Rankan viikon jälkeen on kiva, että viikonloppuna saa nukkua pitkään. Paitsi jos on menossa Hulluille Päiville ostamaan lippuja Japaniin, jolloin pitääkin herätä ennen seitsemää bussiin ehtiäkseen. Team Bubukuuti iski siis Stockmannille lauantaina Japanin-lentolippujen perässä ennen Yamaconia. Ehkä oli jo aikakin, sillä Japanin-matkaa olemme suunnitelleet noin 8 vuotta.

Hullujen Päivien jälkeen oli aika mennä katsastamaan Yamacon, YAMAn järjestämä… niin, mikä? Yamacon oli markkinoinut itseään Glorialla järjestetävänä conina, mutta lupaillut myös uudistuksia. Gloriahan on sinällään tullut jo tutuksi muista coneista ja tapahtumista ja lähestulkoon aina ongelmat ovat samat: erillisiä tiloja ja tiloja ylipäätään ei ole tarpeeksi. Yaman kuningasidea oli sijoittaa niin varsinainen puheohjelma kuin yleisölle tarkoitetut tuolitkin lavalle, jolloin koko lavan edusta jäi hengailuun, yhdistyspöytiin sekä keskustelupiireille. Myöskään myyntipöytiä ei ollut.

Toinen Yamaconin idea olivat em. keskustelupiirit. Ne olivat pieniä, 8 – 10 hengen pöytäryhmiä, joissa yksi keskustelijoista toimii keskustelun alustajana ja vapaamuotoisena puheenjohtajana ja muut sitten osallistuvat keskusteluun. Täytyy myöntää, että tuppisuiden ja sosiaalisesti arkojen nörttien tapahtumaan sijoitettuna tällainen ratkaisu hieman epäilytti.

Everything went better than expected.

Mutta everything went better than expected. Uskomatonta mutta totta, varsinaisen puheohjelman sekä yleisön pitäminen lavalla tuntui toimivan ainakin hengailualueelta katsottuna. En sitten tiedä, kuulivatko katsojat puhujan, mutta en kyllä toisaalta kuullut kenenkään valittavankaan, joten ilmeisesti äänentoisto oli sopivan kovalla. Lavan edustan jättäminen hengailutilaksi toimi eikä tila loppunut kesken. Ihmisiä oli mukavasti, mutta väkijoukon paine ei missään vaiheessa noussut liian suureksi.

Keskustelupiiritkin tuntuivat toimivan ja ihmiset jopa keskustelivat. Itse tosin panin merkille, että parissakin keskustelupiirissä aktiivisimmat keskustelijat tuntuivat olevan ainakin minulle animepiireistä tuttuja aktiiveja ja muut osanottajat vaikuttivat sitten vähän hiljaisemmilta. Mutta tuskinpa sekään on yleisesti paha asia, vaikka nyt henk. koht. tasolla olisin toki voinut saada samat keskustelut aikaan joko kotona tai sitten Teerenpelissä. Idea kuitenkin toimi ja veikkaisin, että tällaisilla järjestelyillä saadaan animeharrastajia aktivoitua sosiaalisestikin, mikä on aina hyvä asia.

Omalta kohdaltani Yamaconista kuitenkin puuttui jotain. Ehkä se, että kyseessä oli kuitenkin ”taas yksi” Glorialla järjestetty animejapaninipponaasia-tapahtuma, joita on jo nähty aika pitkälti kylliksi. Suurempi ongelma ehkä kuitenkin oli, että Yamacon oli pieni. Kun animetapahtumissa on käynyt vuodesta 2005 alkaen, eivät tällaiset paikalliset pikkutapahtumat vain jaksa enää säväyttää. Itse ainakin kaipasin isojen tapahtumien spektaakkelimaisuutta ja toisaalta jotain, mikä tekisi juuri Yamaconista jollain tavalla käymisen arvoisen ja erityisen juuri minulle. Kyllä, siellä oli kavereita, siellä oli toimivia keskustelupiirejä ja järjestelyt ainakin näyttivät toimivan. Mutta minulle ne eivät tuoneet mitään erityistä.

Toisaalta se, että minä en henk. koht. syistä saanut Yamaconista mitään äärimmäisiä fiiliksiä, ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö Yamacon olisi ollut toimiva pikkutapahtuma. Kuten sanoin, Yamacon toimi ja siellä oli ohjelmaa, joka oli järjestetty about niin hyvin kuin miten Glorialla voi ohjelmaa järjestää. Uusia innovaatioita oli ja siltä osin Yamacon lunasti lupauksena. Jos siis kaipaa paikallista pikkutapahtumaa, Yamacon on hyvä esimerkki siitä, miten sellainen järjestetään kunnolla.