Aggregaattisivustot kuten Blogilista.fi ovat olleet blogosfäärissä peruskauraa jo pitkään. Aggregaattisivustot tunnetaan toki maailmallakin, mutta jostain syystä varsinkin suomalaiset ovat niihin tykästyneet RSS-syötteiden sijaan. Suomesta animublogiaggregaatti on kuitenkin puuttunut.
Aggregaattisivustohan on käytännössä sivusto, joka on kokoelma muiden asiaan liittyvien sivustojen RSS-syötteitä. Siis jos tahtoo nähdä, mitä uutta aggregaattisivuston lisäämät blogit sisältävät, ei niitä täydy käydä yksi kerrallaan läpi, vaan suuntaa pelkästään aggregaattisivustolle. Helppoa & hauskaa & mukavaa, kuten intissä sanottiin.
Ja nyt, monien vuosien uurastamisen jälkeen, Suomeenkin on pesiytynyt animublogiaggregaatti – ani.mu.
Ani.mun toinen pääsäätäjä, Riku ”jakoavain” Mikkonen suostuikin haistateltavaksi:
”Jo jonkin aikaa olin pyöritellyt ajatusta suomalaisesta animeblogi-indeksistä päässäni, kun blogrollien selaaminen alkoi käydä jo vähän tuskaisaksi – välillä niiden linkit ovat vanhentuneita, blogi lopettanut tai muuttanut, ja niin päin pois. Staattinen indeksi voi toimittaa virkaansa vain tietyn aikaa. Sen sijaan tällainen dynaaminen indeksi toimii paremmin.”
”Sattumalta aggregaattisivustot nousivat irkissä puheeksi vähän aikaa sitten ja Nova sekä Tsubasa totesivat, että suomalaisellekin aggregaattisivustolle voisi olla käyttöä – siitä sitten tuli ajatus aggregaattisivustosta, ja rupesin juttelemaan Aarni ”AKX” Koskelan kanssa toteutuksesta. Parin tunnin päästä meillä olikin toimiva pohja, jota sitten modailtiin.”
Sattumoisin Nova kirjoitti äskettäin vittumaisista aggregaattisivustoista, ja kysyinkin, mikä ani.mu:n lisäyspolitiikka on. ”Ei, me emme lisää blogeja aggregaattisivustolle ilman lupaa. Ainakin näin aluksi ollaan kyselty joiltain tutuilta blogaajilta lupaa lisätä näiden blogi listalle, mutta toivomme toki, että bloggaajat ottaisivat itse meihin yhteyttä. Tottakai toivomme valikoiman kasvavan. Sitä ei sitten tiedä mitä tulevaisuudessa – onhan se mahdollista, että jos vastaan sattuu joku pärisevän kova animeblogi niin laitetaan mailia ja kysytään, josko sen saisi lisätä listoille, mutta nyt tosiaan ollaan vielä sillä linjalla, että toivotaan bloggajien ottavan meihin yhteyttä.”
Ainakin Bubukuutissa ani.mun vaikutus on huomattu – joinain päivinä sieltä on tullut jopa 50% referral-liikenteestä. Ei paha. Menkääs bloggaajat lisäilemään blogejanne ;O
Älkää käsittäkö väärin. Varmasti tästä maasta löytyy monia, joiden mielestä Animecon on ollut tämän elämän parhaita hetkiä. Löytyi tyttö-/poikaystävä, joitain 4chan-afropäitä tai villi hotelliyö conisäädön kanssa. Itsellänikin on useita hyviä muistoja Animeconeista. Mutta valitettavasti, vaikka kävijät ovatkin tapahtuman tärkein osanottaja, tapahtuman ennakkojärjestelyt hoitaa joku muu, eli tapahtuman järjestäjät. Järjestäjiä Animeconille ei tunnu löytyvän, ja se johtuu siitä, että kukaan tällaisista ihmisistä ei rakasta sitä.
…niin. Nopean laskennan perusteella Suomeen on ensimmäisten Animeconien jälkeen tullut mm. Tracon, Nekocon, Desucon, Bakacon, Cosplaygaala ja Kitacon. Näiden lisäksi läheltä liippaa tietysti vielä Tampere Kuplii sekä ainakin Tsukicon. Ja kai siellä Kirjamessuillakin on jotain vapaaehtoisia mangosäätäjiä. Puhumattakaan pienemmistä miittityyppisistä tapahtumista. Koska Traconia, Nekoconia, Desuconia, Bakaconia, Cosplaygaalaa ja Kitaconia tuskin kaikkia tekevät samat ihmiset, minusta tuntuu, että Suomessa ei todellakaan ole pulaa henkilöistä, jotka uskaltaisivat ja pystyisivät järjestämään animetapahtumia. Kaikki puhe siitä, että ”Turun Animeseura sanoo ettei Animeconia saa järjestää pääsymaksullisena” on todistettu vääräksi. Väitös siitä, että Animeconin täytyisi olla pääsymaksuton, koska Finnconkin on, on helppo torpata: järjestetään tapahtumat erikseen. Sitten aletaankin itkeä siitä, että ei voi pistää pääsymaksuja, koska X ja Y, ja sitten ei varmasti saataisi avustuksia tai sponsoreita. Kumma, että Desucon kuitenkin sai Opetusministeriöltä pyytämänsä avustuksen täysimääräisenä juuri siksi, että Desuconilla oli myös muita rahoituslähteitä. Desuconia käsiteltiin kuin ns. aikuisten oikeita kulttuuritapahtumia (esim. Pori Jazz, joka myös saa OPM:ltä avustusta, vaikka sen liput ovat yli 40 euroa, jopa 60 euroa), joille avustukset ovat enemmänkin ”tappiotakuu”.
Toisaalta ei streamaus ja muu käyttöpohjainen ajattelukaan ongelmatonta ole: jos teoksista ei saa kopioita kiintolevylleen, sitten pyöritelläänkin peukaloita kun nettiyhteys katkeaa, tai jos palvelu lopettaa toimintansa. Tietysti oikeudenomistaja voi luvata, että tässä tapauksessa animut ja mangot voi ladata konelleen suoraan ilman DRM:ää – tälle lupauksellehan perustuu esim. Valve Softwaren 
Mitä taas mangaan tulee, voi esittää vanhan argumentin siitä, että fyysinen pokkariformaatti on ylivertainen näytöltä lukemiseen verrattuna, vaikka nykyään on toki kilpaileviakin vaihtoehtoja – esimerkiksi Amazonin Kindle-lukulaite, jota