Shin Bubukuuti Kai Z GT X Destiny.
Juuh elikkäs Gundam Tekketsu eli Gundam: Iron-Blooded Orphans.
Tekketsu on Gundam-tuoteperheen uusin tulokas. Ennen sarjan alkamista se herätti mielenkiintoa sillä, että sen käsikirjoittajaksi oli buukattu Mari Okada. Jos Okada ei ole tuttu, katso vaikka Heidi ”Hoothoot” Päivisen luento Okadasta. Odotukset Gundam + Okada -kombolle olivat kovat. Tuleeko nyt kovatasoista hahmodraamaa vai meneekö kaikki vain päin helvettiä?
Aloin joitain kuukausia sitten jälleen katsomaan Soukyuu no Fafneria (Tunnettu myös nimellä Fafner in the Azure: Dead Aggressor), joka oli minulla jäänyt kesken ”ihan muutama vuosi sitten”.
Ihmettelinkin kovasti, miksi Fafnerin kuvasuhde ei ollut laajakuva, vaan 4:3. Sarja oli nimittäin jäänyt minulle leimallisesti mieleen ”modernina animena”, jota katsoin yliopistoaikoinani, eli siis kun olin jo aikuinen.
Ei muuta kuin tarkistamaan milloin Fafner tuli. 2004… Joo, kyllähän minä sitä katsoin aikuisena, yliopistoaikoinani, meinaan 20-vuotiaana fuksina soluasunnossani. KIITOS 2004 – 2015.
Traconin jälkimainingeissa Twitterissä heräsi keskustelua siitä, kuinka järkevää on marssittaa conin päättäjäisissä järjestäjäporukka lavalle aplodeerattavaksi ja kiitettäväksi. Traconin ohjelmatiimin johtajana toiminut Mikko Lammi oli sitä mieltä, että kun järjestäjät ovat tehneet helposti yli vuoden yli 100 tuntia ohjelmaa sisältävän conin, tekijät ovat ansainneet kävijöiltä kiitokset ja aplodit ja sen 2 minuuttia lavalla, jonka kiittäminen vie.
Itse olen aina suhtautunut järjestäjäporukan kiitettäväksi roudaamiseen negatiivisesti, enkä ole yksin. Ei olekaan sattumaa, että Desuconin päättäjäisissä ei ole kiitetty conin tekijöitä, vaan kävijöitä. Tekijöitä on sitten kiitetty tapahtuman jälkeen kaatajaisissa.
Mutta miksi ylipäätään puida jotain conitean julkista kiittämistä lavalla? Eihän kiittäminen kestä kuin sen 2 minuuttia. Ja eikö se nyt ole ihan kohteliasta kiittää, kun järjestäjät ovat tehneet hirveästi työtä conin eteen?
Tämä pieni ele kuitenkin kertoo conin arvoista paljon ja sisältää aimo annoksen symboliikkaa. Väärää symboliikkaa.
Käytiin Traconissa. Lähdettiin paikalle jo perjantaina töiden jälkeen, koska on kivempaa herätä yhdeksältä, mennä hotelliaamiaiselle ja suunnata sitten coniin, sen sijaan, että joutuisi heräämään seitsemältä ja ajamaan pari tuntia coniin.
Tällä kertaa majoituspaikkana toimi hotelli Mordorin Silmä, alias Torni. Oli muuten melkoinen design-orgasmi, suosittelen.
Heitettiin kamat hotellille ja lähdettiin syömään kavereiden kanssa Nomuun. Nomu on yleisesti ihan jees, mutta satunnaisesti palvelu derpahtaa ja jokin annos jää saapumatta pöytään. Tällä kertaa uhriksi joutui Johannan lohi – avokado -sashimi, jota ei vain kuulunut, joten kävin tiedustelemassa, missä sashimit viipyvät. ”Oho, joo, kyllähän tää tehtiin jo hetki sit mut ei näköjään tuotu” – ei anteeksipyyntöä, ei mitään. :F Suomalainen palvelu, onko sitä?
Mutta asiaan!
Jos et vielä kuullut: Desucon on jatkossa vain täysi-ikäisille, niin Frosti kuin kesä-Desukin. Ks. Desuconin blogi: Desucon-animetapahtumat jatkossa vain täysi-ikäisille.
Alaikäisiä vitutti ja tunnepitoisia purkauksia nähtiin pitkin internettiä. Erityisesti peräänkuulutettiin ”skenevastuuta”. Desuconin pääjärjestäjä Teppo ”Isperia” Suominen tiivisti skenevastuu-argumentin omassa ikärajablogauksessaan. Skenevastuu-argumentti kuuluu jotenkin näin:
”Desucon on juuri se tapahtuma, jonka ryhmän x edustajat tarvitsevat animeharrastusta varten [ja jota ilman ryhmän x animeharrastus loppuu]”.
Desuconilla olisi siis velvollisuus pysyä kaikille avoimena. Arvatenkin Teppo totesi, että tällaista velvollisuutta ei ole.
Teppo on tietysti täysin oikeassa sanoessaan, että Desuconin tekemistä ohjaa vain ja ainoastaan sen vapaaehtoispohjalta toimivien järjestäjien kiinnostus tapahtumaan. Mikäli järjestäjät niin haluaisivat, Desucon voitaisiin sulkea kaikilta paitsi valkoihoisilta, lihaasyöviltä cis-heteromiehiltä, muuttaa joogatapahtumaksi tai lakkauttaa kokonaan. Desuconin järjestäjillä ei ole minkäänlaista velvollisuutta tapahtuman järjestämiseen, ei nyt eikä tulevaisuudessa.
Usein skenevastuu tarkoittaakin vain ”yhyy, mä en tykkää, asioiden pitäisi mennä kuten minä haluan, koska skenevastuu”. Mutta jos animeskeneä ajatellaan kokonaisuutena, skenevastuuargumentti aukeaakin aivan toisella ja huomattavasti mielekkäämmällä tavalla.
© 2025 karikari.fi
Theme by Anders Noren — Ylös ↑
