Oli se nyt kumma, ett\u00e4 galaktisena sankarina ei p\u00e4\u00e4ssyt seikkailemaan rauhassa valitsemallaan porukalla. Kohtalon iva oli tunkenut t\u00e4lle reissulle mieluisen seuran eli tytt\u00f6yst\u00e4v\u00e4ni lis\u00e4ksi \u00e4idin, aivan kuin olisin t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa tarvinnut jotain kaitsijaa. Pah, olisi ehk\u00e4 pit\u00e4nyt reklamoida Koalitioille, mutta jos siell\u00e4 haluttiin tuloksia, meh\u00e4n toisimme niit\u00e4. L\u00e4hett\u00e4isin valitukseni j\u00e4lkik\u00e4teen.<\/p>\n\n\n\n
Kunhan nyt selvitett\u00e4isiin ensin yksi planeetankokoinen maailmanloppu.<\/p>\n\n\n\n
Marsin tummunut taivas ropisi alas huumaavaa vauhtia. Koko taivankannen peitt\u00e4nyt musta t\u00f6hk\u00e4 sy\u00f6ksyi alas ja veti meid\u00e4t mukaansa kuin v\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 suunnasta tuleva hy\u00f6kyaalto. En voinut tehd\u00e4 muuta kuin pit\u00e4\u00e4 kiinni Emmeriest\u00e4, joka oli tarrannut minuun yht\u00e4 tiukasti. Emmerien luoma kupla oli kadonnut, ja nyt meit\u00e4 ei suojannut Marsin m\u00f6nj\u00e4vy\u00f6rylt\u00e4 oikeastaan mik\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
Olin monesti halunnut seist\u00e4 yksin lavalla niin, ett\u00e4 koko galaksi katsoisi minua ja minun erinomaisuuttani. Nyt paikalla ei ollut yleis\u00f6\u00e4, mist\u00e4 olin sek\u00e4 harmissani ett\u00e4 tyytyv\u00e4inen. Ei muita pelastettavia kuin yksi \u00e4iti, joka roikkui yh\u00e4 mukana hopeanv\u00e4risist\u00e4 v\u00e4l\u00e4hdyksist\u00e4 p\u00e4\u00e4tellen. Valonv\u00e4l\u00e4hdykset peittyiv\u00e4t tummaan virtaan, joka viuhui ohitsemme rakennuksen katolla. Se sy\u00f6syi kohti Ye-Seoa ja t\u00e4m\u00e4n tietoisuuskokoelmaa.<\/p>\n\n\n\n
\u201dEmmerie! Nyt ei sovi p\u00f6kr\u00e4t\u00e4\u201d, \u00e4l\u00e4hdin radioon.<\/p>\n\n\n\n
\u201dMit\u00e4?\u201d<\/p>\n\n\n\n
Tytt\u00f6yst\u00e4v\u00e4ni avasi silm\u00e4ns\u00e4, joissa n\u00e4ytti olevan \u00e4kkin\u00e4isen her\u00e4\u00e4misen aiheuttama sumu. Katse ei varsinaisesti kohdistunut mihink\u00e4\u00e4n. Se harhaili etsien jotain kiintopistett\u00e4 ja pys\u00e4htyi minuun, ter\u00e4v\u00f6ityen ja katsoen suoraan visiirin l\u00e4pi jonnekin syv\u00e4lle, tarkastellen ja ymm\u00e4rt\u00e4en. Toisissa tilanteissa se oli varsin miellytt\u00e4v\u00e4\u00e4, vaikkakin siit\u00e4 tuli oudon haavoittuva olo. Nyt paikalla oli \u00e4iti ja piti puuhata jotain pelastamisjuttuja. Ei ollut aikaa olla mik\u00e4\u00e4n herkkis.<\/p>\n\n\n\n
\u201dJuttuja tapahtuu. Tarvitaan supervoimia!\u201d<\/p>\n\n\n\n
\u201dNe v\u00e4h\u00e4n niin kuin loppuivat\u201d, Emmerie sanoi. Lauseessa ei ollut juuri j\u00e4rke\u00e4, sill\u00e4 Emmerie oli yh\u00e4 elossa ilman kyp\u00e4r\u00e4\u00e4 planeetalla, jolla ei ollut ihmisten hengitett\u00e4v\u00e4ksi sopivaa kaasukeh\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
\u201dKoko Mars voi poksahtaa t\u00e4ss\u00e4\u201d, sanoin korostaakseni viesti\u00e4ni. Rakennuksen kattoon ilmestyi halkeamia. Ensin pienempi\u00e4, sitten suurempia. Kierimme ep\u00e4tyylikk\u00e4\u00e4sti sivuun, kun yksi aukesi melkein suoraan allemme. \u00c4iti oli onneksi l\u00f6yt\u00e4nyt tukevan oloisen kaiteen, josta t\u00e4m\u00e4 piti kiinni.<\/p>\n\n\n\n
\u201dAi.\u201d<\/p>\n\n\n\n
Emmerie katsoi yl\u00f6s ja k\u00e4\u00e4nsi sitten katseensa jonnekin keskivartaloni tiet\u00e4mille. Aina kun silmiin katsominen muuttui vaikeaksi, tiesin, ett\u00e4 meill\u00e4 oli ongelma.<\/p>\n\n\n\n
\u201dEn voi en\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 artefaktia. Nyt kun minulla on vain yksi, tarvitsen jalkaani. En voi tehd\u00e4 kaikkea samaan aikaan.\u201d<\/p>\n\n\n\n
Ahaa, ongelma ei ollut kovin suuri. Sen pystyisi ratkaisemaan muutamalla harkitulla lauseella, kunhan taivas ja planeetta pysyisiv\u00e4t koossa sen aikaa.<\/p>\n\n\n\n
\u201dSe on vain rajoite, jonka olet itse keksinyt. En usko hetke\u00e4k\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 et muka pysty tekem\u00e4\u00e4n artefaktilla kahta asiaa samaan aikaan. Katso nyt, sinulla ei ole viel\u00e4k\u00e4\u00e4n kyp\u00e4r\u00e4\u00e4 ja hengit\u00e4t ihan normaalisti, vaikka hiuksistasi tuli muka vain jalka. \u00c4l\u00e4 ajattele kaikkea sit\u00e4, mit\u00e4 et osaa tai et pysty tekem\u00e4\u00e4n, vaan tee, mit\u00e4 kumminkin osaat. Menoksi vaan.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\u201dJoo… en vaan keksi, mit\u00e4.\u201d<\/p>\n\n\n\n
Mutristin suutani. Emmerie vaikutti yh\u00e4 lannistuneelta. Ei hyv\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
\u201dKerrankin \u00e4rsytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 olin oikeassa. Herra Jaken suhteen siis. Se ukko on ollut koko ajan meit\u00e4 yhden askeleen pidemm\u00e4ll\u00e4. Ei anneta sen tuhota Marsia tuolla liejulla, se nauraa meille t\u00e4ll\u00e4kin hetkell\u00e4.\u201d<\/p>\n\n\n\n
Jos olen rehellinen, nauruhomma oli v\u00e4h\u00e4n liioittelua. Huomasin kyll\u00e4 synkronoinnilla jonkin muuttuneen: jonkin vaikeasti tunnistetavan h\u00e4iveen Ye-Seon surinassa, joka raapi mielt\u00e4ni ja teki nasevien lauseiden heittelyst\u00e4 \u00e4\u00e4neen piirun verran vaikeampaa. P\u00e4\u00e4ttelin p\u00f6rin\u00e4n olevan herra Jake Rossello, mutta ihan varma en ollut.<\/p>\n\n\n\n
\u201dSe ukko osaa keksi\u00e4 kaikkea minua paremmin\u201d, Emmerie sanoi ja katsoi jonnekin ihan muualle kuin minuun.<\/p>\n\n\n\n
Vedin henke\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Min\u00e4 kyll\u00e4 tiesin mit\u00e4 tehd\u00e4, ja sitten piti luottaa tytt\u00f6yst\u00e4v\u00e4\u00e4ni, joka ei t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 en\u00e4\u00e4 osannut luottaa itseens\u00e4. T\u00e4m\u00e4 tilanne oli vain hetkellinen h\u00e4iri\u00f6, joka oli korjattavissa.<\/p>\n\n\n\n
Tunsin hyvin sen Emmerien, joka kulki vaikka mink\u00e4 avaruuden tyhjyyden halki hakemaan mit\u00e4 halusi. Nyt t\u00e4h\u00e4n seikkailuun oli vain sekoittunut liikaa harmaita moraalikysymyksi\u00e4 ja jonkinlaista outoa pelkoa siit\u00e4, ett\u00e4 mokaisimme.<\/p>\n\n\n\n
Emme me mit\u00e4\u00e4n s\u00f6ssisi. Koalitio oli mokaillut paljon pahemmin, oli meid\u00e4n hommamme korjata menneet virheet ja kaikkien vanhojen k\u00e4\u00e4pien h\u00f6lm\u00f6t suunnitelmat, joista ei ikin\u00e4 voinutkaan tulla mit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
Vedin kyp\u00e4r\u00e4ni pois p\u00e4\u00e4st\u00e4. \u00c4rsytt\u00e4v\u00e4 kapine, joka esti tavanomaisen juttelun. En tunkisi sit\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 seikkailulla en\u00e4\u00e4 takaisin p\u00e4\u00e4h\u00e4ni. Minusta oli tyypillisesti enemm\u00e4n hy\u00f6ty\u00e4 ilman sit\u00e4, olihan se jo todistettu kertaalleen.<\/p>\n\n\n\n
Emmerien silm\u00e4t laajenevat ja min\u00e4 vedin nen\u00e4n kautta ilmaa sis\u00e4\u00e4n. Ilmaa! Tietenkin.<\/p>\n\n\n\n
Pussasin tytt\u00f6yst\u00e4v\u00e4\u00e4ni kunnon \u00e4\u00e4niefektin kera. Jos \u00e4iti n\u00e4ki, aivan sama. Ja jos Mars tuhoutuisi, koska kulutin suudelmaan ehk\u00e4 viisi sekuntia ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 ihan vain koska voin, en v\u00e4litt\u00e4nyt siit\u00e4k\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 jos mik\u00e4 oli t\u00e4rke\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Puristin k\u00e4sill\u00e4ni tiukkaan, tunsin Emmerien lapaluut ja vy\u00f6t\u00e4r\u00f6n loivan kaaren. Tytt\u00f6yst\u00e4v\u00e4ni \u00e4l\u00e4hti ja t\u00e4m\u00e4n poskille piirtyi selke\u00e4\u00e4 punaa, joka hohti himme\u00e4sti pilottipukujemme valossa.<\/p>\n\n\n\n
Irtauduin sen verran, ett\u00e4 pysyin katsomaan nyt ter\u00e4v\u00f6ityneisiin silmiin. Veisin meid\u00e4t kotiin t\u00e4\u00e4lt\u00e4, tai no \u2013 Emmerie veisi, mutta minulla oli siin\u00e4 osuuteni. Pussailutaidoilla voittoon.<\/p>\n\n\n\n
\u201dTietenkin t\u00e4\u00e4ll\u00e4 on happea, koska sin\u00e4 luot sit\u00e4 silloinkin, kun et usko itseesi. Nyt hoidetaan t\u00e4m\u00e4 show loppuun. Encore odottaa.\u201d<\/p>\n\n\n\n
Edellinen luku<\/a> – Seuraava luku<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Oli se nyt kumma, ett\u00e4 galaktisena sankarina ei p\u00e4\u00e4ssyt seikkailemaan rauhassa valitsemallaan porukalla. Kohtalon iva oli tunkenut t\u00e4lle reissulle mieluisen seuran eli tytt\u00f6yst\u00e4v\u00e4ni lis\u00e4ksi \u00e4idin, aivan kuin olisin t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa tarvinnut jotain kaitsijaa. Pah, olisi ehk\u00e4 pit\u00e4nyt reklamoida Koalitioille, mutta jos siell\u00e4 haluttiin tuloksia, meh\u00e4n toisimme niit\u00e4. L\u00e4hett\u00e4isin valitukseni j\u00e4lkik\u00e4teen. Kunhan nyt selvitett\u00e4isiin ensin yksi […]<\/p>\n","protected":false},"author":5,"featured_media":0,"parent":5655,"menu_order":12,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-5700","page","type-page","status-publish","hentry","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.karikari.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/5700","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.karikari.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.karikari.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.karikari.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/5"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.karikari.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=5700"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.karikari.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/5700\/revisions"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.karikari.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/5655"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.karikari.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=5700"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}