Sain viikonloppuna kuulla mielenkiintoisen huhun, että Ropeconin sisäpiiriin kuuluva henkilö olisi ilmoittanut vihaavansa minua eeppisesti, koska yritän kuulemma lyödä kiilaa kaikkien Suomen conijärjestäjien välille ja täten tuhota Suomen conit. Mielenkiintoista. No, huhut huhuina: ainakaan minulla ei ole mitään Ropeconia tai sen järjestäjiä vastaan (muista Suomen coneista puhumattakaan), joten asia on ainakin minun osaltani sillä selvä. Sinällään en epäile, etteikö joku olisi voinut vähän hermostuakin kirjoitteluistani Desuconin blogiin, mutta totuus on, että satunnaisia röllikirjoitteluja lukuunottamatta Desucon tai sen vastaavat eivät ainakaan minun tietääkseni ole iskeneet minkäänlaista kiilaa suomalaisten conijärjestäjien väliin tai koettaneet sabotoida muita Suomen coneja, niin animeaiheisia coneja kuin muitakaan.
Eroja conintekoasenteissa tietystikin on, eikä ole salaisuus, että Desucon pyrkii tekemään joitakin asioita eri tavalla kuin muut Suomen conit. Teoissa sinällään ei kuitenkaan ole juuri eroa – Desuconhan ei perusrakenteensa osalta juurikaan eroa muista coneista, minkä on myöntänyt jopa Desuconin yhtenä pääsäätäjänä toiminut Petteri ”Tsubasa” Uusitalo:
”Con on con, kuten sanottua. Silloin aikoinaan kun idea tapahtumasta syntyi en ajatellutkaan että olemassaoleva tapahtumakonsepti pitäisi jotenkin romuttaa, jotta sen raunioille pääsisi rakentamaan jotain uutta: enemmänkin halusin pitää vain kunnollisen conin.”
(Ks. Otakunviran postaus Desuconin jälkeen, ”Edes isäni ei heittänyt löylyä näin kovaa”).
Ero Desuconin ja muiden suomalaisten conien välillä onkin etupäässä asenteellinen, tai paremminkin poliittinen. Se näkyy esim. tavassa tehdä asioita, tapahtuman kohderyhmittämisessä kuin retoriikassakin. Se näkyy tapahtumien järjestäjien puheenvuoroissa joskus näkyvästi; joskus asenne täytyy kaivaa rivien välistä. Lähtökohtaisesti kyse on nähdäkseni kuitenkin siitä, että Suomessa on kapitalistisia (Desucon) ja kommunistisia tapahtumia (lähestulkoon kaikki muut, joillain poikkeuksilla). Nämä määritelmät juontuvat löyhästi ko. sanojen sanakirjamääritelmistä (Wikipedia: kapitalismi, kommunismi) ja siitä, mitä niihin yleensä yhdistetään.
Kapitalistisille tapahtumille – tai siis tapahtumalle – on ominaista mm. hyvin tiukka erikoistuminen kohderyhmän tarpeisiin, kilpailun tai muihin tapahtumiin vertaamisen korostaminen kehityksen välineenä ja mahdollistajana sekä toisaalta tapahtuman järjestäjien yhdessä toimimisen näkeminen välineenä tapahtuman rakentamiselle. Kohderyhmäajattelu ei tarkoita sitä, etteikö ”kapitalistiseen” tapahtumaan saisi tulla kohderyhmään kuulumattomiakin ihmisiä, mutta kohdentamisen vuoksi kohderyhmän ulkopuoliset eivät välttämättä löydä tapahtumasta itseään kiinnostavaa ohjelmaa. Kilpailu ja/tai muihin tapahtumiin vertaaminen ei ole itseisarvo, mutta se nähdään tehokkaaksi tavaksi kehittää tapahtumaa eteenpäin, koska vertailukohtia on enemmän – vertaillaan ”meitä” ja ”muita”. Tapahtuman järjestäjäporukan yhdessäolo, toisiin tutustuminen ja näiden tunteminen on tärkeää tietysti itsessäänkin, mutta ensisijaisesti se on keino saada tapahtuma rakennettua ja välttää epämukavia yllätyksiä (esimerkiksi sitä, että jollakulla on puhelinpelko, ei välttämättä saa tietoonsa tuntematta ihmistä – mutta jos asia on tiedossa, tämä voidaan ottaa suunnittelussa huomioon).
Kommunistinen conijärjestelmä lähestyy asiaa toisin: siellä järjestäjäporukan yhdessäolo on tavoite, jota palvellaan conia järjestämällä (kuten eräs henkilö #conconilla muistaakseni tokaisi: ”Ihmiset haluavat olla toistensa kanssa ja se taas tapahtuu coneja järjestämällä ja kokoustamalla”). Tämä taas tarkoittaa fyysisiä kokouksia ja useimmiten myös vaatimusta siitä, että järjestäjien tulee olla tietyltä maantieteelliseltä alueelta tai ainakin päästä conitean fyysisiin kokouksiin. Kilpailua karsastetaan, sillä sen nähdään tuottavan vain kyräilyä ja pahaa verta conien välille – mitä taas ei tahdota, sillä conit nähdään toisistaan riippuvaisiksi, mitä ne kommunistisessa mallissa ovatkin. Näin siksi, että tässä mallissa conien järjestäjät ovat lomittuneet keskenään siten, että järjestäjäporukat ovat conien välillä suureksi osaksi samoja; vain rooli vaihtelee. On täysin mahdollista ja luultavaakin, että toisen conin turvallisuusvastaava on toisessa conissa ohjelmavastaavana ja niin poispäin. Tällöin kilpailua ei ainoastaan pidetä järjettömänä vaan se myös on sitä: miten conit, joilla on suurelta osin samat järjestäjät, edes voisivat kilpailla keskenään? Erikoistumista taas ei koeta tarpeelliseksi tai sitä ei yksinkertaisesti haluta, sillä tapahtumia tehdään ”kaikille”: samaan tapahtumaan mahtuu niin ropeltajaa kuin animeharrastajaakin, niin scifistiä kuin cossaajaa, ja kaikkien nörttien yhteyttä korostetaan.
Kommunistisen ja kapitalistisen con-järjestelmän eräitä eroja – klikkaa suuremmaksi
On ehkä syytä tähdentää, että kyse ei ole sinällään arvottavista termeistä: vaikka kapitalistinen järjestelmä on ehkä se, joka suurelta osin nykyään maailmassa porskuttaa kommunististen valtioiden romahdettua, on olemassa myös järjestelmiä, joissa kommunismi toimii. Hyvä esimerkki ovat esimerkiksi Open Source ja vapaan lähdekoodin ohjelmistot, jotka toimivat sinällään ”kommunistisesti” – siis yhteisöllisesti: Joku antaa jonkun osan, toinen huomaa virheen, korjaa sen ja laittaa koodinpätkän kaikkien saataville nettiin, joku muu parantelee koodista toista osaa ja laittaa koodinpätkän taas muiden saataville nettiin, ja niin edespäin. Termit eivät myöskään sinällään kerro mitään tapahtumien laadusta: vaikka esimerkiksi Finncon ja Ropecon ovat tämän mallin mukaisia ”kommunistitapahtumia”, ne ovat pitkään olleet laadullisesti Suomen conien kärkipäätä.
Järjestäjien jakautuminen kommunistisessa ja kapitalistisessa mallissa – klikkaa suuremmaksi
Ongelma onkin siinä, että jos muut vannovat YYA-hengen ja sosialistisen unelman nimeen rakentaessaan uutta, uljasta sosialistista maailmaa, jossa yhden etu on kaikkien etu ja kaikkien etu on yhden etu, sopii se huonosti yhteen kapitalistisen järjestelmän kanssa, jossa edut nähdään eriytyneinä ja yhden edun nähdään olevan lähtökohtaisesti vain tämän etu. Kannattaa kuitenkin muistaa, että nämä erot eivät ole mitenkään ylitsepääsemättömiä: vaikka eroja todellakin on, suurimmat erot ovat periaatetasolla. Käytännön tasolla – tekojen tasolla – erot suurelta osin tasoittuvat. Järkevälle yhteistyölle löytyy siis varmasti tilaa ja mahdollisuuksia, vaikka nämä järjestelmät siihen ehkä lähtökohtaisesti eri tavalla suhtautuvatkin. Jos vihaajat haluavat tästä huolimatta vihata, en voi heitä estää.
Peace and love ja silleen.
Tästä postauksesta tulikin mieleen (sana ”kyräily” iski) mahdollinen syy sille, miksei Suomen tapahtumissa ole näkynyt anime-/mangakunniavieraita. Yksi syy on varmastikin myös japanin kielen ja japanilaisen bisneskulttuurin osaajien puute, mutta kunniavieraat saattavat hyvinkin herättää tätä kilpailua ja kyräilyä.
Havainnollistan väittämää tapausesimerkillä. Erään conin kanssa oli ollut puhetta, että voitaisiin tehdä jonkinlaista yhteistyötä kunniavieraiden hankkimiseksi. Hyvä. No, yhteydenottoa heiltäpäin sitten odoteltiin ja odoteltiin — ”kapitalistisen” conin edustajana ja lisäksi omat pullat hyvää vauhtia kypsymässä meillä Drasan kanssa ei ollut tarvetta tehdä aloitetta. Lopulta konkreettisiin toimiin, esim. japanilaisten tahojen yhteystietojen jakamiseen, ei päästy. Mikä oli kokemuksessa pelottavaa oli kuitenkin se, että mielessäni ehdin jo miettiä, voiko sellaisille uskoa yhteystietoja, jotka eivät näytä kiinnostuneilta toimimaan. Yhteystiedot ovat kuitenkin aitoja painotaloja, levy-yhtiöitä jne., joilla on töitä kylliksi, ja japanilaisessa kulttuurissa otetaan aina selvää, kuka on toiminut esittelijänä. Toisin sanoen aloin kyräillä sitä, teenkö hallaa Desuconin kasvoille tekemällä yhteistyötä.
Onneksi tuntemukset eivät vaikuttaneet lopputulokseen mainitussa keississä. Mietin vain, vaikuttaisiko ”kommunististen” conien yhteistyöhön laajemminkin se, että kunniavieraskontakteja alettaisiin pantata. Koska pantata niitä täytyy, jollei ole luotettavaa tahoa jonka kanssa jakaa. Japanilaisten näkökulmasta se on työtä, josta saadaan rahaa — coninjärjestäjien on kyettävä huomioimaan tämä ”ansaitakseen” sellaisia kontakteja, joita ei löydy Googlella. Jos Xconin kunniavierasvastaavan mielestä Yconin povattu kunniavierasvastaava ei suhtaudu asiaan tarpeeksi vakavasti — ja varsinkin jos tämä on perusteltua, jolloin Yconissa todennäköisesti on muitakin vähän bisneskokemattomampia järjestäjiä — mikä tulee olemaan Xconin ja Yconin muun yhteistyön tulevaisuus?
Toisin sanoen lieneekö ihka aitojen japanilaisten hankkiminen suomalaiseen anime-/mangatapahtumaan liian iso aikuistumisaskel? Onko taustalla (perusteltu tai ei) pelko yhteisen hiekkalaatikon jättämisestä? Mieleeni jotenkin tulee ”eihän me voida oikeiden firmojen kanssa tehdä yhteistyötä, kun ollaan vaan tällainen harrastajatapahtuma”. (Tämän kappaleen sisältö pääosin epäasiallista omaa mielipidettä, jättäkää huomiotta jos vastaatte asiasisältöön.)
Ilmeisesti kuitenkin scifi- tms. kunniavieraita on ollut. Näistä en tiedä mitään. Onko niitä jotenkin vähemmän virallisen tuntuista hankkia? Rennompaa, tutumpi kulttuuri, vähemmän managereja, pienempi firma? Vai onko niin, ettei teoriani päde millään tasolla?
Kiitos niidelille oikeiden sanojen käyttämisestä ;)
Desuconin näyttävin ero muihin coneihin nähden tuntuu kyllä minusta olevan se ylimääräinen energia, jota käytetään oman conin erilaisuuden julistamiseen. Desucon on nuorin ja kunnianhimoisin tapahtuma ja toki hyvin onnistunut odotukset ja tavoitteet täyttämään, mutta se seisoo monessa asiassa aiempien tapahtumien raivaaman suon päällä – vaikka välillä kovasti julistetaankin että pyörä tuli itse vasta keksittyä.
Minä uskon, että kaikilla muillakin con-tyyppisillä tapahtumilla päämääränä on tuottaa se varsinainen tapahtuma valitsemalleen kohdeyleisölle siten, että sekä yleisö että järjestäjät viihtyvät ja tapahtuma ei tuota taloudellista tappiota. Se, että onko valittu kohdeyleisö mielekäs suhteessa tapahtuman resursseihin tai onnistutaanko päämärässä muuten, voi johtua monista seikoista, joista kirjoituksesta allekirjoitan lähinnä sopivien ihmisten löytämisen conia järjestämään.
En jakaisi Suomen conijärjestämistä noin mustavalkoisesti ”kommunistisiin” ja ”kapitalistisiin” coneihin (enkä varsinkaan termeillä, joihin liitetään automaattisesti tiettyjä käsityksiä ja jotka sotkevat varsinaista asiaa – eikö tämä jo tullut havaittua erään aiemman Desuconin blogikirjoituksen jälkeen?). Jokainen coni on oma tapahtumansa, joilla on omia käytäntöjään. Esimerkiksi neljä edellistä Finncon-Animeconia ovat olleet conitean kokoonpanon (Animecon & Finncon yhdessä vai erikseen) ja toimintatapojen (organisaatio, livekokoukset, sähköpostikeskustelu jne.) osalta hyvinkin erilaisia, johtuen pitkälti eri järjestäjistä eri vuosina ja toki aiemmin opitusta. Finncon on yli 20 vuotta vanha kirjallisuustapahtuma, sen sijaan nykyconien kaltaisia ”karnevaaleja” on järjestetty vasta käytännössä viiden vuoden ajan. Yksittäisten conien järjestäjätahojen sisälläkin on monia mielipiteitä siitä, mikä on conin linja missäkin asiassa – eikä tämä kuulemani mukaan ole poikkeus populistisessa Desuconissakaan. Kuitenkin, kun linja on päätetty, siitä kannattaa pitää järjestäjien kesken kiinni siihen asti että tapahtuma on onnistuneesti ohitse ja miettiä sitten, millä lähtökohdilla haluaa seuraavaa tapahtumaa tehdä.
Kirjoituksesta jää epäselväksi että mihin muihin coneihin oikeastaan Desuconia vertaat. Ropeconia en itse tunne, joten en osaa sen toimintatapoihin ottaa kantaa – muuta kuin sen, että tapahtumassa on tuntunut kävijän näkökulmasta kaikki toimivan juuri siten, kuin olen odottanutkin viimeisen kymmenen vuoden ajan. Finncon-Animeconit taas ovat viime vuosina olleet ikäviä pakkokompromisseja. Tänä vuonna järjestäjät (Finncon-yhdistys ry ja conitea) ovat palanneet perinteiseen scifi- ja fantasiakirjalisuustapahtumaan ja oletettavasti sen kohderyhmä onkin tapahtumaan tyytyväisempi kuin aiempiin lasten cosplay-karnevaaleiksi paisuneisiin. Kohderyhmä on siis rajattu selkeästi, tapahtumalla on selkeä organisaatio (yksi pääjärjestäjä ja osa-alueista selkeästi vastaavat henkilöt).
Tracon puolestaan ehti neljän aiemman järjestämiskerran aikana vakiintua hyvin toimiviin malleihin, mutta tapahtumapaikan vaihdos ja siirtyminen kaksipäiväiseksi veti monet asiat nyt uusiksi – ja järjestäjissäkin on paljon uutta väkeä. Jos tapahtuma pidetään samankaltaisena seuraavallakin kerralla, sujunee moni asia taas paljon helpommin – tämän varmasti Desuconinkin järjestäjät ovat huomanneet. Sisällön puolesta Tracon ei ole ”kaikkea kaikille” -tapahtuma, vaan siellä on roolipeliohjelmaa vastaten järjestäjien kiinnostusta roolipeleihin, cosplay-ohjelmaa vastaten järjestäjien kiinnostusta niihin ja animeohjelmaa jälleen saman kaavan mukaisesti. Sen sijaan ohjelmassa ei keskitytä esimerkiksi fantasiakirjallisuuteen, scifielokuviin eikä tietokoneiden kellottamiseen, joten mikään yleinen nörttikarnevaali ei ole kyseessä. Traconissa animea ei kuitenkaan ole väkisin liimattu myöhemmin roolipelien päälle tai toisinpäin, vaan alusta alkaen on järjestetty kahden osa-alueen tapahtumaa. Jos sen tilalle haluttaisiin pelkästään roolipeli- ja pelkästään animetapahtuma, ne tarvitsisivat kumpikin omat järjestäjätahonsa ja kilpailisivat resursseista – ihmisistä, sponsorirahoista, tiloista ja jossakin määrin myös toistensa kävijöistä.
Itse otsikoisiin tuon tekemäsi taulukon ”kommunistisista” ja ”kapitalisista” tapahtumista siten, että sinisellä oleva ”kapitalistinen” on TAVOITE tai IDEAALITILA, punaisella oleva ”kommunistinen” sitten puolestaan (joskus karukin) TODELLISUUS. Se johtuu siitä, mitä resursseja conilla on käytettävissään. Se on harvoin tietoisesti valittu linjaus, vaan käytännön sanelema kompromissi – vaikkakin joissakin asioissa, esimerkiksi yhteistyössä niin voi ollakin. Tuskinpa Desuconkaan vuodesta toiseen seilaa joka asiassa sinisen sarakkeen alla, vaikka siihen varmasti pyrkiikin kovasti.
Phoo, jos viittaat Tracon 2010:een kunniavierasasiassa, niin asiassa ei meidän taholta edetty kovin nopeasti tai päättäväisesti johtuen – käsittääkseni, en ole kunniavierasvastaava tai pääjärjestäjä – seuraavista seikoista:
1) Oli pitkään epäselvää, onko conin budjetissa rahaa tähän. Tracon 2010:n tärkeimmäksi asiaksi ei linjattu japanilaista kunniavierasta (aiempana neljänä vuonnahan ei ulkomaisia vieraita ole ollut lainkaan) ja tapahtuman muiden kustannusten selkiytyessä (mm. tilaratkaisun konkretitoistumisen myötä – Tampere-talo ei suinkaan ollut ainoa vaihtoehto alusta alkaen) päädyttiin siihen, että tähän ei tänä vuonna todennäköisesti ole budjettia.
2) Toinen kysymysmerkki oli japanintaitoisten isäntien ja tulkkien saaminen. Tässä maassa on kuitenkin melko rajallinen määrä tuohon kykeneviä ja ennen kaikkea (varsinkaan ilmaiseksi harrastuspohjalta) haluavia ihmisiä. Toki jos vieras olisi varmistunut, olisi tällaisetkin epäilemättä saatu sovittua tarvittaessa vaikkapa palkkiota vastaan.
Allekirjoitan toki vahvasti tuon, että kunniavieraiden osalta kannattaa olla tosissaan, sillä he välittävät tapahtuman ja koko maan harrastajakentän mainetta vahvasti eteenpäin. Esimerkiksi Finncon on vuodesta toiseen saanut varsin nimekkäitä kirjailijoita juurikin aiempien kunniavieraiden saaman hyvän kokemuksen ja eteenpäin välittämien palautteiden ansiosta.
Epäilemättä Desuconin kunniavierasvastaavilla on tällä hetkellä Suomen harrastajakentässä parhaat yhteydet ja kokemukset japanilaisista animealan vieraista, siksipä mekin alustavasti sinne päin olimme yhteydessä. Mutta Tracon ei ole Desuconin peilikuva, joten jos tänä vuonna japanilaiseen kunniavieraaseen ei lähdetty, se ei tarkoita että tapahtuma olisi muuten automaattisesti huonompi – paitsi toki sen kävijäjoukon mielestä, joille se kunniavieras on tärkeintä tapahtumassa. Tracon on kuitenkin onnistuneesti järjestetty jo neljästi ilmankin japanilaisia vieraita. Se, että pyritäänkö sellaisia tulevaisuudessa järjestämään riippunee siitä, mihin asioihin halutaan jatkossa painottua.
Desuconin näyttävin ero muihin coneihin nähden tuntuu kyllä minusta olevan se ylimääräinen energia, jota käytetään oman conin erilaisuuden julistamiseen.
Totta. Kenties yksi kommunististen conien ja kapitalististen conien eroista onkin se, että toiset pyrkivät ulkoisessa viestinnässään painottamaan coniin käytetyn työn ja vaivan määrää, toiset taas conia itseään. Se kumpi on järkevämpi tapa toimia jääköön sitten itse kunkin mietittäväksi.
Kissat ja koirat eivät usein (elleivät ole kasvaneet keskenään, tietysti) tule toimeen keskenään siksi, että niiden kehonkielet ovat täysin vastakkaiset. Koirat heiluttavat häntiään ollessaan iloisia, kissoille taas se on vihaisuuden merkki. Ja sitten ollaankin jo raapimassa kuonoa ja ajamassa toista puuhun.
Kommunistinen ja kapitalistinen järjestelmä tulevat samasta syystä toimeen keskenään huonosti – kommunikaatio-ongelmien vuoksi. Samoista asioista käytetään täysin eri termejä, joten luullaan toisten tarkoittavat jotain ihan muuta. Ja sitten ollaankin jo sormi nappulalla ampumassa ydinaseita toisten conien blogien kommentteihin…
Lmmz:
Hyvä, että tuohonkin tuli selvyys, mitkä nuo syyt olivat Traconin empimisen taustalla. Kumpikin mainitsemasi syy on jossain vaiheessa viimeisiä kahta vuotta tullut tutuksi. Ei liene yllätys, että Desucon 2009:n kunniavieraat maksettiin käsittääkseni osittain Desucon 2010:n lipputuloilla — kohdalle osui niin hyvä tilaisuus, että investointi oli paikallaan. Tulkkien etsiminen on niinikään jatkuvasti puhuttanut, vaikka jonkinlaista vakiokortistoa alkaa muodostua. Osa Desuconin tulkeista tekee tulkkauskeikkoja myös työkseen, joten viimeistään visalla saa kyllä. ;)
Oikeastaan vielä tulkkeja vaikeampaa sanoisin olevan löytää yhteydenpitäjää, sähköpostittajaa. Kirjoitettu japani sähköpostietiketteineen ja bisneskoukeroineen kun eroaa merkittävästi puhekielestä, kohteliaastakin. Yhteydenpito vaatii myös pitkäjänteistä omistautumista tietäen, että paikkaajaa tuskin on, jos sairastuu, eikä ole samantapainen keikkapuristus — vaikka olisi tapahtumassa tulkkina, ei välttämättä halua kirjoittaa sähköposteja koko vuotta. Tähän hyväksi havaittu keino on jakaa sisältö ja kieli: vastuualueesta tietoinen kaveri ottaa selville faktat ja kirjoittaa luonnoksen, jonka japanintaitoisempi oikolukee. Samalla iskulla saadaan 1) luonnoksen kirjoittajaa tuutoroitua kielessä 2) toimivat sähköpostit 3) japanintaitoisemmalle vähemmän stressiä. Tietysti jos yhteydenpitoa jaksaa pitää yksi henkilö yllä, sitä parempi.
Ja juu, joillekin tapahtumille voi olla hyväksi tai strategian mukaista profiloitua muualle kuin kunniavieraisiin. Minun mielipiteeni hyvästä profiilista ovat tietysti taitojen/toimenkuvan värittämät. Erittäin hyvä, että käynnissä on nyt keskustelu siitä, mihin profiloidutaan, eikä siitä, miten tarjottaisiin kaikille kaikkea — sekin on profiloitumista, ettei hankita kunniavieraita, jos ne eivät strategiaan kuulu ydinosana.
Kiitoksia kaikille kommenteista, mielenkiintoista keskustelua!
Lmmz,
tuskin yhtään ”täyskommunistista” conia on olemassa. Mutta punaisen sarakkeen ominaisuuksia on lähes kaikissa muissa Suomen coneissa (mm. Finncon, Animecon, Finncon-Animecon, Ropecon, Tracon) nähdäkseni huomattavasti enemmän kuin Desuconissa.
Se, että coni nähdään välineenä järjestäjien yhteiselle puuhaamiselle, on peräisin ensi vuoden Finncon-Animeconin pääjärjestäjän suusta. Johtamistapa taas on nähtävissä useissa coneissa (esimerkiksi Traconilla on mitä ilmeisimmin triumviraattimalli käytössä kolmesta pääjärjestäjästä päätellen ja ohjelmavastaavien runsas lukumäärä taas viittaa ainakin minusta jonkinlaiseen komiteamalliin; voin tietysti olla tämän osalta väärässäkin).
Mitä taas kilpailuun suhtautumiseen tulee, Semin ja Emin (sekä osittain myös Topin) kommentit Desuconin blogissa – siinä kuuluisassa kirjoituksessa – kertovat erittäin negatiivisesta suhtautumisesta conien väliseen ”kilpailuun”.
Kohderyhmittämisestä taas esimerkkinä olkoon tänään #conconilla mainittu lausahdus siitä, että ”Seuraavassa Conconissa voisi pitää ohjelmaa siitä, miten conien eri kohderyhmät voivat tulla toimeen keskenään” – miksi? Jos kohderyhmien sekoittumista pidettäisiin todellakin vain ikävänä kompromissina, eikö Conconin tapaisessa ”aivoriihitapahtumassa” pitäisi ennemminkin keskustella siitä, miten coneja voidaan eriyttää eri ryhmille ja silti saada mahdollisimman paljon avustusrahoja ja muita resursseja?
Mitä taas palautteen keräämiseen tulee – sitä en ole nähnyt monen tapahtuman tekevän Desuconin lisäksi (poislukien Ropecon, joka on tehnyt niin jo usean vuoden ajan), mikä on mielestäni erittäin outoa: onhan palaute yksi tärkeimmistä tavoista saada selville, mitä mieltä kävijät ovat tapahtumasta. ”Ei ollut aikaa palautelomakkeen tekemiselle” on myös aika huono peruste, koska kyse on asiasta, jolle on oltava aikaa, jos tapahtumaansa tahtoo kehittää.
Kyse ei siis suinkaan ole siitä, että sininen sarake olisi jokin saavuttamaton, ultimaattinen ideaali (tai jostain syystä vain Desucon on pystynyt siihen hyvin nopeasti) – muutokset esimerkiksi johtamiskulttuurissa ja organisaatiomallissa ovat ainakin minun mielestäni toteutettavissa hyvin helposti, jos vain siihen on tahtoa. Sama pätee suhtautumisessa kilpailuun. Jos näitä ei muuteta, kyse ei ole siitä, että näitä asioita ei voisi muuttaa, vaan siitä, että niitä ei haluta muuttaa.
Molemmilla malleilla on varmasti omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Itse pidän sinisen sarakkeen ominaisuuksista enemmän kuin punaisen sarakkeen ominaisuuksista, mutta kuten sanottu, hyvän tapahtuman voi tehdä ihan kummalla tavalla vain. Minun mielestäni se vain onnistuu huomattavasti helpommin ”kapitalistimallia” käyttäen.
Minusta näyttää että noilla punaisen sarakkeen ominaisuuksilla ei loogisesti ajatellen ole juuri mitään tekemistä toistensa kanssa. Millä järkeilyllä näet esimerkiksi että autoritäärinen johtamismalli ja kohderyhmäajattelu olisivat mitenkään toisistaan riippuvaisia? Myöskään palautteen kerääminen ja järjestäjien limittyneisyys eivät varsinaisesti sulje toisiaan pois.
Tässä on listattu yhteen ominaisuuksia joista joitakin löytyy joltakin suomalaiselta conilta. Ja joitakin joltakin toiselta. Kaikkia noista ei täytä mikään con johon itse olen törmännyt (Lmmz valaisikin tätä jo hyvin, lisää asiasta liitteessä). Noiden ryhmitteleminen yhdeksi ”con-järjestelmäksi” on mielestäni vähintäänkin todellisuudesta vieraantunutta. Se että Desucon pyrkii niitä välttämään ei ole oikein riittävä yhteinen määre.
Itse jos haluaisin teorisoida conin tekemistä jaottelisin conien järjestämiskulttuurin enemmän Civ IV:n tapaan. Eli käsittelisin erikseen johtamistavan autoritäärisyyden vaikkapa siitä järjestetäänkö tapahtuma aina samassa paikassa. Saisi mallin joka kuvaa vähän paremmin todellisuutta.
huomautus: Tämä kommentti on kirjoitettu kuumeen mittauksen aikana.
—————————
Liite: Finnconin sopivuus ”kommunistiseen” malliin:
Johtamistapa: Finnconin johtamistapa vaihtelee vuosittain – esim. 2008 oli yksi pääjärjestäjä, 2009 oli kolme (myöhemmin kaksi). Jotkut johtajat ovat olleet toisia vahvempia – riippuen lähinnä ko. henkilöiden luonteesta.
Conin ja järjestäjien suhde: Finnconia tekee joka vuosi eri porukka eri kaupungissa. Conin ja järjestäjien suhde on mitä sattuu. Jokaisella omat motiivinsa.
Suhtautuminen yhteistyöhön: Riippuu coniteasta, eri kaupungeissa toimitaan eri vuosina eri tavalla ja tehdään yhteistyötä eri seurojen kanssa. Finnconiteat ovat yleensä olleet paikkakuntarajoitteisia – toisin kuin Animeconin coniteat (silloin kun näissä oli eroa), mikä rajoittaa yhteistyömahdollisuuksia.
Järjestäjien välinen limittyneisyys: Finnconia tekevät todellakin eri ihmiset joka vuosi. Eri vuosien Finnconiteoiden välillä on limittyneisyyttä, tosin kuitenkin paljon vähemmän kuin vaikkapa Desuconilla. Toisaalta Helsingin fandom tekee luonnollisesti muita tapahtumia varsinkin sellaisina vuosina jolloin con ei ole Helsingissä. Limittyneisyys vaikkapa Ropeconin (tai Sarjisfestareiden tai Alt Partyjen) ja Helsingin Finnconin välillä on ollut viime vuosina hyvin vähäistä.
Suhtautuminen kilpailuun: edelleenkin vaihtelee varmasti coniteasta toiseen vuosittain. 2009 conitean suhtautuminen kilpailuun oli lähinnä alentuvaa.
Kohderyhmäajattelu: Finnconin puolella on aina voimakkaasti profiloiduttu nimenomaan kirjallisuustapahtumaksi, jossa elokuvat ja tv ovat olleet toissijainen kohdealue. Silloin kun mukana on ollut Animeconeja on niiden kohderyhmä ollut laajempi.
Palaute ja tapahtuman kehittäminen: Finncon kehittyy harppauksittain eri suuntiin eri vuonna. Johtuen nimenomaan vaihtuvista järjestäjistä. Palautetta on Finnconissa kerätty eri lailla eri vuosina. Eri kaupungeissa palautteen keräämiseen suhteudutaan eri tavoilla, koska siitä on ollut erilaisia kokemuksia. Esim. Jyväskylässä on ollut tällä vuosikymmenellä pienempi into kerätä suoraa palautetta kävijöiltä vaan on kuunneltu mieluummin kommentteja foorumeilta ja muita fandomin sisäisiä kanavia..
Yhteenveto: Finncon ei ole ’tämän mallin mukainen ”kommunistitapahtuma”’.
Topi,
olet aivan oikeassa siinä, että sarakkeissa olevat ominaisuudet eivät ole toisistaan riippuvaisia (vaikka toiset puoltavatkin tiettyjä vaihtoehtoja; esimerkiksi järjestäjien limittyneisyys vähentää kilpailua lähes automaattisesti) Ja on totta, että vasemmassa sarakkeessa on ominaisuuksia, joista läheskään kaikki eivät aina ole toteutuneet – kuten Lmmzille vastasin, tuskin yhtään ”täyskommunistista” conia Suomessa on.
Tosin yhtä totta on, että punaisen sarakkeen ominaisuudet ovat toteutuneet nimenomaan muissa coneissa kuin Desuconissa – ja jotka eivät koskaan voisi tapahtua Desuconissa. Esimerkiks ensimmäisen Desuconin johtamishärdellin jälkeen johtamismalli muutettiin hierarkkisemmaksi ja ihmisten vastuualueita selvennettiin. Enkä näe syytä, miksi siirryttäisiin triumviraattimalliin – komiteoista puhumattakaan (itseasiassa Desuconin piirissä syntyneen ”Conijärjestäjän muistilistan” mukaan ”työryhmien” perustaminen on ankarasti kielletty). Jaettu vastuu kun lähes poikkeuksetta on ei kenenkään vastuu.
Muuttuva paikkakunta ja järjestäjäporukka tekee Finnconista tietyllä tapaa omaleimaisen ja se varmasti vaikuttaa tapahtuman muutokseen – se, onko tämä aina kehitystä on eri asia. Ainakin Animeconista puhuttaessa se on kävijän näkökulmasta tarkoittanut sitä, että yhtenä vuonna tulleet hyvät käytännöt on unohdettu seuraavana vuonna ja niin edespäin. Järjestelmällisesti palautetta keräämällä tämäkin voisi toki parantua!
Olet oikeassa myös siinä, että Finncon sinällään on erittäin hyvin kohdennettu tapahtuma. Mutta on varsin kyseenalaista, voidaanko Finnconista puhua vain yksinään, kun totuus kuitenkin on, että sitä on järjestetty yhdessä Animeconin kanssa jo useana vuonna peräkkäin. Nyt tietysti tilanne muuttuu, mikä on mielestäni erittäin positiivista kehitystä niin Finnconin kävijöiden kuin myös Animeconin kävijöiden kannalta ja odotan innolla, mitä Finnconista tulee. Ehkäpä ilmestyn sinne itsekin – Finnconin ohjelma on useana vuonna kiinnostanut enemmän kuin Animeconin.