Noni, jos nyt käyttäydyttäisiin ihmisiksi täällä blogissa ja yritettäisiin vaikka … postata! Animelehden riveihin siirtymisellä oli vähän ikävä vaikutus blogin päivitystahtiin yhdistettynä faktaan, että jouduin kahden viikon sisään muuttamaan kahdesti. Nyt pyyhkii ihan hyvin, mangat on kaivettu muuttolaatikoista ja cosplayasut tungettu säilöön häkkivarastoon. Joten jos vaikka kirjottaisi asiaa. Tämä on tosin vähän tällainen sillisalaattipostaus ennen VAKAVAA ANIMEANALYYSIÄ, jota sitäkin on tulossa.
Joka kausi katsomme Kuutin kanssa vähintään yhtä animesarjaa yhdessä. Se on kivaa parisuhdetekemistä ja toisaalta lähes ainoa tapa saada Kuuti ylipäänsä katsomaan animea, herra on vähän laiska ryhtymään vaikeisiin asioihin, kuten avaamaan Media Playeria. Tällä hetkellä katsomme yhdessä Mawaru Penguindrumia ja Guilty Crownia.
Pingviinirumpu on itseoikeutetusti lähiaikojen animetapaus kaikille old- ja deepfageille. Pidän sarjasta objektiivisesti, mutta en subjektiivisesti. Ikuharalla on jännä tapa luoda hahmoja, jotka eivät ole minulle tarpeeksi sympaattisia tai samastuttavia. Ehkä siinä on se, että kaikki Ikuharan luomat ihmiset ovat hurjan neuroottisia ja lähtökohtaisesti ihan sekaisin. Minä en kärsi mielenterveysongelmista enkä ole koskaan kärsinyt, joten en oikein osaa ajatella Ikuharan luomia hahmoja monitahoisina ihmisinä, joihin voisi törmätä kadulla. Ne ovat vain jotain sekaisin olevia animetyyppejä, joilla ei ole vertailupintaa todellisuuteen.
Onneksi sarjassa on ne pingviinit. Jos muuten jakso alkaa olla liian synkeä ja omituinen, voi aina nauraa pingviinien touhulle taustalla. Lisäksi animaatio nyt vain on puhdasta kultaa. Taustat, hahmosuunnittelu, liike, trippailusekvenssit, kaikki on ihanaa silmäkarkkia. Ja Sanetoshi on aika kuumis. En tiennytkään ennen tätä sarjaa, että minulla on juttu pinkkitukkaisiin bisheihin. Sanetoshi näyttää vähän miespuoliselta Nevirililtä Simounista, mikä ei ole ollenkaan paha asia.
Sarja on vielä kesken, mutta sen loputtua lupaan jonkun eeppisen loppukirjoituksen aiheesta. Tällä hetkellä veikkaan, että Momoka liittyy kaikkeen jotenkin superoleellisesti ja lopussa palajstuu, ettei Momoka ole niin täydellinen pyhimys, kuin tällä hetkellä vaikuttaa!
Guilty Crown vaikutti etukäteen ihan parhaalta laadulta ja hahmosuunnittelu oli niin tyylikästä, että cosplaysuunnitelmat olivat jo puoliksi menossa, hyvä kun en juossut ostamaan kankaita jaksoja näkemättä. Onneksi en mennyt. Moni kakku päältä kaunis, tämä sarja on vain ihan.uskomatonta.tuubaa.
Ulkoasullisesti kunnossa on kyllä kaikki. Guilty Crown näyttää ja kuulostaa äärettömän hyvältä. Production I.G on saanut massia käsittämättömät määrät jostakin, ja se näkyy törkeän hienoina taustoina ja toimintakohtauksina. Guilty Crownista yritetään tehdä hittiä, uutta Code Geassia tai mitä ikinä. Mutta…
En ole ikinä nähnyt niin naurettavan kliseistä sarjaa kuin tämä on. Sarjassa ei ole yhtäkään omaa fiksua ideaa tai mielenkiintoisia hahmoja. Shu on munaton päähenkilö, vielä vammaisempi kuin Shinji eikä edes kiinnostava. Inori on Rei-klooni ja Gai on joku bishigendo, joka puhuu vähän enemmän. Ayase on pakollinen tsundere, johon on vielä ympätty jotain pyörätuolimoea kylkeen, jotta varmasti nörttipojat tykkäisi.
Minulla on vaikeuksia ymmärtää Guilty Crownia. En ymmärrä, miksi minun pitäisi välittää Hautaustoimiston touhuista. En ymmärrä, miksi se uusimman jakson satelliitti oli niin paha asia. En ymmärrä, miksi Shu hengaa Hautaustoimiston jengin messissä edelleen, vaikka Inori + muut suoraan sanoivat, että gtfo me vaan käytetään sua. Itsehän olisin siinä tilanteessa räjäyttänyt koko mestan ilmaan ja lähtenyt nauraen kävelemään, kiittämättömät kakkiaiset saa kakkakohtalon ja Inori arvonsa mukaan kaikki naiset huoria uliuliuli.
Vähän vakavammin, sarja tuntuu 14-vuotiaan käsikirjoittamalta, vähän kuin animemaailman Eragon. Se yrittää olla vakava ja joku uuden sukupolven Ghost in the Shell, mutta sarja on liian derp ollakseen oikeasti diippi. Siinä on älyttömiä poseja, gary stu -tason supervoimia, lisää hölmöä posettamista ja paljon juttuja, joiden ainoa tarkoitus on olla tai vähintään näyttää siistiltä. Rule of Cool on kiva juttu ja toimii sarjoissa, jotka on rakennettu sen ympärille – Gurren Lagann tai Sengoku Basara noin esimerkiksi. Guilty Crown kuitenkin haluaisi olla ensin vakavasti otettava ja sitten myös tosi siisti ja hienon näköinen, mutta ei nää jutut toimi niin! Vakavaa scifidraamaa ja TOSI BAD ASS pyssyjen kanssa posettamista (kiitos Inori ja kutosjakso) ei vain saa samaan pakettiin.
Lisäksi Guilty Crown ei osaa ikuisuusmantraa SHOW DON’T TELL. Inori on joku popstara? Okei. Miksi emme koskaan näe mimmiä keikoilla tai jakamassa nimmareita? Ja jos Inori on joku Gösta Sundqvist in Japan, niin vähintään sen pitäisi käydä äänittämässä uusia biisejä jossain. Hohhoi.
Oikeastaan en jaksa rähjätä enempää, kun joku sanoo asiat minua paremmin. Lukekaa mieluummin NamaHekaa.
Shuhan on tosi bossi jätkä. Ennen kuin se tekee mitä sanotaan, se laukoo vääriä mielipiteitä ja vetää Gaita turpaan.
No mut se tekee siitä vielä rasittavamman. Ulisee, vääriä mielipiteitä, ja sit lopussa tekee kuitenkin niin kuin pomo sanoo.
Guilty Crown ihan puhdas trainwreck anime: Sitä tulee katsottua ihan vain sen takia että näkisi kuinka alas se voi vajota, ja voi pojat tämä tulee vielä vajoamaan ALAS. Odotan innolla jo sitä pakollista onsen/ranta -jaksoa. Jos osaa katsoa GC:tä tietyllä tapaa niin se on loistoviihdettä, varsinkin jos tajuaa vielä samalla tehdä jotain oikeasti kehittävää. Välillä kun vain vilkaisee ruutua niin pysyy hyvin kärryillä.
Kiva saada lukee negatiivista tekstiä Guilty Crownista kauniilla suomen kielellä. Olen onnistunut tuhoamaan oman äidinkielen kirjoitustaitoni parin vuoden opiskelulla englanninkielisellä opntolinjalla.
Itseäni kiinnostaa kuka on vastuussa, että tämän kokoluokan projekti on annettu kädettömien jamppojen toteutettavaksi? Luulisi, että joku olisi jossain vaiheessa painanut jarrua ennen rotkoon syöksymisä. Jännä nähdä miten tämä sarja tullaan muistamaan muutaman vuoden päästä.
Tämä on pelkkää spekulaatiota, mutta olen melko varma että Production IG:llä on kyllä tiedetty tasan tarkkaan mitä ovat tekemässä. Ohjaaja Tetsuro Aragilla on takanaan (käsittääkseni) hyvin sekä lännessä että Japanissa myynyt Highschool of the Dead, sekä kädenjälkensä monessa hyvin menestyneessä sarjassa (Code Geass, Mai Hime, Death Note). Ja käsikirjoittaja Hiroyuki Yoshinon nimi on tuttu mm. Code Geassista, Macross Frontierista sekä Gundam Seedistä. Heitetään soppaan vielä tunnettu säveltäjä (supercell) sekä kohtalaisen tunnettu kuvittaja redjuice, ja tadaa, meillä on hyvät ainekset täydelliseen isobudjettiseen checklist animeen.
En tiedä sitten myikö Usagi Drop niin huonosti sitten että IG:llä tultiin tähän, vai halusivatko vain helppoa rahaa, mutta sen näkee tyhmäkin että Guilty Crown on tehty tarkistuslistan ehdoilla. Jokaisen suosikki-luonteenpiirre löytyy joltain hahmolta ettei ketään vaan harmittaisi että oma suosikki on jäänyt pois, ja muitakin otakujen suosikkeja pyritään täyttämään samalla tavalla. Hienoja pukuja cossaajille? Check. Mechoja niitä haluaville? Check. Munaton päähenkilö johon on helppo samaistua? Check. Pyörätuoli loli? Check. Lista jatkuu ja jatkuu ja jatkuu. Tuolta kantilta Guilty Crown nimenomaan on suurenmoinen menestys. Olen melkein valmis lyömään vetoa että tämä tulee tuottamaan Production IG:lle paljon rahaa. Ehkei tämä ole mikään myyntimenestys, mutta varmasti tulee tuottamaan enemmän voittoa kuin Usagi Drop tai esmes Eden of the East koskaan tekivät. Jos näin ei jostain syystä käy niin se sitten jo on todellinen merkki jostain uudesta trendistä.
Joo, minuakin hämmentää miten huono Guilty Crown osaa olla noilla krediiteillä. Code Geass, Mai Hime, Death Note – kaikki näistä perustuivat elämää suurempiin hahmoihin ja mahdollisimman suuriin ylilyönteihin. Guilty Crownin kanssa tekijät ovat ilmeisesti päättäneet tehdä jotain vakavampaa, mutta SE EI TOIMI.
Nimenomaan käsikirjoitus ja ohjaus pissii ja pahasti. Isolta näyttäviä juttuja tehdään, mutta mitään ei pohjusteta. Niinpä satelliitin pudotus on vähän ”häh, miksi?”-tason juttu. Jotta satelliitti olisi todellinen ongelma, pitäisi ensin näyttää miksi satelliitti on niin paha juttu (Gain ampuminen satelliitilla kerran ei riitä). Mutta ei. Toisaalta sarja on täynnä expositionia ja katsojalle pohjustetaan kömpelösti joka jakso erikseen.
Oikeastaan Guilty Crown on eräänlainen käänteis-Geass. Geassissahan Lulun päävihollinen ei suinkaan ollut Britannia, vaan Murphyn laki: heti kun jokin asia oli järjestymässä, sattuma tarttui peliin ja kaatoi sen, esimerkiksi Euphynatorin tapaus. Guilty Crownissa Undertaakkereiden juonet taas tuntuvat onnistuvan vain pelkästään tuurilla. Kun Shu on ongelmissa, Inori vain sattuu tulemaan paikalle pyssyt laulaen. Kun mecha meinaa kurmottaa Shuta, Ayasen mecha nyt vain sattuu tulemaan seinän läpi juuri oikeaan aikaan. Ja niin edelleen. Tämä kaikki saa Guilty Crownin vaikuttamaan 14-vuotiaan otakun käsikirjoittamalta ja ohjaamalta.
NamaHekan kommentti ”This is what otaku consider gangsta” kuvaa oikeastaan koko sarjaa. Blerh. :D
Yleensä erotan tyttömäiset animepojat tytöistä, mutta nyt kyllä kattelin tuota pinkkitukkaista naisena. :D (Joo olen ihan pihalla uusista sarjoista)