Sunnuntai-aamu valkeni hotelliaamiaisen merkeissä. Aamiainen olikin tavallista EBINIMPI sillä osuin munakkaan ja pekonin ääreen samaan aikaan kuin Norio Wakamoto. Pekonit naamaan ja sitten hotellihuoneeseen ihmettelemään hiusasioita. Sain äherrettyä ja väkerrettyä moppini cossitytyn ihmeponnaria vastaavaan viritykseen, mutta säädön takia Gundamit jäivät väliin.

Cossini (Minami Kotorin yksi CD:n kannessa ollut asu, sarja on ihana Love Live) oli vähän tällanen viritys, jonka kasasin olemassa olevista kankaista ja romuista viikon varoitusajalla. Hyvin toimi hintaansa 0 e nähden ja oli ehkä yksi kivoimmista asuista päällä koskaan, joskin kirjoituskäteen iholiimalla kiinnitetyt jutut ovat epäkätevyyden huippu. Hyvin palvelleet valkoiset cossisaappaani pääsevät kiertoon johonkin huutonettiin – pohkeeni on nykyään paljon isompi kuin vuonna 2007. Uskaltaisin väittää pohjemassan olevan lihasta läskin sijaan… vaikka viikonlopun pumppaukset jäivätkin tekemättä.

Sunnuntai oli hyvin Wakamoto-painotteinen. Ensimmäinen osio kunniavierasohjelmasta on jo saanut kritiikkiä eri puolella Interwebsejä liian pitkistä videopätkistä. Olivathan ne vähän puuduttavia joo, joskin itse viihdytyin kovasti suomisubeista. Drasa (?) oli tainnut väsätä ne joskus kello kaksi aamuyöllä (?) ja taso oli sen mukainen, välillä kielelliset valinnat olivat tahattoman hauskoja. Valitusta on kuulunut myös LoGHin spoilaamisesta mut hei herranpieksut nyt sentään. LoGH on abouttiarallaa 30 wee vanha sarja, kaikilla joita kiinnostaa on ollut kaikki maailman aika katsoa se.

Ohjelma pääsi varsinaisesti vauhtiin vasta kysymyspuoliskolla. Lempihahmoa kysyttiin varmaan kymmenen kertaa, mikä oli aika tylsää ja mielikuvituksetonta. Muutoin kyssärit olivatkin ihan hyviä eivätkä aiheuttaneet valtavaa myötähäpeää. Wakamotolla riitti huumorintaju myös pitsun ja ananaksen kohdalla. :D Wakamotolla oli asenne kohdillaan muutenkin, viihdyttävää kerrankin katsoa oman arvonsa tuntevaa seiyuuta!

Touniksen joseijuttu jäi väliin kunniavieraan takia, mistä olen edelleen vähän uguu ;_;. Toivottavasti sekin ilmestyy jossain vaiheessa Youtubeen. Vinkvink Desun videojäbät, vähän nopeammin kuin yli puoli vuotta kiitos.

Sunnuntaina ehdin ekaa kertaa myyntipöytäsaliin sillä lailla kunnolla. Mukaan tarttui tällä kertaa MKR-omnibusit, Sailor Moonin ysivola ja mustana hevosena Knights of Sidonian ykköspokkari. Avaruussarja kun herätti automaattisesti mielenkiintoni, ja tekijällä eli Tsutomu Niheillä on vanhempien sarjojensa perusteella krediitit kunnossa. Sangatsun laarien puolelta kovasti etsin Finlandian kakkososaa. Eikö se ole vieläkään ilmestynyt, vai olinko paikalla yksinkertaisesti liian myöhään?

Wakamoton jälkeen con olikin oikeastaan ohi. Sunnuntait menevät coneissa aivan valtavan nopeasti. Yhtäkkiä kaikki olikin lopussa, kävijät hakivat kamojaan narikoista ja hommana oli enää ilmapallojen puhkominen sekä jouluvalojen kerääminen. Autoni oli lastattu täyteen työntekijöiden kaatajaisiin tarkoitettuja virvokkeita, jotka kävimme heittämässä bilepaikalle. Aviopari Kari&Kari siirtyi sen sijaan syömään Amarilloon ja jalkasuihkulle hotelliin. Molempien jalkahikeä olisi voinut käyttää biologisena aseena…

Kaatajaiset itsessään eivät olleet yhtään bileet minun makuuni. Suurin osa burgerikerhosta oli jo lähtenyt hikkyluoliinsa ja paikalle saapuessani siellä oli lähinnä ekstroverttejä juoksemassa alasti ja huudattamassa musaa. En siis ollut kovin impress. En oikein jaksa enää tästä valittaakaan, viimeksihän Desutalks-raporttini ei koostunut oikeastaan mistään muusta kuin ulinasta huonoista bileistä. Eli siis joo, seuraavalla keralla taidan skipata kaatajaiset kylmänviileästi ja mennä Teerikseen oikein valitun herrasmiesnaisjoukkion kanssa. Olkaa kuitenkin iloisia kaikki bibistelijät, minä autoin kantamaan viunanne paikan päälle ja muistakaa pitää tiukin hampain kiinni oikeudestanne olla kovaäänisiä ja sosiaalisia. Minä en ole, joten minulle ei ole bileissä paikkaa.

Ilta ei kuitenkaan ollut mitenkään pahasti piloilla. Hotellihuoneessa odotti limpparia, karkkia ja Interwebs, jossa 4chanin /a/ssa oli aivan loistava Wakamotoketju täynnä muidenmaiden ulinaa. Miks joku hikinen kaukana kaikesta oleva Suomi sai tollasen ison nimen ja me ei yhyy yhyy???!!!???

Tämän vuoden Frosti ei ollut ihan niin vahva esitys kuin viime vuotinen. Jotkut käytännön asiat toimivat huonommin, narikasta on ilmeisesti tullut eniten valituksia vastaan. Minua henkilökohtaisesti häiritsi väenpaljous. Lippuja oli puskahuhun mukaan myyty enemmän kuin alun perin oli tarkoitus, mikä näkyi. Tunnelma oli paikoittain klaustrofobinen. Säälin kaikkia, joilla oli mukana iso proppi tai siivet.

Kesän pääasiaan eli Desuconiin on suunnilleen neljä kuukautta. Oma ohjelmani on selvä: pölisen Simounista ja sen lisäksi istun kuin tatti muiden luennoilla. Desucon on kuitenkin minulle se tärkeämpi tapahtuma ja ihanasti kolmipäiväinen. Nyt kun kolmipäiväisistä coneista on jo kokemusta, se vain tuntuu niin hyvältä ja ihanalta.