akatsuki-kaapu tai Akuroku-cosplay päällä, on näiden identifioiminen hivenen hankalaa.
Tilanteeseen vaikuttanee toki myös tyttöjen välinen kateus tai inho toisia naaraita kohtaan, jotka pukeutuvat ”liian paljastavasti” (ts. VITTU MIKÄ HUORA), sekä toki myös Creepyjätkä McCreepyjen käytös: kauhean useaa tuskin erityisesti motivoi tehdä kovin paljoa lisää Strike Witches -cosplayta, jos löytää kännykkäkameralla otettuja kuvia perseestään Kuvalaudalta conin jälkeen. Tai jos pitää conissa tissipaitaa, niin seuraavaksi Kuvalaudalla liikkuu jutut, miten ko. mimmi pääsi conissa asemaansa reittä pitkin…
Jännä tuo lautapelikokemus. Itse olen naispuolinen lautapeliharrastaja. Siinä porukassa missä minä pelaan, suurin osa osallistujista on miehiä, mutta kertaakaan ei ole tullut sellainen olo, että haluaisin lopettaa touhun joko huonon hygienian tai lähentelyn vuoksi. Tässäkin on siis ilmeisesti jotain alueellista variaatiota.
Ja yhden tuohon kommenttiin suomalaisesta kansanluonteesta itseään vähättelevänä jne. Ei viitsitä pukeutua paljastavasti, kun ei osata ajatella itseään erityisen hotteina. Tai itselläkin on pari asua, jotka olisi hieno toteuttaa, mutta ei anna sisu myöden, kun rasvakertymät ovat hieman alempana kuin keskiverto animemisulla.
Odotas nyt. Luinkohan oikein, koska sisälukutaitoni sanoo että tämä entri voivottelee sitä että suomalaisen animeskenen tytöt ovat rumia tai vaihtoehtoisesti, että suomalaiset, kuumat animutytöt eivät cossaa tarpeeksi vähäpukeisia (tai niin kuin deittipalstoilla sanottaisiin ’rohkeasti pukeutuvia ;)’) naishahmoja?
…Ja että jos animunörtit käyttäisivät deodoranttia niin kuumia misuja ilmestyisi Suomen cosplayskeneen?
Uskoni suomalaisiin miehiin sen kuin notkahtelee.
(Ai niin muuten, se että on hyvännäköinen ei korreloi eikä oikeuta kuumaan tyttöystävään. Animunörteillä voi olla vaikka kuinka monumentaalisia odotuksia tyttöystävilleen ja alitajuisia ’mutta kun minä olen niin siisti ja kiva tyyppi niin tietenkin minä olen oikeutettu nättiin – ei keskinkertaiseen – vakipanoon!’ ja nämä odotukset löyhkäävät vahvasti käyttäytymisessä ja kirjoittamisessa. Siinä ei paljon parturointi auta.)
Extendedfelinen kommenttiin:
Omassa seurassani en ole tuollaisia reaktioita todistanut, joten mielenkiinnosta kysyn että millaisia hahmoja nämä ’ulkonäköään hyväksikäyttävät lutkat’ ovat cossanneet? Yoko, Bayonetta, Strike witches tytöt…? Vai Nana, Zelda, Deunan…? (nyt kun tulisi vielä mieleen jotain häijyjä, vähäpukeisia anego hahmoja)
Tuli näes sellainen teoria mieleen, että jos animuneitokainen kokee jonkin hahmon epämiellyttäväksi (fanservice-objekti, naisstereotypia, narttumainen pissis joita on yläasteella oppinut inhoamaan) niin negatiiviset tunteet siirretään usein hahmon cossaajaan. Animen bikinibeibien funktio on yleensä poikkeuksetta olla paperinohuella persoonalla varustettu miesten fanservice. Oli sitten lievennetty moella tai parodioinnilla, hahmon perusfunktio on sama. Vähäpukeisuuteen liittyy animessa paljon epämiellyttäviä assosiaatioita. En itse pistäisi tällaisen hahmon nahkaa päälleni ihan itsekunnioituksen takia – yks hailee mitä muut ajattelevat ihon näyttämisestä. Tämä, eikä pelko tai kateus, on omasta mielestäni syy mahdolliseen bikinibeibien puuttumiseen skenessä.
Incognito, tämä kirjoitus käsittelee sitä, että perstuntuma on, että kuumia misuja on Suomen skenessä suhteessa vähemmän kuin muualla sekä pohdintaa siitä, mistä tämä voisi johtua – onko asia oikeasti näin, vai onko kyseessä vain jonkinlainen harha.
Haisevat, limaiset ja ällöttävät nörttipojat harvoin vetävät naisia puoleensa, vielä vähemmän niitä nätimpiä tapauksia. Hauskinta kaikessa on, kun tällaiset jäbät ihmettelevät sitä, miksi heillä ei ole mallityttöystävää, vaikka ovat niin mukavia ja fiksuja. Ei se nyt ihan niin kuitenkaan toimi. Tuskin animeskeneen tulisi yhtään GTI-tyttöä tai Miss Suomi -kandidaattia lisää, vaikka kaikki Suomen animeskenen uroot olisivat pää- tai sivutoimisia alusvaatemalleja – sitä en usko.
Mutta totuus kuitenkin on, että samanlainen houkuttelee samanlaista ja seura tekee kaltaisekseen. Se on osa normaalia ihmisluontoa.
Tuo ”naisten välinen kateus” on itsestä aina tuntunut oudolta… Cosplaytapahtumassa luulisi pätevän pukeutumisen suhteen eri säännöt kuin kadulla. Ja kesäisin kaduillakin näkee bikinipukeutumista. Vai ovatko nättejä, hoikkia cossaajia halveksuvat samoja, jotka inhoavat nättejä naispuolisia animehahmoja joilla ei ole tarpeeksi vaatetta päällä? Jälkimmäisiin kun ei juuri kukaan tunnu enää nykyään kiinnittävän huomiota, vaikka vielä joskus nekin aiheuttivat paheksuntaa. Vai pelätäänkö siinä alitajuisesti että tapahtumat saavat negatiivista huomiota? Ymmärrän sen ettei joku halua kekkuloida vähissä vaatteissa 20 asteen pakkasessa kuolaavien nörttien keskellä, mutta jos joku toinen haluaa niin en tajua miksi pitäisi alkaa inhota sitä henkilöä.
En ole itse ajatellut koskaan koko cossausasiaa, ehkä alkaisin nikotella vasta kun cossaaja olisi selkeästi liian nuori. Silloin reaktio olisi ehkäpä sama kuin törmätessä minihameeseen ja tiukkoihin paitoihin pukeutuneisiin 9-vuotiaisiin, joilla on niin raskaat meikit että näyttävät parikymppisiltä.
Yhdyn mielipiteeseen nörttipoikien tarrautuvuudesta! Jos ei heti kättelyssä ole naama norsunvitulla ja pitäydy kauempana, voi olla varma, että nörtti olettaa, että tässä nyt on tämä vuosisadan rakkaustarina. Erehdypä normaalisti tervehtimään… *brr*
Netissä tosin lähinnä törmää ”ruma huora, en panisi” -asenteeseen. Hupaisaa.
Cosplayhottisten puutteesta menisin ehkä syyttämään myös suomalais-ugrilaista persjalkaisuutta. Ei kauheasti ole säärtä tai reittä mitä esitellä kun jalkaterä kasvaa suoraan pakarasta. (Minulla ainakin.)
Tekisi kyllä mieli vääntää yhtä jos toista herutus-cossia, mutta kun katselee kaikkia nättejä cossausvaihtoehtoja, huomio osuu heti kaksimetrisiin heinäseipäisiin joita kai myös jaloiksi nimitetään. Harvemmalla itsetunto riitää päättämään, että jepa! Kyllähän minäkin voin tuolta näyttää!
(Tosin jos kukaan löytää mitään hottiscossia jossa saa leveän perseen ja lyhyet jalat piiloon tai ne eivät haittaa, niin tekaisen heti! Sisäinen huomiohuorani olisi mielissään.)
Taitaa keskimäärin Suomen cosplayscenen nätit, taitavat ja vartaloa edustavasti esiin tuoviin asuihin pukeutuvat cossaajat olla niin pariutuneita, että mitäpä sitä nörttimiesten kannattaa coneissa suotta yrittää mitään muuta kuin niitä kännykkäkamerakuviaan…
Mutta uskoisin että aika paljon merkitystä on juurikin tuolla kommenteissa mainitulla selän takana puhutulla halveksivalla asenteella niin mies- kuin naispuoleistenkin harrastajien puolesta. Kun vähänkin enemmän alkaa olla esillä ja tunnistettavissa, alkaa enemmän tai vähemmän nimetön palaute netissä olla äkkiä sitä tasoa, että tarvitsee poliitikon paksunahkaisuutta sitä varten.
Sen sijaan joku anime/lautapelikerhon luolanörttimenoon mukaan lähteminen ja yhden päivän conissa pyöriminen näyttävässä ja ”muodollista pätevyyttä” edustavasti korostavassa asussa ovat mielestäni kaksi ihan eri asiaa. Jälkimmäisessä voi ihan hyvin pitää etäisyyden muihin kävijöihin ja liikkua puvusta riippuen vaikka täysin incognitona, mutta silti muiden kävijöiden ihailun ja kadehdinnan kohteena – ja sitten palata todellisuuteen, jossa on jotakin aivan muuta. Sehän se pitäisi cosplayn idea hienon puvun lisäksi ollakin, ollaan vähän aikaa hahmo eikä oma itsensä.
Mä väitän, että kuvan Nintendo-velho saa ovista ja ikkunoista, jos asenne on yhtä kova arkielämässäkin! :D Katsokaa nyt ja kuvitelkaa: tuollaisella itsevarmuudella ja -ironialla saisi Dynamon lattialta arkisinkin! Jos kaveri on lisäksi synnynnäinen törppö a’la Jörn Donner, sen parempi. Läskeillä tai muilla ulkoisilla jutuilla ei ole tiettyyn rajaan asti niin suurta merkitystä kuin luulisi: asenne ja mielikuvitus are the things that counts kun tavoitellaan naisten eliittiä, naarasmaailman Afrikan tähtiä. Hygienialla ja sen semmoisella saattaa päästä harrastamaan keskivertoseksiä keskivertonaisen/-tytön kanssa, mutta hei, miksei hilaisi rimaa ylemmäksi kun se on mahdollista?
Sisältö ratkaisee, ei pinta. Niin kuin tässäkin viestissä.
Komppaan D:ta. Velholla on jopa aito Power Glove! Laihduttaa se toki voisi, mutta itse puku on erinomaisen cool.
Yksi juttu cossaajissa on se, että mokomat tuntuvat olevan aika nuoria. Jollekin japanilaisotakulle tämä voi olla bonuskin, mutta Kuutin hakemaa hottiutta alaikäisiltä harvemmin löytyy.
Briteistä mallia suomalaiset! Täällä näytetään rohkeasti tissiä ja reittä sekä coneissa, että katukuvassa muutenkin, vaikka brittinaisia kai aika laajalti pidetään Euroopan rumimpina. Kun korkoa on tapeeksi, sääri näyttää pitkältä. Varo kuitenkin pudottamasta mitään lattialle!
Niin. Tosipaljastava hottismisu-cosplay tuntuu epäkäytännolliseltä idealta. Tungoksessa ja ihmisvilinässä ei huomaa geek-paparazzeja, cosplay menee anatomiaesityksen puolelle jos istuu lattialle syomään eväitä, bussi/junamatkalla saa outoja katseita ja huutelua taviksilta jne.
Kai tässä on kulttuurisia eroja -suomalaiset eivät muutenkaan pukeudu niin paljastavasti kuin esim. venäläiset, britit tai jenkit. Tästä voisi tehdä oikein tutkimusta maittain – esim Ranskassa ja Italiassa pukeudutaan vielä konservatiivisemmin kuin Suomessa… Likaisten hiusten haju toisaalta leijuu coneissa ja muissa alan tapahtumissa varmaan kaikkialla…
Kunhan saan tän pienen laihduttelu-hankkeeni päätteeseen ni mä ainaki tulen tekemään näitä hieman rohkeampiakin asuja! :D Ihan vain sen takia että haluan näyttää hyvältä ja kivoilla naishahmoilla nyt sattuu olemaan niin smexyt kuteet.
Madu:
Kipille, Ushijimalle ja Lenfriedille ei makseta photoshootista. Homma toimii samalla periaatteella kuin doujinshien myynti, eli omakustanne. Doujinpiirtäjä pirtää ja myy tekeleensä, ja cossaaja ja valokuvaaja (esim. Lenfried ja Heru3) ottavat kuvia ja myyvät sitten rommeja samoissa paikoissa kuin piirtäjät. Ei palkkaa vaan myyntivoittoa jota jaetaan osaanottajien kesken. Ne kuvakokoelmat jotka löydät netissä on vain pieni osa kaikesta mitä myydään. On helppoa tuottaa tommonen levy ja siinä on myös vähän statusjutun makua.
Jotkut cossaajat kuten Necoco tarjoavat myös yksityisiä photoshoottejä valokuvastudiossa. Nää kuvat jää kuitenkin valokuvaajien kokoelmiin eikä levitetä (saa nähdä miten ne reagoisi jos bakagaijin yrittäisi varata aikaa). Kyllä japanilaiset cossaajat ovat keksineet kaikenlaisia keinoja tienata rahaa, mutta ne toimivat pikemmin ”yksityisyrittäjinä” koska niiden tarjoamille palveluille on harvoin jatkuvaa kysyntää.
Itse mietin seuraavanlaista. Suomen cosplay väki on vielä niin nuorta ettei näitä kuumia cosplay misuja ole vielä kerinnyt kehittyä. Kun vielä etsii itseään ja on epävarma naiseudestaan on aika vaikea kuvitella cossaavansa vaikkapa FF X-2 Rikkua. Itsekin nykyään suunittelen sellaisten pukujen tekemistä mitä vielä vaikkapa vuosi sitten en olisi ikinä tehnyt. Kun tietää kuka on löytää myös itsevarmuutensa. Lisäksi nuoret tytöt erityisesti tuntuvat katsovan sarjoja joissa joko on hyvin vähän naispuolisia hahmoja, naispuoliset hahmot ovat äärimmäisen ärsyttäviä tai hahmojen naisellisuus viedään yli. Uskon myös että tuo naisten välinen kateus on monille ihan oikea syy jättää cossaamatta hahmoa jonka muuten voisi haluta tehdä. Naisten välinen kateus on ainakin itse tullut koettua niin moneen kertaan että tiedän että tottumattomalle se voi olla aika kurjaa.
Niin ja vielä noista nörteistä, niitäkin on niin erilaisia. Kirjoituksessasi mainitsemiisi rasvaisiin ja epähygieenisiin en ole animepiireissä törmännyt. Onko sitten ollut hyvää tuuria, eivätkö ole uskaltaneet lähestyä vai onko niitä vaan kuviteltua vähemmän? Traconin jatkoilla pari ehkä jollain tapaa nörtiksi luokiteltavaa miestä tuli juttelemaan ja loppu ilta menikin sitten peleistä ja vastaavasta jutellessa. Että rohkeasti vaan juttelemaan pojat ja miehet. Vaikkei tuosta Traconin jälkeisestä juttelustakaan mitään pidempää tullut niin ainakin kaikilla oli mukava ilta.