Cosplaykuvaaminen ja laki – mikä on sallittua, mikä kiellettyä?

Cosplaykuvien ja lain yhteys nousee aina silloin tällöin esille. Usein kysymykset heräävät silloin, kun joku on kokenut oikeuksiaan loukatun. Onko ok ottaa kuvia niukka-asuisesta cossaajasta ilman lupaa? Voiko cossikuvan malli vaatia kuvaa netistä poistettavaksi tekijänoikeuteen vedoten? Voiko coni kieltää kuvaamisen alueellaan?

Pyrkimyksenäni on vastata ei enempää eikä vähempää kuin jokaiseen tällaiseen kysymykseen. Pyrin myös päivittämään tätä kirjoitusta sitä mukaa, kun uusia kysymyksiä ilmenee.

Tämä ei ole mikään tyypillinen 400 – 600 mittainen blogautus, vaan asia-artikkeli, joka on lähes 4000 sanan pituinen. Sisältöä siitä pitäisi löytyä tarpeeksi. Lukeminen siis vie aikaa. Mutta väitän, että tämän kirjoituksen luettuasi tiedät aika paljon cosplaykuvaamisen lakikiemuroista ja aika paljon valokuvaamiseen liittyvistä lakikiemuroista yleensäkin.

Ei muuta kuin lukemaan.

1. Yleistä: valokuvaamisen oikeudet menevät usein sekaisin

Arkikielessä puhutaan usein vain “valokuvaamisesta” tai siitä, onko valokuvaaminen laillista, ikäänkuin kyseessä olisi yksi, helposti määriteltävä kokonaisuus. Lain kannalta valokuvaamisen laillisuudesta puhuminen on kuitenkin ylimalkaista ja epätarkkaa.

Valokuvaamisen laillisuudesta puhuessa pitää tunnistaa, mistä oikeastaan puhumme:

• Onko kyseessä kuvan ottaminen vai kuvan julkaisu?
• Ovatko kyseessä kuvaajan vai kuvattavan oikeudet?
• Onko kuva otettu kotirauhan suojaamassa paikassa, julkisrauhan suojaamassa paikassa vai julkisella paikalla?
• Jos kuvaa ollaan julkaisemassa, mitä kuvassa näkyy? Ovatko kuvassa olevat henkilöt tunnistettavissa? Mitä kuvan julkaisu voisi näille henkilöille aiheuttaa?
• Missä tarkoituksessa kuvaa käytetään? Onko kyse yksityiskäytöstä vai onko kyseessä jokin ei-yksityinen käyttö? Onko kyseessä markkinointikäyttö?

Usein ensimmäinen ratkaistava kysymys onkin, mikä oikeastaan onkaan ratkaistava kysymys.

Hankalaksi asian tekee se, että samaa asiaa voivat samanaikaisesti koskea useat eri lait, jotka suhtautuvat asiaan eri tavalla. On esimerkiksi täysin mahdollista, että kuvan julkaisu on tekijänoikeuslain kannalta ok, mutta kuvan sisällön vuoksi sen julkaiseminen voisi olla kunnianloukkaus ja siten rikos. Ei siis riitä, että selvittää yhden olennaisen kysymyksen, vaan olennaiset kysymykset pitää selvittää usean eri lain kannalta.

Yritän tässä kuitenkin tiivistää ilmaisua siten, että oleelliset asiat ratkaistaan oleellisilta osiltaan, ts. tarjoan oikean vastauksen oikeaan kysymykseen.

2. Valokuvaoikeus vai tekijänoikeus?

Kuvaajan oikeutta ottamiinsa kuviin säätelee Suomessa tekijänoikeuslaki, joka jakaa valokuvat kahteen kastiin. Näitä ovat:

1. Tavalliset valokuvat, joihin kuvaaja saa valokuvaoikeuden (Tekijänoikeuslaki 49 a §)
2. Valokuvateokset, joihin kuvaaja saa tekijänoikeuden (Tekijänoikeuslaki 1 §).

Valokuvaoikeudella ja tekijänoikeudella on eroa. Keskeisin ero on, että valokuvaoikeus kestää 50 vuotta kuvan ottovuoden päättymisestä, tekijänoikeus 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Valokuvaoikeudella ja tekijänoikeudella on myös muita eroja, mutta ne erot ovat suureksi osaksi niin teknisiä, että en käsittele niitä tässä.

Milloin valokuva on tavallinen valokuva ja milloin valokuvateos?

Juridisesti valokuvateos on kyseessä silloin, kun valokuva on itsenäinen ja omaperäinen eli se ylittää niinsanotun teoskynnyksen. Teoskynnys on juridinen käsite, jolla on omat tulkintaperinteensä, enkä mene siihen tässä tarkemmin. (Voit lukea teoskynnyksestä vaikka asiablogistani: jussikari.fi: Tekijänoikeus hahmoon ja fanitaide)

Tyypillisesti valokuvateokseksi ”noustakseen” kuvaajan täytyy säädellä kuvan valoja ja varjoja ja ohjata mahdollista mallia tarkasti. Ohjenuorana voi pitää sitä, että valokuvaajan tulee olla kontrollissa lähes kaikkien kuvan olosuhteiden osalta, jotta kuva voisi olla valokuvateos. Muuten kyseessä on todennäköiseti tavallinen valokuva.

Käytännössä valokuvateoksia ovatkin lähinnä taidevalokuvat. Valtaosa valokuvista on juridisessa mielessä tavallisia valokuvia. Kyseessä ei ole laadullinen arvio: taitavan kuvaajan loistavalla kameralla ottama kuva hahmoaan täydellisesti muistuttavasta cossaajasta täydellisessä asussa täydellisessä ympäristössä täydellisillä kuva-asetuksilla on lain kannalta ihan yhtä tavallinen valokuva kuin se kännykkäkameralla lakanacossista hämärässä makuuhuoneen nurkassa otettu valokuva.

Jos siis kyseessä ei ole taiteellinen studiokuva, voit olla lähes varma, että kyseessä on tavallinen valokuva. Lähestulkoon kaikki cosplaykuvat ovat tavallisia valokuvia.

Useimmiten tällä ei ole mitään merkitystä. On kuitenkin olennaista tietää, että valokuvaoikeus ja tekijänoikeus ovat eri asioita, vaikka tyypillisesti ihmiset puhuvat tekijänoikeudesta ja välillä puhun minäkin. Joskus valokuvaoikeudella ja tekijänoikeudella kuitenkin on eroja. Mitä teknisempiin kysymyksiin menemme, sitä todennäköisempää on, että ero löytyy, vaikka silloinkin todennäköisyys sille on pieni.

3. Kenelle kuvan oikeudet kuuluvat?

Oli kyseessä sitten valokuva tai valokuvateos, kuvan oikeudet kuuluvat kuvan ottajalle. Mallilla ei ole mitään oikeuksia kuvaan vain sen perusteella, että hän esiintyy kuvassa.

Ainoa poikkeus valokuvien osalta on valokuvaamalla valmistettu muotokuva (Tekijänoikeuslaki 40 c §). Tällaisen muotokuvan osalta kuvan kohde voi antaa luvan kuvan käyttämiseen sanomalehdessä, aikakauskirjassa tai elämänkerrallisessa kirjoituksessa, ellei kuvaaja ole erikseen pidättänyt oikeutta kieltää näitä käyttötapoja.

Muotokuva tarkoittaa siis sellaista koulukuvatyyppistä puolivirallista potrettia (toisaalta esimerkiksi passikuva ei välttämättä ole muotokuva), jollaisia cosplaykuvat harvoin ovat. Toisaalta mikään ei estä cosplaymuotokuvan ottamista – sellaisia ei vain ole ollut tapana ottaa.

Oikeudet kuuluvat siis kuvan ottajalle eli nyrkkisääntönä sille, joka on painanut kameran laukaisinta. Sillä ei ole väliä, kuka on valinnut kuvauspaikan, kenen toimeksiannosta kuva on otettu tai kenen kameralla kuva on otettu.

Kuvaaja ja malli voivat tietysti sopia kuvien käytöstä ja usein näin tehdäänkin. Sopiminen ei edellytä mitään kirjallista sopimusta, vaan usein sopiminen tapahtuu suullisesti: “voitko ottaa musta muutaman kuvan mun FB-sivua varten” “ok” – tämä on sopimus, joka oikeuttaa mallia käyttämään kuvia FB-sivullaan.

Suositeltavaa toki on, että mitä laajempaa käyttöä kuville on ajatellut, sitä tarkemmin asiasta kannattaa sopia. Jos cossaaja on esimerkiksi suunnitellut myyvänsä kuvia, tämä on asia, josta ehdottomasti pitää sopia kuvaajan kanssa. Kuvan myynnistä katso myös jaksot 3.4. Oikeus kuvan myyntiin sekä 5.3. Kuvien julkaiseminen kaupallisessa tarkoituksessa.

3.1. Mitä oikeuksia kuvaajalla on?

Tekijänoikeus ja valokuvaoikeus sisältävät monia erilaisia oikeuksia, jotka perinteisesti jaetaan taloudellisiin oikeuksiin ja moraalisiin oikeuksiin. (Tekijänoikeuslain 2 § ja 3 §)

Taloudellisista oikeuksista tärkeimmät ovat oikeus valmistaa teoksesta kappaleita ja saattaa se yleisön saataviin ja oikeus muunnella teosta eli oikeus muokata kuvaa.

Moraalisista oikeuksista tärkein on tyypillisesti nk. isyysoikeus eli oikeus tulla nimetyksi teoksen tekijänä (Tekijänoikeuslaki 3 § 1 momentti).

3.2. Oikeus tulla nimetyksi teoksen tekijänä

Cossikuvissa tyypillinen ongelma on, että joku käyttää kuvaa ilmoittamatta sen tekijää.

Kuvan käyttö ilman kuvan ottajan ilmoittamista loukkaa helposti tekijänoikeuslakia, sillä tekijänoikeus sisältää oikeuden tulla nimetyksi teoksen tekijänä. Tämä oikeus ei ole ehdoton. Tarkalleen ottaen lainkohta (Tekijänoikeuslaki 3 § 1 momentti) kuuluu näin:

“Kun teoksesta valmistetaan kappale tai teos kokonaan tai osittain saatetaan yleisön saataviin, on tekijä ilmoitettava sillä tavoin kuin hyvä tapa vaatii.”

Kappaleen valmistamista on esimerkiksi teoksen lataaminen ja tallentaminen johonkin somepalveluun. Jos yleisö myös pääsee katsomaan kuvaa, se on myös saatettu yleisön saataviin. Tällöin teoksen tekijä eli kuvan ottaja on ilmoitettava sillä tavoin kuin hyvä tapa vaatii.

Se, milloin hyvä tapa vaatii teoksen tekijän ilmoittamista, vaihtelee tilanteittain. Esimerkiksi konserteissa tyypillisesti ilmoitetaan esitettävän musiikkikappaleen säveltäjä, sanoittaja ja sovittaja sekä myös esittäjä konsertin ohjelmavihossa. Sen sijaan lavalla näitä ei välttämättä mainita. Televisiomainoksissa taas on tyypillistä, ettei edes kappaleen esittäjää ilmoiteta. Se ei vain ole tapana.

Milloin cossikuvan ottaja tulee ilmoittaa? Yksiselitteistä vastausta ei voi antaa. Mitä helpompaa ja “kokonaisuuteen sopivampaa” kuvan ottajan ilmoittaminen on, sitä enemmän voitaneen puoltaa kuvaajan nimen ilmoittamista. Twitterissä voi ilmoittaa esimerkiksi kuvaajan Twitter-tunnuksen. Facebookissa kuvaajan nimen ilmoittaminen on niin helppoa, että ainakaan ilmoittamisen vaikeus ei yleensä voi olla syynä nimen poisjättämiselle.

Toisaalta jos cossaaja uudelleenpostaa seinälleen vanhoja kuvia ja pyytää yleisöä ilmoittamaan esimerkiksi lempikuvansa, tällaisessa yhteydessä ei tyypillisesti ilmoiteta kuvan ottajia uudestaan, vaan ne voivat löytyä esimerkiksi kuvan omalta sivulta.

Toistan: yleispätevää vastausta ei voi antaa. “Riippuu tilanteesta”.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että kuvaajan nimen mainitsemisella harvoin häviää mitään. Varsinkin, kun Suomen cosplaykuvaajista kukaan ei tiettävästi kuvaa cosseja rahasta, Näkyvyys™ on usein vähintä, mitä cossimalli voi kuvaajalleen antaa. Nimen mainitseminen on lisäksi helpoimpia tapoja varmistaa, että välit kuvaajaan pysyvät lämpiminä myös jatkossa.

3.3. Oikeus muokata kuvaa

Kuten ylempänä kappaleessa 3.1. kerroin, oikeus kuvan muokkaamiseen kuuluu kuvan ottajalle. Mallilla ei siis ole oikeutta muokata kuvaa vain sillä perusteella, että hän on kuvan kohde, vaan hän tarvitsee siihen luvan kuvan ottajalta.

Muokkaaminen voi tapahtua monella eri tavalla. Muokkaamista ovat esimerkiksi väritasapainon muuttaminen, silmien värin “korjaaminen”, kuvan kirkkauden tai värien säätäminen, kuvan rajaaminen ja kuvan pienentäminen ja suurentaminen.

Jos kuva vain näytetään pienempänä tai suurempana kuin kuva on, tätä ei tyypillisesti pidetä kuvan muokkaamisena. Jos esimerkiksi Facebookin algoritmi näyttää kuvan pienempänä kuin mitä se on, tätä ei pidetä kuvan muokkaamisena.

Sen sijaan esimerkiksi Instagram rajaa kuvan automaattisesti neliömuotoon. Jos kuva on ollut jossain muussa kuin neliömuodossa, kuvan lataaminen Instagramiin on todennäköisesti kiellettyä kuvan muokkaamista.

Esimerkki: Kuuluisa cosplaykuvaaja KameraKaveri ottaa cossaaja KawaiiNekoChanista neliönmuotoisen kuvan KawaiiNekoChanin Instagram-profiilia varten. KameraKaveri ei kuitenkaan tiedä, että KawaiiNekoChan vetää kaikki Instagram-kuvansa vaaleanpunaisen filtterin läpi, koska “pinkki on paras väri”. Myöhemmin KameraKaveri huomaa, että hänen ottamansa kuva on KawaiiNekoChanin Instagram-tilillä hailakan vaaleanpunaisena. KawaiiNekoChan on loukannut KameraKaverin oikeuksia: vaaleanpunainen filtteröinti on kuvan muokkaamista ja oikeus tähän kuuluu vain KameraKaverille. KawaiiNekoChanin olisi tullut pyytää KameraKaverilta lupa kuvan muokkaamiseen filtteröimällä.

Lienee oleellista huomauttaa, että muokkaaminen on täysin sallittua kuvan ottajan luvalla. Useimmilla kuvaajilla ei ole mitään sitä vastaan, jos henkilö rajaa kuvasta pois muut kohteet kuin itsensä, mutta tästä pitää ehdottomasti sopia kuvaajan kanssa. Aina tulee myös muistaa, että kuvaajalla on oikeus kieltää kuvan muokkaaminen. Kyse ei siis ole pelkästä muodollisuudesta.

3.4. Oikeus kuvan myyntiin

Myös oikeus kuvan myyntiin on oikeus, joka lähtökohtaisesti kuuluu nimenomaan kuvaajalle, ei mallille. Jos malli ei erikseen pyydä oikeutta kuvan myyntiin, malli ei saa myydä kuvia. Tyypillinen ratkaisu on, että malli ostaa kuvan kaikki oikeudet kuvaajalta. Sen jälkeen malli voi tehdä kuvilla mitä vain, myös myydä niitä.

Esimerkki: Nouseva cosplaytähti KawaiiNekoChan tahtoo myydä patreon-tilillään K-18 Maid Tamamo lewds, mutta kuvat on ottanut cossikuvaaja KameraKaveri. KawaiiNekoChanin tulee pyytää lupa kuvien kaupalliseen käyttöön KameraKaverilta tai ostaa kuvien oikeudet häneltä.

Olennaista on kuitenkin huomata, että vaikka oikeus kuvan myyntiin on lähtökohtaisesti kuvaajalla, kuvaajakaan ei mitä todennäköisimmin saa käyttää kuvaa kaupallisesti (eli myydä kuvaa) ilman mallin lupaa! Ainakin mainos- ja markkinointikäyttö ilman tunnistettavan mallin lupaa on lainvastaista toimintaa, josta voi seurata kuvaajalle korvausvelvollisuus. Tästä katso kappale 5.3.

4. Missä saa kuvata?

Se, missä saa kuvata, vaihtelee paikan mukaan. Laki jakaa paikat lähtökohtaisesti kolmeen kategoriaan:

• Kotirauhan suojaamiin paikkoihin,
• Julkisrauhan suojaamiin paikkoihin; sekä
• Julkisiin paikkoihin.

Näitä eri kategorioita koskevat eri säännöt. Nyrkkisääntönä julkisella paikalla saa kuvata aina, julkisrauhan suojaamissa tiloissa silloin, jos kuvaaminen ei loukkaa kohteen yksityisyyttä, kotirauhan suojaamassa paikassa vain kuvattavan henkilön luvalla.

Tarkastelen kutakin kategoriaa seuraavaksi erikseen.

4.1. Julkiset paikat – kuvaaminen lähtökohtaisesti sallittua

Valokuvaaminen julkisella paikalla on lähtökohtaisesti sallittua.

Julkisia paikkoja ovat tyypillisesti paikat, joihin yleisöllä on vapaa pääsy. “Vapaa pääsy” ei kuitenkaan liity maksullisuuteen: jos periaatteessa kuka tahansa voisi maksaa sisäänpääsyn, paikka on julkinen, vaikka paikalla olisi vain muutama henkilö.

Julkisia paikkoja ovat siis esimerkiksi kadut, puistot, kauppakeskukset ja conialueet niin conin sisä- kuin ulkopuolellakin. Huomaa kuitenkin, että kaikki tilat coneissa eivät ole samanarvoisia. Esimerkiksi conien greenroomit, WC:t ja pukuhuoneet eivät ole julkisia paikkoja. Greenroomit ovat julkisrauhan suojaamia, WC:t ja pukuhuoneet kotirauhan suojaamia tai siihen rinnastettavia paikkoja.

Lähtökohtaisesti conissa saa siis kuvata muita ihmisiä. Tähän ei vaikuta se, missä asussa henkilö on. Jos et halua tulla kuvatuksi jossain asussa, älä laita sellaista julkiselle paikalle päällesi.

KawaiiNekoChan on tullut käymään Desuconissa. Lauantaina hänellä on päällään Akatsuki-kaapu Narutosta, sunnuntaina Kill la Killin Senketsu-Ryuuko. Molempien kuvaaminen on aivan yhtä sallittua.

Huomaa, että vaikka kuvan ottaminen olisi laillista, kuvan julkaisu tai levittäminen voi olla lainvastaista! Huomaa myös, että conit voivat rajoittaa julkisissa tiloissa kuvaamista: conit saavat valita asiakkaansa samoin kuin kaupat, joten coni voi poistaa kuvaajan, jos kuvaaminen on kielletty conin säännöissä tai jos kuvaaja käyttäytyy häiritsevästi (ks. myös kappale 4.4. Kuvaaminen kauppakeskuksissa).

4.2. Julkisrauhan suojaamassa tilassa saa kuvata, jos kuvaaminen ei loukkaa kohteen yksityisyyttä

Salakatseluun voi syyllistyä myös, jos kuvaa julkisrauhan suojaamassa tilassa loukaten kohteen yksityisyyttä. Julkisrauhan suojaamia tiloja ovat pääasiassa virastot, liikehuoneistot ja tuotantolaitokset yms., mutta sellaisiksi luetaan myös toimistot ja kokoustilat. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi conien greenroomit tai taukohuoneet voivat hyvinkin olla julkisrauhan suojaamia ja siksi niissä kuvaaminen voi olla olla lainvastaista, jos kuvaaminen loukkaa kohteen yksityisyyttä.

Se, milloin kuvaaminen loukkaa yksityisyyttä, riippuu useista eri tekijöistä. Salakatselua koskevan hallituksen esityksen HE 184/1999 vp (s. 29) mukaan:

”Yksityisyyden loukkaamisen nimenomaisella vaatimuksella on tarkoitus jättää rangaistavan salakatselun ulkopuolelle yksityisyyden kannalta aivan harmiton tarkkailu. – – teon rangaistavuutta arvioitaessa on tämän vuoksi kiinnitettävä huomiota kuvaajan ja kuvattavan väliseen suhteeseen, katselun tai kuvaamisen tarkoitukseen, kestoon, paikkaan ja ajankohtaan sekä kuvattavan tilanteeseen, kuvaamisen yllätyksellisyyteen, kuvattavan kieltäytymisen tai poistumisen mahdollisuuteen ja muihinkin seikkoihin, joilla voi olla merkitystä teon loukkaavuuden arvioimisessa. Teon rangaistuvuuden arvioinnissa on olennaista, onko tarkkailuun ollut mahdollista varautua riittävästi ja koetaanko kyseessä olevan tyyppinen tarkkailu yleensä loukkaavana.”

Jos kuvaaminen ei kuitenkaan loukkaa kohteen yksityisyyttä, kuvaaminen on laillista.

Huomaa, että jotkin conit rajoittavat greenroomeissa yms. kuvaamista myös omilla säännöillään. Näin tekee esimerkiksi Desucon.

4.3. Kotirauhan suojaamassa tilassa saa kuvata vain kohteen luvalla

Kotirauhan suojaamissa tiloissa saa kuvata vain kohteen luvalla. Kotirauhan suojaamia paikkoja ovat esimerkiksi kodit, mutta myös hotellihuoneet, asuntoautot ja teltat. Lain kannalta myös WC-tilat, pukuhuoneet ja muut vastaavat tilat rinnastetaan kotirauhan suojaamiin paikkoihin.

Jos tällaisessa paikassa kuvaa henkilöä ilman lupaa, kyseessä on todennäköisesti rikoslain 24 luvun 6 §:n mukainena salakatseluna.

Asiassa tulee tietysti käyttää harkintaa.

KawaiiNekoChan on päättänyt cossata FFConissa Final Fantasy VII:n Aerista. KawaiiNekoChanin iloksi ja onneksi conista löytyy häntä jo pitkään kiinnostanut CosplayKönsikäs, joka cossaa FF VII:n Cloudia. KawaiiNekoChan pyytää CosplayKönsikästä hotellihuoneeseensa esittelemään miekkaansa tarkemmin. Jos osapuolet päättävät järjestää tilanteesta ex tempore -photoshootin, mikäs siinä. Jos sen sijaan kuvaaminen tapahtuu salaa, ollaan rikosten tiellä.

Samoin pidättyvästi pitää suhtautua myös esimerkiksi kotibileisiin tai hotellihuoneeseen sammuneiden kavereiden kuvaamiseen.

4.4. Kuvaaminen kauppakeskuksissa

Kauppakeskukset ovat julkisia paikkoja. Tästä huolimatta useat ovat törmänneet tilanteisiin, jossa vartijat ovat tulleet häätämään kauppakeskuksessa valokuvaavia henkilöitä. Miten tilanteeseen tulisi suhtautua?

Ensinnäkin tulee erottaa kauppakeskuksen julkiset alueet kauppakeskuksessa sijaitsevista liiketiloista.

Sekä julkiset alueet että liiketilat ovat julkisia paikkoja, joten niissä saa kuvata vapaasti ilman minkäänlaisia kuvauslupia. Tästä huolimatta ne käyttäytyvät kuitenkin hieman eri tavalla.

Liiketilan (ts. kaupan) omistaja voi kyllä “kieltää” kuvaamisen tiloissaan, mutta tätä kuvauskieltoa ei tarvitse totella – nimenomaan siksi, koska kauppa on julkista tilaa. Koska liiketilan omistajalla on kuitenkin oikeus valita asiakkaansa, hän voi pyytää kuvaajaa poistumaan ja tarvittaessa poistaa kuvaajan vartijan tai poliisin avustuksella. Kuvia ei kuitenkaan tarvitse tuhota eikä kauppiaalla saati vartijalla ole oikeutta tuhota niitä tai takavarikoida kameraa.

Kauppakeskuksen julkisten alueiden osalta tilanne on hieman erilainen. Nekin ovat julkista tilaa, joten niissä saa kuvata vapaasti ilman minkäänlaisia rajoitteita tai kuvauslupia. Tulee kuitenkin kysyä, aiheuttaako henkilö järjestyshäiriötä tai vaarantaa yleistä turvallisuutta.

Jos kuvaaminen ei aiheuta järjestyshäiriötä tai vaaranna yleistä turvallisuutta, kauppakeskuksen henkilökunta, vartija tai järjestyksenvalvoja voi tietysti tulla kieltämään kuvaamisen, mutta koska kauppakeskuksen julkiset alueet ovat julkista tilaa, kuvauskieltoa ei tarvitse totella. Kauppakeskus ei kuitenkaan voi poistaa kuvaajaa väkisin, jos hän ei aiheuta järjestyshäiriötä tai vaaranna yleistä turvallisuutta.

Toisin on, jos kuvaaminen aiheuttaa järjestyshäiriötä tai vaarantaa yleistä turvallisuutta. Tällöin kauppakeskus voi käskeä henkilön lopettamaan kuvaamisen ja tarvittaessa poistaa kuvaajan järjestyksenvalvojan avustuksella. Tässäkään tilanteessa kauppakeskuksella tai järjestyksenvalvojalla ei kuitenkaan ole oikeutta takavarikoida kameraa tai tuhota kuvia, eikä kuvaajankaan tarvitse niitä poistaa.

Tämän jälkeen kysymys on lähinnä siitä, kuinka helpolla haluaa päästä: tyypillisesti jouhevinta on olla kauppakeskukseen etukäteen yhteydessä ja kysyä, vaatiiko kuvaaminen jotain erityisjärjestelyitä. Näin on erityisesti silloin, jos tarkoituksena on käyttää runsaasti oheisrekvisiittaa, oli se sitten asuun tai kuvaamiseen liittyvää. Mitä näkyvämpää kuvaaminen on, sitä todennäköisempää on, että virkaintoinen vartija tulee jututtamaan. Varsinkin, kun jotkut kauppakeskukset suhtautuvat vapaaseen valokuvaamiseen nihkeästi, vaikka laillisia perusteita niillä ei olekaan.

Toisaalta: jos oheisrekvisiittaa on paljon, yhteydenotto kauppakeskukseen voi olla järkevä teko myös siksi, että runsas oheisrekvisiitta kasvattaa sen todennäköisyyttä, että kuvaaminen aiheuttaa häiriötä tai että se on turvallisuusriski, jos esimerkiksi erillinen salama tukkii hätäuloskäynnin.

On tietysti väärä käsitys, että kaikki kauppakeskukset suhtautuisivat kuvaamiseen nihkeästi. Jotkut voivat mieluusti auttaa ja hyvässä lykyssä jopa heittää cosplaykuvat kauppakeskuksen omalle sivulle tai Instagram-tilille kuvaajan ja mallin näin halutessa.

Kysymättä et tiedä. Mutta jos kuvaushimot kauppakeskuksessa iskevät yllättäen, siitä vaan. Et tarvitse siihen lupaa.

4.5. Upskirt-kuvat

Ja kun kaikkia kuitenkin cosplay-yhteyksissä kiinnostaa, pitänee mainita muutama sana upskirt-kuvaamisesta. Onko se lain silmissä ok?

Ensin pitää kysyä, missä kuvaa. Jos jonkun cosplayasuun kuuluu enemmänkin vyöksi luokiteltava hame eikä alushousujen näkymistä ylipäätään voi välttää (tai jos cossiin ei ylipäänsä kuulu housuja) ja kuva on otettu julkisella paikalla, kuva lienee lain silmissä ok: jos asusi ei jätä arvailuille varaa ja olet laittanut sen julkiselle paikalle päällesi, niin valinta on ollut sinun käsissäsi.

Toisaalta Turussa tuomittiin vuonna 2010 sukupuolisiveellisyyden julkisesta loukkaamisesta mies, joka oli erityisellä salkkukameralla ottanut naisista ostoskeskuksissa upskirt-kuvia. Vaikka tuolloisessa uutisoinnissa usein kerrottiin, että ”Turun peppukuvaaja sai tuomion”, tämä on harhaanjohtavaa uutisointia. Perseiden kuvaaminen oli nimittäin täysin laillista julkisella paikalla. Sen sijaan sakot napsahtivat siitä, että mies oli ottanut naisista upskirt-kuvia salkkukamerallaan ja salkkukameralla niinkutsutusti tunkeutunut alueelle, jota ei ollut yleisön silmille tarkoitettu.

Lienee aiheellista huomauttaa, että vaikka upskirt-kuvaaminen ei välttämättä aina riko lakia, coneilla on kyllä keinoja puuttua häiritsevään valokuvaamiseen. Olen aika varma, että upskirt-kuvaamisesta narahtaminen on oikein hyvä tapa saada elinikäiset bannit coniin tai useampaan. Ja eiköhän siitä rikosjuttukin tule. Tuomioistuin sitten aikoinaan päättää, onko kuvaaminen ollut laillista vai ei. Mutta tuomioistuin ei voi poistaa conibanneja.

5. Mitä kuvia saa julkaista?

Kuten aiemmin totesin, oikeus kuvan ottamiseen ja oikeus kuvan julkaisemiseen ovat eri asioita.

Kuvitellaanpa, että näet Desuconin iltabileiden jälkeen Sibeliustalon pihalla ympärikännissä olevan CosplayKönsikkään, joka konttaa eteenpäin All Might -cossissaan. Otaksut, että kohta on hyvää matskua tulossa, ja otat kamerasi esille. Voila! All Might oksentaa sekä Sibben pihalle että päällensä todellisessa PLUS ULTRA!! -hengessä.

Olet ottanut kuvan julkisella paikalla. Kuvaaminen on siis sallittua. Saatko julkaista kuvan?

Et saa. Miksi?

Siksi, että loukkaavan kuvan julkaisu menee helposti rikoksen puolelle.

Suomen laista löytyy kaksi rikosnimikettä, joista jompikumpi helposti soveltuu loukkaavien kuvien julkaisuun: kunnianloukkaus (Rikoslaki 24 luku 9 §) ja yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen (Rikoslaki 24 luku 8 §).

Yleensä ihmiset mieltävät lainkohdat niin, että kunnianloukkaus tarkoittaa valehtelua, yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen tosiasioita. Asia ei kuitenkaan ole ihan näin yksinkertainen, vaan molemmat voivat toteutua niin valheilla kuin tosiasioillakin.

5.1. Kunnianloukkaus

Rikoslain 24 luvun 9 §:n 1 momentin mukaan kunnianloukkauksesta tuomitaan se, joka:

“1) esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, taikka

2) muuten kuin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla halventaa toista.”

Kuten 1 momentin 2-kohdasta huomaamme, myös muu kuin valheellinen tieto tai vihjaus voi toteuttaa kunnianloukkauksen tunnusmerkistön. Myös faktat voivat olla kunnianloukkauksia.

Jos henkilö on kuvasta tunnistettavissa ja kuvan julkaisu voi aiheuttaa henkilölle vahinkoa, kärsimystä tai häneen kohdistuvaa halveksuntaa, kyseessä voi olla kunnianloukkaus.

Näin voi olla esimerkiksi silloin, jos henkilö makaa kuvassa omassa oksennuksessaan tai jos kuva esittää henkilön muuten huonossa valossa. Suhteellisuudentajua kannattaa käyttää. Hassu ilme, kaksoisleuka tai huonossa asennossa oleva peruukki tuskin on kunnianloukkaus.

5.2. Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen

Toinen kuvien julkaisua säätelevä pykälä on rikoslain 24 luvun 8 §, eli yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen. Huomaa, että kyseessä on tieto, jonka levittäminen loukkaa yksityiselämää – ei siitä, että tieto sinänsä loukkaisi yksityiselämää. Ero on pieni, mutta merkittävä.

Pykälän 1 momentti kuuluu seuraavasti:

“Joka oikeudettomasti

1) joukkotiedotusvälinettä käyttämällä tai

2) muuten toimittamalla lukuisten ihmisten saataville

esittää toisen yksityiselämästä tiedon, vihjauksen tai kuvan siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, on tuomittava yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä sakkoon.”

Olennaista on, että teko tapahtuu joukkotiedotusvälinettä käyttämällä “tai muuten toimittamalla lukuisten ihmisten saataville”. Tyypillisesti kuva voidaan saattaa lukuisten ihmisten saataville esimerkiksi lataamalla kuva somepalveluun julkiseksi. Merkitystä ei ole sillä, kuinka moni ihminen tosiasiallisesti ehtii nähdä kuvan. Rikos toteutuu jo sillä, että lukuisilla ihmisillä on mahdollisuus nähdä kuva.

Levitettävien tietojen tulee myös olla sellaisia, että niiden levittäminen on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle. Tällaisia tietoja voivat olla vaikkapa rikoksiin viittaminen tai seksielämästä tai seksuaalisesta suuntautumisesta kertovat tiedot varsinkin tilanteessa, jossa henkilö ei itse ole tuonut näitä asioita julkiseen tietoon.

5.3. Kuvien julkaiseminen kaupallisessa tarkoituksessa

Jos kuvan julkaisee markkinointitarkoituksessa, tulee kuvan käytöstä sopia. Tapauksessa KKO:1982-II-36 Korkein oikeus tuomitsi B:n, joka oli käyttänyt A:sta valokuvaajan sinänsä luvallisesti ottamaa valokuvaa markkinointitarkoituksessa ilman A:lta saamaansa lupaa. B joutui maksamaan A:lle kärsimyskorvausta, koska B oli käyttänyt kuvia markkinointitarkoituksessa luvatta.

Oleellista on huomata, että itse kuvan ottaminen oli tapahtunut täysin laillisesti. Valokuvaaja oli ottanut kuvan A:sta julkisella paikalla ja vielä erikseen kysynyt A:lta luvan kuvaamiseen. Valokuvaaja oli tämän jälkeen luovuttanut kuvat B:lle, joka oli käyttänyt kuvaa Lomasuomi talvi 77 – 78 -esittelylehdessä ja esittelylehtisen mainosjulisteessa.

Korkein oikeus totesi, että kuva ei loukannut A:n yksityisyyttä. Tästä huolimatta Korkein oikeus katsoi, että mainoskäyttö ilman A:n lupaa oli teko, josta B joutui maksamaan A:lle kärsimyskorvausta.

Summa summarum: jos valokuvaa käytetään markkinointikäytössä, tulee kuvassa olevilta, tunnistettavilta ihmisiltä pyytää asiaan lupa. Muu voi johtaa korvausvelvollisuuteen.

5.4. Käytä julkaisemisessa järkeä!

Jos kuva on otettu julkisella paikalla eikä se sisällä loukkaavaa materiaalia, kuvan julkaisu on lain kannalta ok. Yleensä kannattaa kuitenkin pohtia, tahtoisiko itsestään samanlaisia kuvia julkiseen levitykseen.

Jos siis et ole varma, saako kuvan julkaista, helpoin tapa on kysyä kuvassa esiintyvältä henkilöltä, mitä mieltä hän on kuvan julkaisemisesta. Ei se sen vaikeampaa ole.

6. Milloin kuva pitää poistaa?

Ensin tulee erottaa, kenellä voi olla oikeus saada kuva poistetuksi. Kuten kappaleessa 3 totesin, kuvan oikeudet ovat lähtökohtaisesti kuvaajan oikeuksia ja kuvan kopioiden tekeminen ilman kuvaajan lupaa lähtökohtaisesti loukkaa tekijänoikeuslakia. Kuvaajalla on tyypillisesti oikeus vaatia kuvaa poistettavaksi ihan sillä perusteella, että siitä on tehty lainvastainen kopio, joka loukkaa hänen oikeuksiaan. Kuvaajalla on oikeus vaatia myös esimerkiksi luvattomasti muokattuja kuvia poistettavaksi.

Sen sijaan kuvatulla henkilöllä ei lähtökohtaisesti ole mitään absoluuttista oikeutta saada kuvaa poistetuksi. Joissain tapauksissa tällainen oikeus voi kuitenkin hiipiä takaovesta sisään. Tarkastelemme näitä tilanteita seuraavaksi.

6.1. Kuvat, joiden poistoon ei ole oikeutta

Jos kuva on otettu luvallisesti, esim. julkisella paikalla tai kotirauhan suojaamassa paikassa, eikä kuvan sisältö ole kunniaa tai yksityiselämää loukkaavaa, ei kuvan kohteella ole juridista perustetta vaatia kuvaa poistettavaksi. Henkilö on kuvattu luvallisesti ja kuvan julkaiseminen on laillista.

Kahden edellytyksen tulee siis täyttyä samanaikaisesti:

1. Kuvan ottaminen on tapahtunut laillisesti, sekä
2. Kuvan sisältö on sellaista, ettei sen julkaiseminen loukkaa kunniaa tai yksityiselämää.

Jos kuvan ottaminen on tapahtunut lainvastaisesti, tällöin myös sen julkaiseminen täyttää todennäköisesti jonkin rikoksen tunnusmerkistön (salakatselu, kunnianloukkaus tai yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen). Jos taas kuvan sisältö on kunniaa loukkaavaa tai sen levittäminen on yksityiselämää loukkaavaa tiedon levittämistä, eikä henkilö ole suostunut kuvan julkaisuun, sen julkaiseminen on tietysti lainvastaista.

6.2. Kuvat, joiden poistoa voi vaatia mielenmuutoksen johdosta

Mielenkiintoinen sen sijaan on tilanne, jossa kuva on otettu laillisesti ja julkaistu henkilön suostumuksella, mutta kuvan sisältö olisi muuten kunniaa loukkaava tai sen julkaiseminen olisi yksityiselämää loukkaavaa tiedon levittämistä.

Tällainen voisi olla esimerkiksi kuva tai video, jossa henkilö toikkaroi humalassa julkisella paikalla tai esiintyy kotibileissä puolipukeissa.

Vaikka henkilö on suostunut kuvan julkaisemiseen, hallituksen esityksen HE 19/2013 vp (s. 41) mukaan suostumus on aina peruutettavissa. Lisäksi hallituksen esitys toteaa, että “jokainen voi suostua tiedon julkaisemiseen vain omalta osaltaan. Jos tiedon esittäminen loukkaisi myös muuta henkilöä kuin suostumuksen antajaa, kyseessä on tuon toisen henkilön osalta yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen, ellei esittäminen ollut jollakin toisella perusteella – – sallittua.”

Tulee kuitenkin huomata, että tämä koskee vain kuvia, joiden sisällön pitäminen julki voi toteuttaa rikoksen tunnusmerkistön. Kuvan poistamista ei lähtökohtaisesti voi vaatia vain sillä perusteella, että kuva on monen vuoden takaa ja että kuvassa näkyvä cossiasu on cossaajan taitojen kartuttua hänen mielestään sietämättömän ruma.

6.3. Henkilötietoperuste

Sait todennäköisesti toukokuussa runsaasti sähköposteja, joissa palveluntarjoajat kertoivat sinulle, että he ovat päivittäneet tietosuojakäytäntönsä. Nämä liittyivät EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (“GDPR”) edellyttämiin muutoksiin. Miten tämä liittyy cossikuviin?

Siten, että henkilön kuva on henkilötieto. Mm. Suomen henkilötietolaki ja EU-tasolla GDPR antavat ihmisille valtaa omien henkilötietojensa käsittelyyn. Erityisesti GDPR:ään kuuluu artikloja, joiden perusteella ihminen voi vaatia omien henkilötietojensa – esimerkiksi hänestä otettujen kuvien – poistoa.

Voisin kirjoittaa GDPR:stä jotakuinkin tämän postauksen pituisen kirjoituksen. En aio tehdä sitä. Tyydyn siksi yleisluonteiseen kuvaukseen ja puhun yleisesti “henkilötietolaeista”, joilla viittaan niin henkilötietolakiin kuin GDPR:äänkin.

Henkilötietolait koskevat pääsääntöisesti vain ei-henkilökohtaiseen käyttöön tapahtuvaa henkilötietojen käsittelyä. Henkilökohtainen ja yksityinen käyttö ovat henkilötietolakien soveltamisalojen ulkopuolella. Mitä tämä tarkoittaa? Sitä, että:

• Et voi henkilötietoperusteella vaatia kuvasi poistoa kaverisi Facebook-tililtä, sillä se on henkilökohtaista käyttöä.
• Et todennäköisesti voi henkilötietoperusteella vaatia kuvasi poistoa harrastelijavalokuvaajan valokuvaukseen keskittyneeltä FB-sivulta, sillä jos henkilö ei pyydä kuvaamisestaan rahaa, se on todennäköisesti yksityistä käyttöä.

Toisin on kuitenkin yritysten tai yhdistysten suhteen. Henkilötietolait koskevat aivan varmasti osakeyhtiöpohjalta toimivia tapahtumia, enkä osaa nimetä syytä, miksi ne eivät koskisi myös yhdistyspohjaisia coneja.

Henkilötietolakien suomat oikeudet henkilötietojen poistamisen vaatimiseen eivät kuitenkaan ole rajattomat ja GDPR antaa rekisterinpitäjälle oikeuden käsitellä henkilötietoja “oikeutetun edun vuoksi”. Toisaalta GDPR:n perusteella rekisterinpitäjän tulisi käsitellä vain “tarpeellisia henkilötietoja”.

On mahdollista, että tapahtumanjärjestäjillä on oikeutettu etu pitää sivuillaan tapahtumasta otettuja kuvia tai pitää kuvagallerioita tapahtuman esittelemiseksi. Harvemmin tapahtuman esittely kuitenkaan edellyttää yksittäisistä cossaajista otettujen kuvien, varsinkaan isojen sellaisten, pitämistä esillä. Voi siis olla, että cossaajalla on oikeus saada tällainen kuva poistetuksi sivulta GDPR:n perusteella.

Jokainen tilanne vaatii tapauskohtaista arviointia. Henkilötietoperusteet kannattaa kuitenkin pitää mielessä.

Eli: jos kyse on yksityiskäytöstä, kuvatulla henkilöllä ei ole oikeutta vaatia kuvan poistoa henkilötietoperusteella. Jos kyse on ei-yksityiskäytöstä, kuvatulla henkilöllä todennäköisesti on oikeus vaatia kuvan poistoa henkilötietoperusteella ja tämä oikeus on sitä vahvempi, mitä helpompi kohde on kuvasta tunnistaa.

6.4. Entä jos vaan pyydät kuvaa poistettavaksi?

Tyypillisesti malleilla ei ole lähtökohtaista oikeutta vaatia kuvia poistettavaksi. Useimmat tahot kuitenkin suostuvat poistamaan henkilöstä otetut kuvat tämän pyynnöstä. Jos pyydät jotakuta poistamaan kuvasi, pyyntöösi suostuminen kannattaa tehdä kohteelle mahdollisimman helposti. Useimmat arvostavat sitä, että pyyntönsä tueksi laittaa pienet perustelut.

Pyynnön kohteelle muistutettakoon, että vaikka sinulla ei aina olisikaan juridista velvollisuutta poistaa kuvaa, mieti miltä itsestäsi tuntuisi, jos sinusta olisi netissä kuvia, joita et haluaisi siellä olevan. Harva pyytää kuvan poistoa ihan vain vittumaisuuttaan, vaan usein pyynnön taustalla on jokin järkevä tai henkilökohtaisesti arkaluontoinen syy.

7. Kysymyksiä?

Jos jokin cossikuvaamiseen tai conikuvaamiseen liittyvä asia jäi epäselväksi tai haluat väittää vastaan, paiskaa kommenttia alle tai sähköpostilla niidel@iki.fi :-)

(Artikkelikuva (c) Matias Tukiainen)