Shin Bubukuuti Kai Z GT X Destiny.

Kategoria: Yleistä (Page 5 of 13)

Tööttää tavaraa Tötteröön

Kaikki siistit tyypit on siellä jo, miksi sinä et? Siis Twitterissä, tuttavallisemmin Tötterössä.

Animeharrastajia pitäisi kiinnostaa se, että suuri osa suomalaisista skenevaikuttajista ja animeblogaajista (lol) käyttää sitä, ja Tötterössä onkin ollut varsin mielenkiintoisia keskusteluita niin animesarjoista, Suomen animeskenen tilanteesta kuin fansubbaamisestakin.

TweetDeck screenshot

Twitterhän on ”mikroblogipalvelu”, jossa viestit saavat olla maksimissaan 140 merkin mittaisia. Vaikka se kuulostaa rajoittavalta, se pakottaa pitämään ajatukset selkeinä ja ytimekkäinä. Mielenkiintoiseksi Twitterin tekee kuitenkin se, että se on pääsääntöisesti julkinen – myös isommillakin julkkiksilla. Twitter ei älypuhelinten kehitysmaa-Suomessa ole vielä lyönyt juurikaan läpi (kiitos Nokia), mutta tilanne on muuttumassa.

Toisaalta Twitter ei myöskään edellytä minkäänlaisen älypuhelimen omistamista, vaan sitä voi käyttää ihan web-pohjaisena joko tietokoneelta tai vanhemmaltakin puhelimelta, kunhan vain nettiyhteys löytyy, vaikka älypuhelin tietysti helpottaa asioita.

Mutta mitä sitä turhia jaarittelemaan, alahan rekisteröityä jo – alla muutamia seurattavia:

Minä Twitterissä
Bubu Twitterissä
Otakunviran Tsubasa (nyk. Anime-lehden päätoimittaja) Twitterissä
Muusi-Tounis Twitterissä
Iris Rönkkö Twitterissä
Jinx!in Nova Twitterissä

Noilla päässee alkuun ja Twitterin hienot ”nämä varmaan kiinnostaisivat”-ehdotukset toki auttavat muiden animeharrastajien löytämisessä ;o. Luulisi jo rekisteröityvän!

Suunnanmuutos länteen

Tähän saakka Bubukuuti on keskittynyt lähinnä japanilaiseen populaarikulttuuriin, tarkemmin sanottuna animeen ja mangaan sekä tietysti myös Suomen animuskeneen.

Viime aikojen tapahtumat ovat kuitenkin antaneet osviittaa siitä, että tämä suunta ei ole kestävä. Eihän Japanista välitä enää kukaan, paitsi STUK ja joditablettien tuottajat.

Tästä syystä Bubukuuti vaihtaa aihetta Japan Popin ja JRockSuomen jalanjäljissä ja muuttuu Korea-aiheiseksi blogiksi. Korealainen popkulttuuri on kuitenkin niin paljon parempaa kuin japanilainen ja onhan se tietysti ollut kaikilla tiedossa, että suuri osa animestakin piirretään Koreassa.

Hwang Mi Hee

Korea on ihana maa, jossa kaikki on täydellistä ja tasa-arvoista ja homotkin voivat olla homoja ihan avoimesti! Korealaiset naiset ovat myös luonnollisen kauniita ja hyviä esimerkkejä suomalaisillekin teinitytöille (Vain hieman yli 50% korealaisista 20 – 30 -vuotiaista naisista on käynyt kauneusleikkauksessa ja lopuista 95% haluaisi käydä!). Koreassa vallitsee myös tasa-arvo kuten Suomessa, esimerkiksi Koreassa on vain miehille pakollinen armeija (kuten Suomessa!), ja asepalvelus kestää 2 vuotta. Tasa-arvo näkyy myös siinä, että nainen on kotona ja laittaa ruokaa.

Korean presidentti Kim Jong Il

Hienoin asia Koreassa ovat kuitenkin tyttö- ja poikabändit, jotka toimivat samaan tapaan kuin Johnny’sit sun muut Japanissa: kunnon riiston ja kyykytyksen ja kontrolloinnin avulla – vähän kuin kommunistin pahassa unessa! Mutta sehän se vaan on oikein. Ja sitäpaitsi korealaiset kyykyttävät ja kontrolloivat paljon paremmin – itsemurhistakin huhutaan – joten kyllähän nyt korealaiset poika- ja tyttöbändit ovat paljon parempia kuin japanilaiset, joissa ei ilmeisesti itsemurhia ole tapahtunut. Korea rules siis!

ZERG RUSH

Kyllä Korea on hieno maa!

Edit 2.4.: LOL APRILLIA jos ette tajunneet. Ei aiota kirjottaa Koreasta, vaikka Hwang Mi Hee onkin aika kuuma. Siitä en kyllä tiedä kuinka paljon sitä on kaunistettu skalpellilla ;D.

Upskirt-kuvaamista OMAKEn tapaan

Oulun anime- ja mangayhdistys OMAKElla oli tammikuun puolessa välissä cosplay-tapaaminen, johon kuului olennaisena osana photoshootti. Tässähän ei toki ole mitään ihmeellistä sinänsä. Jännäksi meni siinä vaiheessa, kun eräälle kuvattavana olleelle ~18-vuotiaalle tytölle kävi kuukauden päästä ilmi, että tästä ja parista tämän kaverista oli otettu jokseenkin asiattomia kuvia, joita leviteltiin netissä Anikia myöten. Kuvalauta vain puuttui.
Emma Watson upskirt
Siis ei mitään ”höhö tyhmä ilme ja räkä poskella”-kuvia, vaan ihan kunnolla portaissa salaa otettuja upskirt-kuvia.

Kyse ei sinällään ole lainvastaisesta toiminnasta. Suomen laki kieltää kyllä salakatselun (Rikoslaki 24 luku 6 §), mutta tämä edellyttää kuvien oikeudetonta ottoa kotirauhan suojaamassa paikkassa tai esimerkiksi vessassa, mistä ei siis ollut kyse. Ja minihameenalus nyt ei kuitenkaan taida olla kotirauhan suojaama. Suomen laissa ei myöskään ole minkäänlaista personality rights -pykälää, toisin kuin joissain muissa maissa – tällaisen pykälän perusteella henkilö voi esimerkiksi kieltää kuvansa julkaisun tai vaatia kuvansa poistoa, jos tämä on kuvasta tunnistettavissa tai jos kuva on muuten loukkaava. Suomen laki ei tällaista pykälää kuitenkaan tunne, joten tämänkaltainen kuvaaminen on lähinnä asiatonta käytöstä – ei rikollista toimintaa. Suomen laki siis lähtee siitä, että jos pistät vaatteet vapaaehtoisesti päällesi kun lähdet ihmisten ilmoille, otat samalla myös sen riskin, että sinua voidaan täysin laillisesti kuvata siinä. Protip: paksut sukkahousut ja toiset alushousut päälle.

Itse kukin voi sitten omassa päässään miettiä, kuinka asiallista tai hyvien tapojen mukaista on ottaa hameenaluskuvia portaissa salaa.

Varsinkin, jos kuvaaja on OMAKEn hallituksen jäsen.

MITÄ VITTUA MINÄ LUENSinällään OMAKE toimi asian tiimoilta ihan oikein – epäasiallisesti toiminut henkilö sai hallituksesta kenkää hyvin nopeasti. Sen sijaan tapahtuman jälkihoito ei mennytkään ihan esimerkillisesti. Seuran puheenjohtaja oli kieltänyt kaikkia osapuolia puhumaan asiasta kenellekään, missään, koskaan. Myös kuvaajan uhriksi joutuneita vannotettiin, että nämä eivät missään tapauksessa saa kertoa asiasta eteenpäin, ”ettei vain sen tyypin maine menisi”.
Mitä vittua, OMAKE.

Yhtäkkiä, laatua animeskenessäni

Olen ehkä muutamaan otteeseen tässä blogissa avautunut siitä, että Suomen animeskene on perseestä siinä, että säädetään ihan helvetisti, asioita tehdään puolittain eikä mitään kunnolla. Mutta jos Suomen animeskene onkin ollut suureksi osaksi peukaloidenpyörittelyä ja perseilyä, viime aikojen uutiset antavat aihetta olettaa, että muutosta on tapahtunut. Ja mikä parasta, nämä viime aikojen muutokset ovat olleet pelkästään positiivisia!

Traconin maskotit1) Traconin muuttuminen ympärivuorokautiseksi. Ympärivuorokautisuus ei välttämättä kuulosta lähtökohtaisesti mullistavalta. Loppujen lopuksi mikään coni Suomessa ei ainakaan vielä tarjoa ohjelmaa sataprosenttisesti ympäri vuorokauden ja tähän on hyvät syyt: ihmiset eivät yksinkertaisesti jaksa seurata ohjelmaa yöllä, eivätkä ohjelmanpitäjätkään ole silloin parhaassa mahdollisessa vireessä.

Sen sijaan ympärivuorokautisuuden puolesta puhuvat sosiaaliset syyt. Ympärivuorokautisessa tapahtumassa oltuaan esimerkiksi kuudelta tai vaikka kahdeksalta päättyvä tapahtuma tuntuu lyhyeltä ja paikan sulkeminen teennäiseltä. Ympärivuorokautisessa tapahtumassa kukin voi itse päättää menemisistään dynaamisesti – jos haluaa jäädä vielä vaikka hetkeksi paikan päälle juttelemaan, se onnistuu! Tai mikäli ei halua lähteä paikalle, sekin onnistuu! Power to the people.

Ja toki jo viime vuonna tapahtunut muutto TTY:ltä Tampere-taloon toi ihan oman säväyksensä. Kyllä kunnon konferenssikeskus aina teekkarinkatkuiset käytävät voittaa.

Bakaconin Kiyoko2) Bakaconin muutto Sisälähetysseuran opistolta Kulttuurikeskus Poleeniin. Niin hyvä diili kuin Jeesus Bakaconille olikin, ainakin villit huhut kertovat, että se asetti myös rajoituksia tapahtumien sisällölle (mikä on toisaalta helppo uskoa; kristilliset tahot kun eivät useinkaan ole niitä kaikista suvaitsevaisimpia). Ja vaikken itse Bakaconissa olekaan koskaan vieraillut, eiköhän se ole kaikille melko selvä, että koulutyyliset tilat eivät ole omiaan yli 1000 ihmisen tapahtumille, vaikka koulu olisi kuinka iso.

Onkin ilo nähdä, että Bakacon saa arvoisensa – ja kansainvälisten vieraiden arvoiset – tilat. Kulttuurikeskusten sun muiden kongressikeskusten ammattitaitoinen henkilökunta on myös tapahtumien kannalta hyvä asia, sillä näillä on kokemusta ja tietotaitoa erilaisten spektaakkelien järjestelystä ja heidän avullaan tapahtumasta saadaan helposti entistä hienompi ja nämä voivat antaa huomattavan hyviä vinkkejä ja ideoita järjestelyihin.

Himeka3) Animeconin kunniavieraat Himeka ja Yukihiro Notsu. Täytyy myöntää, että tämä uutinen kyllä pääsi yllättämään, varsinkin sen jälkeen kun Animeconin erään järjestämiskokouksen esityslistassa Animeconin kunniavieraat olivat siirtyneet kohtaan ”lisävieraat”, ts. kunniavieraita ei saada tänäkään vuonna. Vaan saatinpa kuin saatiinkin!

Tai no, Animeconiin ilmeisen vääjäämättömästi kuuluvan byrokraattisen säädön takia nämähän eivät ole kunniavieraita vaan jotain erikoisvieraita. Syynä erotteluun kuulemma se, että nämä eivät pidä kunniavieraspuhetta, mikä on erotteluperusteena vähän tasoa täh mitä helvettiä, mutta ei kai se mitään :D. Kävijän kannaltahan se on ihan sama, millä termillä merkkihenkilöä kutsutaan; tärkeintähän on tämän anti kävijälle.

Samoin täytyy kiittää sitä, että Animeconin järjestämiskokousten esityslistat ja pöytäkirjat ovat olleet todella hyvin esillä netissä, vaikka en tällaisen kokouskeskeisen järjestämistavan ystävä olekaan.

Samaan yhteyteen varmaan kuuluisivat Anime-lehden uudet tuulet, mutta sille aiheelle on jo oma postauksensa :)

Yhteenvetona, niidel is pleased :3 Jatkakaa samaan malliin, tai kuten Alexander Stubb sanoisi – ”mahtava fiilis!”

Alexander Stubb

Uudistunut Animelehti – ex-tyttöystävän uudet vaatteet

Vaikeimman kautta -blogia pitävä finnleo tiivisti fiiliksensä Petteri ”Tsubasa” Uusitalon nimittämisestä Animelehden päätoimittajaksi seuraavasti: ”Henkilökohtaisella tasolla tunne on vähän kuin näkisi entisen heilansa lähtevän niin sanotun pahan pojan matkaan, ja olettaa voi että seuraavan kerran kun hänet näkee, hän on viehtynyt nahkaan ja niiitteihin, värjännyt hiuksensa kolmella eri sävyllä, sekä hankkinut nenärenkaan.”

Nyt kun Katanagatari-kantinen animepläjäys on tipahtanut postiluukusta ja se on luettu, on syytä kysyä retorisesti, mitä ex-heilalle kuuluu.

The A-TeamPääkirjoituksessa Tsubasa toteaa, että jokainen päätoimittaja tekee lehdestä omannäköisensä ja Petteri toteaakin heittäneensä pois kaiken mistä ei pitänyt ja jättäneensä jäljelle kaiken sen minkä koki hyväksi. Ok, hyvä, juuri näin tuleekin toimia. Petterin yhteinen historia Desuconin kanssa näkyy hyvällä tavalla: nyt on oikeasti lähdetty tekemään Animelehteä, ei mitään satunnaista j-populaarikulttuurilehteä. Meille animen ystäville tämä on erittäin hyvä asia. Nimenomaan animelle ja mangalle pyhitetty sivutila on kasvanut lyhyiden höpöhöpö-levyarvostelujen kustannuksella ja tämä on suureksi osaksi vain hyvä asia. Avustajatiimissä on ollut muutoksia, ja lehden apinalaatikko näyttääkin nykyään suomalaisen animeblogiskenen Dream Teamilta: kirjoittajatiimissä ovat mukana ovat niin Markus Ahlroth, Lohen siskokset, Matias Tukiainen, Aino Tegelman kuin Johanna Kunttukin. Mukana tekemässä on myös vanhoja tuttuja kuten Tea Tauriainen ja märkä uneni Otto Sinisalo.

Jonnen neuvoAnimearvosteluja ja -katsauksia on siis paljon. Todella paljon. Tällä on hyvät ja huonot puolensa. Hyvänä puolena kaikki uudet kirjoittajat ovat kovatasoisia – ja miksipä ei, suomalainen animeblogiskene on valtaosin erittäin korkeatasoinen ja sanan säilä ei ainoastaan heilu, vaan suorastaan viiltää ilmaa sekä vihollisia poikki ja pinoon yksi toisensa jälkeen. Mediana paperilehti on kuitenkin hieman erilainen kuin blogit. Kuten kaikki muutokset, tämäkin muutos hyödyttää toisia enemmän kuin toisia. Paperilehden kovimmaksi arvostelijaksi uusista nimistä nouseekin minun nähdäkseni neiti Kunttu – enkä sano tätä vain saadakseni makuuhuoneen puolella erityispalveluja. Paperiformaatti ja sen edellyttämä hieman asiallisempi tyyli on sellainen, jonka Johanna on ottanut hanskaansa jo joskus lukioaikoina ja tämä osaa hakea huumorin ja asiallisuuden äärirajaa kuulostamatta vain pelkältä kuivan objektiiviselta kuvailija – tarkastelijalta tai sortumatta spurdo spärde ES -tilitykseen. Mikä ei suinkaan tarkoita, että kukaan uusista kirjoittajista olisi huono, päinvastoin – kaikkien teksteistä näkee, että näillä on kirjoittaminen hallussa ja mikä tärkeintä, näillä on näkemystä ja mielipiteitä. Tämän takia arvostelut ovat oikeasti arvosteluja, eivätkä pelkästään kuvailuja sarjojen tapahtumista. Erinomaista. Kaikki myös vittuilevat slice-of-lifelle ja kakkua syöville pikkutytöille (laskin ainakin 6 mainintaa siitä miten ko. elementit ovat paskaa). Priceless.

Kousaka KirinoUudesta Animusta löytyy toki myös ongelmia, mutta ne ovat enimmäkseen lastentauteja. Animearvostelujen ja -katsausten tulva tekee lehdestä nimittäin todella raskaan lukea! Alkavat animet, päättyvät animet, animearvostelut, manga-arvostel – HURRR EIKÖ NE LOPU IKINÄ!? Lehti kaipaisi sittenkin jonkinlaisia kevyempiä juttuja väliin, jotta aivot ehtisivät hieman levähtää tiukkojen ja asiallisesti perusteltujen mielipiteiden omaksumisen välissä. Uusi Animelehti on myös keskittynyt entistä enemmän juuri nyt pyöriviin sarjoihin, koska kuten Petteri sanoo, ne ovat niitä mitä harrastajat juuri nyt katsovat ja mitkä heitä kiinnostavat ja mitä he cossaavat. Ja se on jälleen hyvä asia, varsinkin meille aktiivisille animeharrastajille! Paradoksaalisesti tästä kuitenkin johtuu, että aktiivisimmat, blogeja säännöllisesti lukevat animeharrastajat saavat suhteessa huonomman paketin kuin muut, koska he saavat käsiinsä lukupaketin, joka on suureksi blogeissa käsiteltyä asiaa. Taasko minä luen Shinryaku! Ika Musume -arvostelua? Taasko OreImo? Taasko Yosuga no soran pano_hommat?

Mutta jos tässä nyt avaudunkin siitä, että voi yhyy kun oli paljon anime- ja manga-arvosteluja ja ajankohtaisuutta, se kertoo siitä, että asiat ovat äärimmäisen hyvin. Koska mitä muutakaan runsaudenpulasta itkeminen voisi olla? Samoin voidaan todeta, että vyön höllääminen ja linjan keventäminen ovat aina helpompia hommia kuin linjan tiukentaminen. Muutama kevyempi artikkeli tai muu sisältöpalikka keventämään animearvostelujen tulvaa ja tasapainottamaan niitä, niin hyvää tulee.

Yukie Kawamura ja moottoripyörä

Eli kyllä, ex-heila on todellakin pukeutunut nahkaan ja niitteihin. Sen lisäksi hän on muuttunut kautta linjan timmimmäksi ja seksikkäämmäksi. Kaiken päälle tämä on vieläpä huomattavasti innostuneempi oma-aloitteisesti tekemään uuden poikaystävänsä kanssa makuuhuoneen puolella asioita, joita vanha poikaystävä ei uskaltanut edes pyytää. Mikä ehkä selittää finnleon hieman nuivaa asennetta ;-).

« Vanhemmat artikkelit Uudemmat artikkelit »

© 2024 karikari.fi

Theme by Anders NorenYlös ↑