Kupoliin oli tullut pime\u00e4\u00e4. Synke\u00e4\u00e4 keskener\u00e4ist\u00e4 asuinymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 valaisivat vain Seiran ja Joshin pukujen valot. Se oli yksi Sebastianin j\u00e4rjest\u00e4mist\u00e4 uutuuksista: aiemmin pilottien puvuissa ei ollut varsinaisia valonl\u00e4hteit\u00e4, sill\u00e4 niit\u00e4 ei ollut ajateltu k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4n avaruudessa pitki\u00e4 aikoja.<\/p>\n\n\n\n
\u201dHei, valot sammuivat, huomasiko kukaan?\u201d Josh kysyi.<\/p>\n\n\n\n
Ye-Seon parvi leijui l\u00e4himm\u00e4n sammuneen lampun ohi ja takaisin meid\u00e4n ymp\u00e4rillemme.<\/p>\n\n\n\n
MEID\u00c4T TOIVOTETAAN TERVETULLEEKSI.<\/strong><\/p>\n\n\n\n Josh seisahtui paikoilleen ja kumartui sitten hieman kyyryyn, osoittaen sanansa parvelle.<\/p>\n\n\n\n \u201dMik\u00e4? Kuka? Nelj\u00e4s artefakti vai? Hiukan pahaenteist\u00e4, kuule. Haluaisin s\u00e4ily\u00e4 biologisena olentona. Minulla on paljon hyvi\u00e4 syit\u00e4 siihen. Ruumiin ilot ja silleen\u201d, Josh ilmoitti.<\/p>\n\n\n\n Seira j\u00e4tti t\u00e4m\u00e4n keskustelunaiheen huomiotta, josta olin varsin kiitollinen.<\/p>\n\n\n\n \u201dKoalitio ei ole rakentanut suoraan kupolien alle muuta kuin pakollisia huoltotiloja. Ainakaan piirustuksissa ei ole mit\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4majaa suoraan t\u00e4ss\u00e4 keskell\u00e4 ja alla. Mutta jos johtolangat viev\u00e4t sinne, olen toki sen puolella, ett\u00e4 menemme. Meill\u00e4 on tosin ongelma: miten? Minun n\u00e4k\u00f6kulmastani allamme on vain satoja kilometrej\u00e4 Marsin kive\u00e4.\u201d<\/p>\n\n\n\n \u201dMin\u00e4 voin varmaan hoitaa sen\u201d, ilmoitin.<\/p>\n\n\n\n Sitten mieleeni tuli jotain, joka sai taas aiempien tuntien tapahtumat muuttamaan aivoissani muotoaan aavistuksen verran. Kaikessa oli lopulta oma logiikkansa, my\u00f6s Ye-Seolla.<\/p>\n\n\n\n \u201dSilloin aiemmin Kuutukikohdassa, esineet meniv\u00e4t parvestasi l\u00e4pi.\u201d<\/p>\n\n\n\n MUISTAN.<\/strong><\/p>\n\n\n\n \u201dMiksi sitten odotit t\u00e4\u00e4ll\u00e4? Eik\u00f6 Marsin kiven l\u00e4pi p\u00e4\u00e4se samalla tavalla? Mihin meit\u00e4 tarvittiin? Jos kerran tiesit koko ajan, ett\u00e4 oikea suunta on alasp\u00e4in.\u201d<\/p>\n\n\n\n EMME OLLEET VARMOJA. YKSI TIE KAIKISTA MAHDOLLISISTA.<\/strong><\/p>\n\n\n\n \u201dMit\u00e4 ne muut tiet sitten ovat?\u201d<\/p>\n\n\n\n ARTEFAKTI EI VASTAA MEILLE. BIOLOGINEN SAA RESPONSSIN. BIOLOGISTEN OLENTOJEN KYKY.<\/strong><\/p>\n\n\n\n \u201dOkei\u201d, sanoin, hieman ep\u00e4varmana. En ilmeisesti pystynyt k\u00e4skem\u00e4\u00e4n Marsin yll\u00e4 leijuvaa artefaktimassaa samalla lailla suoraan ja selke\u00e4sti kuin omia artefaktejani, mutta oli varmaankin parempi, ett\u00e4 Ye-Seo ei kuulisi sit\u00e4, ei ihan viel\u00e4 ainakaan.<\/p>\n\n\n\n Eik\u00f6 Ye-Seo ollut kuitenkin sanonut tarvitsevansa artefaktia? Parvella oli Marsissa siis muitakin tavoitteita kuin pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n herra Jaken etsiminen.<\/p>\n\n\n\n Ajatus sai kylm\u00e4t v\u00e4reet kulkemaan niskassani. Pit\u00e4isi varoa, ett\u00e4 emme joutuisi taas yhden suunnitelman v\u00e4likappaleiksi. Meill\u00e4 oli ainakin v\u00e4linearvoa, jos ei mit\u00e4\u00e4n muuta. Biologisina olentoina olimme tarpeellisia Ye-Seolle sellaisenaan \u2013 ainakin jonkin aikaa.<\/p>\n\n\n\n Ye-Seo ei listisi meit\u00e4, koska olimme ainoat biologiset olennot l\u00e4himailla, jotka pystyisiv\u00e4t auttamaan t\u00e4m\u00e4n tavoitteissa ja ohjaamaan artefaktia. Koko parvi ei ollut aiemmista tapahtumista p\u00e4\u00e4tellen samaa mielt\u00e4, mutta jos Ye-Seo oli meid\u00e4n biologisen statuksemme s\u00e4ilytt\u00e4misen kannalla, se riitti minulle turvatakuuksi.<\/p>\n\n\n\n Herkk\u00e4 tasapainomme ja liittolaisuutemme piti ainakin kunnes lakkaisimme olemasta hy\u00f6dyllisi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Josh nousi pystyyn kumman nopeasti, kuin jousi olisi ponnahtanut vapaaksi.<\/p>\n\n\n\n \u201dNuo valot. Ja varmaan kaikki muukin. Ei hitto.\u201d<\/p>\n\n\n\n \u201dMit\u00e4?\u201d<\/p>\n\n\n\n Olin itse p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt olla kertomatta puoliakaan mietteist\u00e4ni \u00e4\u00e4neen, joten poikayst\u00e4v\u00e4ni kritisointi samasta k\u00e4yt\u00f6smallista olisi ollut tekopyh\u00e4\u00e4. Josh-ajatuksenlukuni ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n onnistunut t\u00e4ydell\u00e4 teholla.<\/p>\n\n\n\n \u201dJoka ikinen s\u00e4hk\u00f6laite t\u00e4\u00e4ll\u00e4, nyt ymm\u00e4rr\u00e4n. My\u00f6s nuo v\u00e4lkkyneet lamput, ihan kaikki, siksi p\u00e4\u00e4ss\u00e4ni tuntuu koko ajan silt\u00e4 kuin olisin juonut eilen opiskelijabileiss\u00e4 enemm\u00e4n kuin kunto sallii. Kaikissa laitteissa t\u00e4\u00e4ll\u00e4 on samanlaisia osasia kuin siell\u00e4 labrassa oli.\u201d<\/p>\n\n\n\n \u201dTarkoitatko ihmisten tietoisuuden fragmentteja?\u201d Seira kysyi viile\u00e4n asiallisella \u00e4\u00e4nell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n \u201dMit\u00e4 muutakaan? Olen aika varma, ett\u00e4 v\u00e4lkehdint\u00e4 oli suunnattu meille. Ehk\u00e4 varoitukseksi, ehk\u00e4 tervetuloilmoitukseksi, en tied\u00e4.\u201d Josh kohautti harteitaan.<\/p>\n\n\n\n \u201dMeid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 teemme niille\u201d, sanoin.<\/p>\n\n\n\n \u201dSe kuuluisi oikeastaan Koalitiolle ja amiraaleille\u201d, Seira kommentoi. Josh tuhahti radioon ennen kuin t\u00e4m\u00e4n \u00e4iti oli saanut lauseensa loppuun.<\/p>\n\n\n\n Min\u00e4 tukahdutin samanlaisen tuhahduksen. Lamput pysyiv\u00e4t sammuksissa. Mik\u00e4li ne kuulivat, mist\u00e4 me juttelimme, ne eiv\u00e4t ainakaan halunneet kommentoida Joshin teoriaa mitenk\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n \u201dEn min\u00e4 itsek\u00e4\u00e4n aina noudata ohjes\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00e4\u201d, Seira jatkoi.<\/p>\n\n\n\n \u201dKoalitio antaa sooloilla yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n paljon, kun saa organisaatiossa hieman luottamusta osakseen. Ei t\u00e4m\u00e4 mik\u00e4\u00e4n armeija ole. Mutta ihmisten tietoisuuksien osasten j\u00e4tt\u00e4minen t\u00e4nne tuntuu v\u00e4\u00e4r\u00e4lt\u00e4, moraaliselta kannalta. My\u00f6s muut vaihtoehdot tuntuvat kyseenalaisilta.\u201d<\/p>\n\n\n\n \u201dNiihin sooloilumahdollisuuksiin liittyy, ett\u00e4 meid\u00e4n sukunimi on Niva\u201d, Josh kommentoi \u00e4idilleen varsin kuivasti.<\/p>\n\n\n\n \u201dEn kiist\u00e4\u201d, Seira sanoi hymy \u00e4\u00e4ness\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n \u201dEi ehk\u00e4 kannata tehd\u00e4 mit\u00e4\u00e4n isoja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 viel\u00e4\u201d, sanoin ja yritin katsoa Ye-Seon parvea kohti. Se viel\u00e4 puuttuisi, ett\u00e4 nanobottinainen imisi kaikki Mars-tukikohdan lamput itseens\u00e4. Miljoonien lumenien loistava ja kauhistuttava Aurinkokunnan valtias Ye-Seo.<\/p>\n\n\n\n \u201dEnsin tutkitaan, sitten hutkitaan. Olen kypsynyt ja j\u00e4rkev\u00f6itynyt n\u00e4ill\u00e4 seikkailuilla, vaikka Koalitio tunkeekin \u00e4idin nyky\u00e4\u00e4n esiliinaksi eik\u00e4 selke\u00e4sti luota arviointikykyyni\u201d, Josh sanoi.<\/p>\n\n\n\n P\u00e4\u00e4tin luoda kuplani ennen kuin eksyisimme liikaa sivuraiteille ja moraalifilosofiseen kinasteluun. Meill\u00e4 ei ollut tarpeeksi tietoa, joten emme voineet tehd\u00e4 mit\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4k\u00e4\u00e4n. Suuntia j\u00e4ljell\u00e4 oli tasan yksi: alas.<\/p>\n\n\n\n Tutut v\u00e4lkehtiv\u00e4t kuusikulmiot muodostuivat ymp\u00e4rillemme ja Ye-Seon parvi p\u00f6rr\u00e4si ymp\u00e4rill\u00e4mme kuin kotia etsiv\u00e4 mehil\u00e4isparvi, yhten\u00e4 l\u00e4hes kiinte\u00e4n\u00e4 m\u00f6ykkyn\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Josh ja Seira siirtyiv\u00e4t seisomaan hieman l\u00e4hemm\u00e4s minua, varsin tietoisina, mit\u00e4 tuleman piti.<\/p>\n\n\n\n \u201dEn aio vilkuttaa katulampuille heippa\u201d, Josh ilmoitti.<\/p>\n\n\n\n Sitten annoin meid\u00e4n humpsahtaa reilusti alasp\u00e4in, suoraan allamme olevan mustan massan ja m\u00f6ss\u00f6n l\u00e4vitse.<\/p>\n\n\n\n \u201dTuntuu vatsanpohjassa\u201d, Seira sanoi.<\/p>\n\n\n\n \u201dToivottavasti ei huonolla tavalla\u201d, vastasin.<\/p>\n\n\n\n \u201dEi, ei. Tunnen itseni nuoreksi j\u00e4lleen, kun seikkailen n\u00e4in. Olisi pit\u00e4nyt ottaa my\u00f6s Lauri mukaan.\u201d<\/p>\n\n\n\n \u201d\u00c4iti, ei.\u201d<\/p>\n\n\n\n Poikayst\u00e4v\u00e4ni sanat olivat nopeat ja painokkaat.<\/p>\n\n\n\n \u201dKyll\u00e4h\u00e4n t\u00e4m\u00e4 toki sujuu t\u00e4ll\u00e4kin porukalla.\u201d<\/p>\n\n\n\n \u201dSujuisi my\u00f6s ilman esiliinoja ja vartijoita. Ehk\u00e4 jopa paremmin.\u201d Josh ei narissut vaan oli suora, sanojen l\u00e4vist\u00e4ess\u00e4 radioaallot kuin t\u00e4sm\u00e4ammukset.<\/p>\n\n\n\n \u201dTied\u00e4n kyll\u00e4. Kiitos \u00e4skeisest\u00e4. Olen sinusta ylpe\u00e4, Joshua.\u201d<\/p>\n\n\n\n Kahdeksan sanaa riitti siihen, ett\u00e4 Josh ei keksinyt mit\u00e4\u00e4n nasevaa vastattavaa.<\/p>\n\n\n\n Minua hymyilytti.<\/p>\n\n\n\n P\u00e4\u00e4tin kiinnitt\u00e4\u00e4 huomioni Nivan perheest\u00e4 toisaalle.<\/p>\n\n\n\n Odotin kalvava tunne oman vatsani per\u00e4ll\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 jotain ik\u00e4v\u00e4\u00e4 tapahtuisi. Tyypillisesti jotain ik\u00e4v\u00e4\u00e4 tapahtui, jos ensin oli tapahtunut jotain hyv\u00e4\u00e4 ja mukavaa.<\/p>\n\n\n\n Ottaisiko jompi kumpi artefakteistani kontaktia t\u00e4h\u00e4n toiseen kaltaiseensa, jonka vanat n\u00e4in? Tapahtuisiko jotain samanlaista kuin meid\u00e4n laskeutuessamme Marsin pinnalle?<\/p>\n\n\n\n N\u00e4kem\u00e4ni vanat eiv\u00e4t tosin olleet kokonaan todellisia, eiv\u00e4t sit\u00e4 samaa artefaktiainetta, jota leijui paksuna mattona Marsin taivaalla. Marsin peitt\u00e4v\u00e4 anomalia oli fyysinen ilmi\u00f6, jonka n\u00e4kiv\u00e4t aivan kaikki, my\u00f6s kotipihallaan kiikaroivat ihmiset kaukana Maassa. Minua Marsin alle houkuttelevat tiet eiv\u00e4t n\u00e4kyneet kuin valituille.<\/p>\n\n\n\n Min\u00e4 olin artefaktin valitsema, minun kuuluikin olla t\u00e4\u00e4ll\u00e4. Tiesin, ett\u00e4 sek\u00e4 minun ett\u00e4 Ye-Seon kuuluikin tehd\u00e4 t\u00e4m\u00e4 matka. Ajatus ei ollut huojentava, vaan se sai entist\u00e4 raskaamman tunteen laskeutumaan jonnekin keskivartaloni tiet\u00e4mille.<\/p>\n\n\n\n Kuplan sein\u00e4n l\u00e4pi oli mahdoton n\u00e4hd\u00e4 kovin selkeit\u00e4 yksityiskohtia Marsin kivisest\u00e4 pinnanalaisesta maailmasta, eik\u00e4 geologia muutenkaan ollut suurin kiinnostuksen kohteeni. Olisin kuitenkin mieluummin tuijotellut kivi\u00e4 kuin kiinnitt\u00e4nyt huomiota jokaisen sekunnin my\u00f6t\u00e4 voimistuvaan tunteeseen siit\u00e4, ett\u00e4 joku tai jokin tavoitteli minua. Se l\u00e4hentyi minua, suhisi hiuksissa ja tahtoi antaa minulle jotain. Jonkinlaista energiaa. Lupauksen ja toiveen.<\/p>\n\n\n\n Tunne oli niin vahva, ett\u00e4 en voinut kuvitella sit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Voima, joka ei koskaan loppuisi kesken, jolla ei olisi rajoja. Voisin tehd\u00e4 mit\u00e4 vain, olla mit\u00e4 vain, p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 kaikesta itse.<\/p>\n\n\n\n Kuuliko Ye-Seo sen kutsun my\u00f6s, vai oliko se varattu biologisille olennoille?<\/p>\n\n\n\n Juuri kun olin sanomassa asiasta \u00e4\u00e4neen, kuplani hulmahti avoimeen tilaan. Onkalo oli t\u00e4ysin pime\u00e4, joten mit\u00e4\u00e4n ei voinut n\u00e4hd\u00e4. Tiesin ymp\u00e4rist\u00f6n muuttuneen siit\u00e4, ett\u00e4 tietynlainen vastus oli kadonnut ja palloamme oli helpompi liikuttaa.<\/p>\n\n\n\n Se toinen, se jokin, tuntui olevan l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Hyvin l\u00e4hell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Olin aika varma, ett\u00e4 Ye-Seo tiesi siit\u00e4 my\u00f6s, vaikka t\u00e4m\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 voinutkaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 artefakteja samalla tavalla, eik\u00e4 varmaan ollut saanut samanlaisia lis\u00e4aisteja kuin min\u00e4, sen j\u00e4lkeen kun tungin artefaktin osaksi itse\u00e4ni.<\/p>\n\n\n\n \u201dTuota\u201d, Josh sanoi ja k\u00e4\u00e4nnyin samaan suuntaan.<\/p>\n\n\n\n Kuplamme pintaa pitkin kulki k\u00e4si\u00e4. Isoja, mutta selke\u00e4sti ihmisk\u00e4den muotoisia. Ne koskettelivat pallon pintaa varoen, yksi veti sormellaan sen pintaa, toinen kuljetti k\u00e4mment\u00e4 varovasti sen sein\u00e4\u00e4 pitkin. Joshin pilottipuvun valaistuksessa ei n\u00e4hnyt, minne k\u00e4det meniv\u00e4t ja mist\u00e4 ne tulivat, mutta ei tarvittu lottokuponkia tai suuria \u00e4lynlahjoja veikkaamaan, ett\u00e4 ei ainakaan ihmisvartaloon.<\/p>\n\n\n\n \u201dNuo kutsuivat minua. Nuo ovat ne vanat.\u201d<\/p>\n\n\n\n Itsest\u00e4\u00e4nselvyyksien sanominen \u00e4\u00e4neen ei tehnyt tilanteesta yht\u00e4\u00e4n selke\u00e4mp\u00e4\u00e4, outoa kyll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Ye-Seo oli aivan hiljaa, t\u00e4m\u00e4n m\u00f6ykkyinen parvi p\u00f6rr\u00e4si keskell\u00e4 kuplaa.<\/p>\n\n\n\n Huolestuttavaa.<\/p>\n\n\n\n \u201dNyt on parasta selvitt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 ihan oikeasti tapahtui\u201d, Seira ilmoitti.<\/p>\n\n\n\n \u201dMeid\u00e4n pit\u00e4nee luopua kuplasta, mutta en tied\u00e4, mit\u00e4 nuo k\u00e4det ja tuo… aine sitten tekev\u00e4t\u201d, ilmoitin.<\/p>\n\n\n\n \u201dEik\u00f6 kupla olisi turvallisempi kaikkien kannalta?\u201d<\/p>\n\n\n\n Venkoilin, en osannut selitt\u00e4\u00e4 asiaa kovin hyvin. Tiesin vain, ett\u00e4 se jokin, joka oli odottanut minua t\u00e4\u00e4ll\u00e4, halusi ett\u00e4 puhuisin sille suoraan. T\u00e4m\u00e4 paikka oli odottanut my\u00f6s Ye-Seoa, jotakuta meid\u00e4n kaltaistamme \u2013 kummallista hybridi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Olin aika varma, ett\u00e4 jos keskittyisin, kutsu muuttuisi mieless\u00e4ni kuiskauksiksi ja supinaksi korvissa. Aistini tulkitsivat saamiaan signaaleja miten halusivat ja usein sill\u00e4 tavalla, joka oli tuttua, jotenkin ihmisel\u00e4m\u00e4\u00e4n yhdistett\u00e4viss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Ty\u00f6nsin k\u00e4teni kuplasta ulos yritt\u00e4en tavoittaa k\u00e4tt\u00e4, yht\u00e4 niist\u00e4 kymmenist\u00e4, jotka yrittiv\u00e4t saada kuplastani selkoa ja tunnustelivat sen ulkopintaa.<\/p>\n\n\n\n \u201dKeit\u00e4 te olette?\u201d kysyin. Ajattelin \u00e4\u00e4nens\u00e4vyni olleen neutraalin kohtelias, mutta kysymys tuli suustani enemm\u00e4nkin syyt\u00f6ksen\u00e4. Ehk\u00e4p\u00e4 minun olisi pit\u00e4nyt j\u00e4tt\u00e4\u00e4 puhumisosuus Seiralle ja Joshille.<\/p>\n\n\n\n K\u00e4det eiv\u00e4t vastanneet, joten nappasin omallani kiinni l\u00e4himm\u00e4st\u00e4, itsekin h\u00e4mm\u00e4styen reaktionopeuttani. En yleens\u00e4 ollut hyv\u00e4 pallopeleiss\u00e4 tai saamaan koppia mist\u00e4\u00e4n heitetyst\u00e4 esineest\u00e4. Mutta t\u00e4m\u00e4 tuntui helpolta, kuin minun olisi pit\u00e4nytkin tehd\u00e4 niin.<\/p>\n\n\n\n Pit\u00e4nytkin liitty\u00e4 meit\u00e4 tavoittelevaan massaan.<\/p>\n\n\n\n Aavemaiset sormet nappasivat kiinni omistani, koko kehoni l\u00e4pi kulki v\u00e4re. Se ei ollut s\u00e4hk\u00f6isku, ei mik\u00e4\u00e4n voimakas s\u00e4ps\u00e4hdys, enemm\u00e4nkin hitaasti ry\u00f6miv\u00e4 ja v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4t\u00f6n, raskas kuin \u00f6ljy.<\/p>\n\n\n\n Nelj\u00e4nnen artefaktin ydin oli t\u00e4\u00e4ll\u00e4. Mutta se ei en\u00e4\u00e4 ollut yksitt\u00e4inen esine. Artefaktin muoto, joka oli aina ollut vain esitys ja yksinkertaistus todellisesta, ihmiselle k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4st\u00e4 ja useampiin ulottuvuuksiin kurkottavasta rakenteesta, oli kadonnut. Se oli hukkunut kokonaan siin\u00e4, mit\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 on tapahtunut \u2013 tai oikeammin, mit\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 oli tehty.<\/p>\n\n\n\n Tunsin ep\u00e4toivoa ja kaipuuta, joka ei ollut omani. Se v\u00e4littyi sormista ja k\u00e4sist\u00e4 minuun, tarttuen johonkin ja johonkuhun, joka oli ollut samanlainen, tai ehk\u00e4 oli yh\u00e4. Eri suhteessa vain.<\/p>\n\n\n\n \u201dNuo k\u00e4det eiv\u00e4t varmaan ole k\u00e4si\u00e4 ihan sattumalta\u201d, Josh sanoi.<\/p>\n\n\n\n \u201dJoo\u201d, vastasin.<\/p>\n\n\n\n \u201dOvatko ne loput Marsin koalitiolaiset?\u201d Seira kysyi, \u00e4\u00e4ness\u00e4\u00e4n selke\u00e4 kirkkaus.<\/p>\n\n\n\n \u201dNiin se taitaa olla. Liittyneen\u00e4 artefaktiin\u201d, ilmoitin.<\/p>\n\n\n\n Omaan k\u00e4teeni oli sill\u00e4 v\u00e4lin tarttunut yh\u00e4 useampia haamuk\u00e4si\u00e4. Ne kierteiliv\u00e4t kuplaa ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4st\u00e4 tyhjyydest\u00e4 esiin kuin jonkinlaiset hautakammiosta esiin luikertelevat k\u00e4\u00e4rmeet. Niit\u00e4 oli kymmeni\u00e4, ehk\u00e4 satoja, ja n\u00e4k\u00f6kentt\u00e4mme rajalla n\u00e4in lis\u00e4\u00e4 sormia.<\/p>\n\n\n\n Kaikki ne halusivat osan minusta, koska minulla oli ollut tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4ni suuri rooli, vaikka en ollut tarkoittanutkaan niin tapahtuvan.<\/p>\n\n\n\n Jokin tuntematon v\u00e4rj\u00f6tti minussa kuin piripintaan t\u00e4ytetty lasi; odottaen sit\u00e4, ett\u00e4 kuohuisin yli.<\/p>\n\n\n\n \u201dMinusta tuntuu, ett\u00e4 ne vahvistavat minua. Ja min\u00e4 niit\u00e4.\u201d<\/p>\n\n\n\n \u201dMiten niin?\u201d Seira h\u00e4mm\u00e4steli ja yritti osoittaa meid\u00e4n suurimmalla taskulampullamme kohti pimeytt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Josh vilkaisi Ye-Seon parvea ja k\u00e4veli l\u00e4hemm\u00e4s kuplamme sein\u00e4\u00e4, katsoen syvemm\u00e4lle tilaan, joka vaikutti olevan varsin laaja ja s\u00e4\u00e4nn\u00f6nmukainen. Ep\u00e4ilin sit\u00e4 artefaktilla luoduksi.<\/p>\n\n\n\n \u201cEi olisi kovin kaukaa haettua, jos haluaisi ajatella, ett\u00e4 kaikki artefaktit ovat jotenkin liitoksissa toisiinsa. Neh\u00e4n eiv\u00e4t ole sill\u00e4 tavalla fyysisi\u00e4 esineit\u00e4, kuin me asian k\u00e4sit\u00e4mme, vaan hieman enemm\u00e4n. Kaiken sen peruusteella mit\u00e4 min\u00e4 tied\u00e4n, juuri kukaan ei k\u00e4ytt\u00e4nyt tai osannut k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 niit\u00e4 meid\u00e4n aurinkokunnassamme ennen kuin Emmerie silloin yhten\u00e4 jouluna onnistui siin\u00e4. Herra Jaken suhteen aikajana on ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isempi, mutta sen ukonkin suurimmat stuntit ajoittuvat samoihin aikoihin. Ainakin ne mist\u00e4 me tied\u00e4mme.\u201d<\/p>\n\n\n\n \u201cAhaa\u201d, Seira sanoi.<\/p>\n\n\n\n LOMITTUMINEN.<\/strong><\/p>\n\n\n\n Ye-Seo puhui viimein, mik\u00e4 rauhoitti minua jonkin verran. Ainakaan parvi ei juoninut juuri nyt mit\u00e4\u00e4n sellaista, mist\u00e4 meille ei kannattanut sanoa halaistua sanaa.<\/p>\n\n\n\n \u201dT\u00e4m\u00e4 kaikki jotenkin vahvistaa minua. Tai kutsuu, miten vain. Tekeek\u00f6 se samaa sinulle? Teille?\u201d Yritin k\u00f6mpel\u00f6sti osoittaa kysymykseni Ye-Seon suuntaan, joka oli t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4inen ilmapallon kokoinen ja metallinv\u00e4rinen pilvi. Minun oli ollut kaikesta huolimatta hieman helpompi puhua naiselle, kun t\u00e4ll\u00e4 oli edes jonkinlainen ihmism\u00e4inen muoto.<\/p>\n\n\n\n MARS KUTSUI MEIT\u00c4 MOLEMPIA. TIE.<\/strong><\/p>\n\n\n\n Olin osannut jo osin arvata sen.<\/p>\n\n\n\n Yritin vet\u00e4\u00e4 k\u00e4teni pois, mutta se ei en\u00e4\u00e4 l\u00e4htenytk\u00e4\u00e4n irti.<\/p>\n\n\n\n Yritin uudelleen, mutta Koalition haamujen ja artefaktin rippeiden sormet kiertyiv\u00e4t ranteeni ymp\u00e4ri vailla mit\u00e4\u00e4n halua p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 minua l\u00e4htem\u00e4\u00e4n. Min\u00e4 olin osa niit\u00e4. Osa aivan samaa kappaletta. En oma itseni laisinkaan en\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Pit\u00e4isik\u00f6 minun j\u00e4\u00e4d\u00e4 t\u00e4nne?<\/p>\n\n\n\n Tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ahdingostani Josh k\u00e4veli aivan kuplan sein\u00e4n viereen.<\/p>\n\n\n\n \u201cMarsin anomalia alkoi kasvaa, kun aloit rutiininomaisesti k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 artefaktia, jonka me p\u00f6l… saimme ex-puh… Jake Rossellolta. Kuusta.\u201d<\/p>\n\n\n\n Jopa Joshilla oli vaikeaa muistaa, ett\u00e4 Ye-Seo ei tiennyt kaikkia tarinan yksityiskohtia.<\/p>\n\n\n\n \u201cHuomaan yhteyden\u201d, sanoin. \u201cMutta miksi peitt\u00e4\u00e4 koko planeetta savuun?\u201d<\/p>\n\n\n\n \u201cYmm\u00e4rr\u00e4mmek\u00f6 me noita ulkona olevia? Vastaako joku sinulle?\u201d Seira kysyi.<\/p>\n\n\n\n V\u00e4h\u00e4eleisesti yritin yh\u00e4 nyki\u00e4 k\u00e4tt\u00e4ni. Se sojotti ulos kuplastamme kulmassa, joka oli hyvin ep\u00e4mukava. K\u00e4teni puutui ja alkoi jomottaa.<\/p>\n\n\n\n \u201cEi, niill\u00e4 ei ole sanoja en\u00e4\u00e4. Ja min\u00e4 en taida saada k\u00e4tt\u00e4ni pois.\u201d<\/p>\n\n\n\n \u201cH\u00e4h?\u201d Josh kuulosti h\u00e4mmentyneelt\u00e4. Poikayst\u00e4v\u00e4ni oli tottunut siihen, ett\u00e4 pystyin supersankarivoimillani mihin vain. Kyll\u00e4 min\u00e4 hyvin pitk\u00e4lti pystyinkin, mutta t\u00e4m\u00e4 oli eri asia. Oli asioita, joita en halunnut tehd\u00e4, vaikka olisin pystynytkin siihen.<\/p>\n\n\n\n \u201cMarsin anomalia on artefakti ja kaikki ne ihmiset t\u00e4\u00e4ll\u00e4. Ne tekiv\u00e4t kaikkein mahdottomimman ratkaisun, tai en tied\u00e4 halusivatko ne tehd\u00e4 juuri niin, mutta niin ne p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t joka tapauksessa. En tied\u00e4, miten tuollainen prosessi vaikuttaa ihmisj\u00e4rkeen. Jos siell\u00e4 olikin jotain inhimillist\u00e4, en tied\u00e4, onko t\u00e4ysin en\u00e4\u00e4.\u201d<\/p>\n\n\n\n Seira otti kiinni k\u00e4dest\u00e4ni ja yritti k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 sen pois kuplan sein\u00e4st\u00e4, onnistumatta siin\u00e4.<\/p>\n\n\n\n \u201dT\u00e4m\u00e4 on vain teoria, koska miss\u00e4\u00e4n ei lue asiasta mit\u00e4\u00e4n. Mietin asiaa, ja siin\u00e4 on minusta j\u00e4rke\u00e4. Luulen, ett\u00e4 artefakti oli t\u00e4\u00e4ll\u00e4, koska sill\u00e4 oli tarkoitus tuottaa energiaa Marsin maankaltaistamiseen tai ruuantuotantoon. Seh\u00e4n voi tuottaa loppumattomasti energiaa, eik\u00f6 totta?\u201d<\/p>\n\n\n\n Poikayst\u00e4v\u00e4ni \u00e4iti oli yht\u00e4 ter\u00e4v\u00e4 kuin poikansakin. Arvostin Seiran viile\u00e4\u00e4 logiikkaa ja minua h\u00e4vetti, miten olin ensitapaamisella l\u00e4hinn\u00e4 huutanut t\u00e4lle kuin juuri murrosik\u00e4\u00e4n tullut teini.<\/p>\n\n\n\n \u201dPystyy joo, mutta ei ruokaa tai vett\u00e4, joka pysyy olemassa, ihan kuin ei mit\u00e4\u00e4n muitakaan kiinteit\u00e4 esineit\u00e4, jotka ovat pysyvi\u00e4. Pit\u00e4\u00e4 keskitty\u00e4 koko ajan ja luopua muusta, mit\u00e4 artefaktilla voi tehd\u00e4, jos haluaa tehd\u00e4 jonkun esineen tai biologista osaa simuloivan rakenteen\u201d, sanoin v\u00e4h\u00e4n kire\u00e4sti, katsoen jalkaani, joka ei ollut oikeastaan jalka, vaan artefaktin esitys, joka noudatti minun tiedostettua tai tiedostamatonta kehonkuvaani.<\/p>\n\n\n\n \u201dSe oli se Koalition virhe sitten\u201d, Seira sanoi yksinkertaisesti. \u201dSe kohta laskelmaa, joka meni pieleen.\u201d<\/p>\n\n\n\n \u201dOlisin halunnut tavata sen tyypin, joka pystyi k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n artefaktia silloin vuosia ja vuosia sitten.\u201d<\/p>\n\n\n\n \u201dVarmaankin osa tuota… m\u00f6nj\u00e4\u00e4\u201d, Josh sanoi.<\/p>\n\n\n\n En olisi halunnut my\u00f6nt\u00e4\u00e4 sit\u00e4, mutta olin kenties puraissut suuremman palan kuin pystyin k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n. Minun piti r\u00e4pytell\u00e4 silmi\u00e4 ja puhaltaa voimakkaasti ulosp\u00e4in, jotta en olisi panikoinut. En saanut k\u00e4tt\u00e4ni irti. Seira ei saanut k\u00e4tt\u00e4ni irti. Kuplan ulkopuolella odottava massa halusi minut, koska olin ihan kuten se: ihmisen ja artefaktin sekasiki\u00f6. Ja se toinen massa oli isompi, vahvempi, voimakkaampi kaikin tavoin. Siell\u00e4 oli enemm\u00e4n porukkaa. Minua oli vain yksi.<\/p>\n\n\n\n Olin vain yksi tyt\u00f6ntyller\u00f6, joka oli kuvitellut suuria itsest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n \u201dMiksei me vaan tapella? Pari salamaa, k\u00e4si irti. Tuhotaan Marsin anomalia ja menn\u00e4\u00e4n kotiin\u201d, Josh totesi kuin se olisi ollut helpoin ratkaisu kaikkeen.<\/p>\n\n\n\n \u201dJosh hei\u201d, sanoin.<\/p>\n\n\n\n \u201dMeh\u00e4n tuhosimme yhdess\u00e4 ison pinon minun synkronointikloonejani, ja sen teko\u00e4lyhepun maitovalaan ohjaamossa. Kyll\u00e4 sin\u00e4 tuonkin p\u00e4ihit\u00e4t.\u201d<\/p>\n\n\n\n \u201dNuo tuolla ulkopuolella ovat olleet oikeita ihmisi\u00e4, ne eiv\u00e4t ole mit\u00e4\u00e4n kopioita.\u201d<\/p>\n\n\n\n P\u00e4\u00e4tin olla muistuttamatta Joshille, ett\u00e4 min\u00e4 olin aivan yht\u00e4 lailla hybridi ihmist\u00e4 ja artefaktia, samanlainen kuin Marsin anomalia, eri suhteessa vain ja eri tavalla luotu. Saiko minutkin tuhota tuosta vain, ilman oikeudenk\u00e4ynti\u00e4?<\/p>\n\n\n\n \u201dEnt\u00e4 sitten? Joskus pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 valintoja. Jake Rossello oli oikea ihminen, ei olisi eka kerta.\u201d<\/p>\n\n\n\n Vedin pitk\u00e4\u00e4n henke\u00e4 ja laitoin silm\u00e4t kiinni. Umpikuja mik\u00e4 umpikuja.<\/p>\n\n\n\n \u201dNiin, mutta se taisi olla virhe. En haluaisi tappaa ket\u00e4\u00e4n en\u00e4\u00e4. En ainakaan suunnitelmallisesti. Tiet\u00e4en, mit\u00e4 olen tekem\u00e4ss\u00e4.\u201d<\/p>\n\n\n\n Kylm\u00e4verisesti, teki mieli lis\u00e4t\u00e4. Murhaaja-min\u00e4. Tappaminen tuntui kylm\u00e4lt\u00e4. Ei milt\u00e4\u00e4n. Ehk\u00e4 siksi en halunnut tehd\u00e4 sit\u00e4 en\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Nyk\u00e4isin k\u00e4tt\u00e4ni viel\u00e4 kerran ja se ei hievahtanutkaan.<\/p>\n\n\n\n En saanut mill\u00e4\u00e4n ker\u00e4tty\u00e4 itseeni sellaista raivoa ja inhoa kuin Jake Rossellon suhteen keskell\u00e4 tyhj\u00e4\u00e4 avaruutta. Artefaktiin fuusioituneet ihmiset eiv\u00e4t olleet pahoja, ne ihmiset olivat vain valinneet hankalassa tilanteessa edes jotain, aivan kuten min\u00e4 olin tehnyt koko seikkailuni ajan itsekin. Min\u00e4 olin tunkenut artefaktin itseeni ja se oli toiminut, muuten olisin ehk\u00e4 kuollut. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 prosessi oli toiminut toisella tavalla, v\u00e4h\u00e4n huonommin, ep\u00e4t\u00e4ydellisesti. Kuka min\u00e4 olin tuomitsemaan muiden valintoja?<\/p>\n\n\n\n Huomasin Seiran k\u00e4\u00e4ntyneen Ye-Seon pilve\u00e4 kohti. Nanobottinainen oli ollut taas hiljaa keskustelumme ajan, ja Seira tuskin oli unohtanut laboratoriossa sattunutta pient\u00e4 v\u00e4lienselvittely\u00e4. Ye-Seo oli viel\u00e4 yksi palapelin osa, josta kukaan meist\u00e4 ei tiennyt, mihin koloon nainen parvineen lopulta kuuluisi. Minulla oli arvaukseni, mutta toivoin silti, ett\u00e4 olin v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Parvi surisi ja muuttui j\u00e4lleen enemm\u00e4n ihmishahmoiseksi vain hajotakseen ymp\u00e4rillemme muutama hetki my\u00f6hemmin. Ihmisyys oli vain hetken kuvajainen, helposti katoavaa.<\/p>\n\n\n\n ME HOIDAMME SEN.<\/strong><\/p>\n\n\n\n \u201dMenem\u00e4ll\u00e4 osaksi sit\u00e4? Ent\u00e4 Jake Rossello? Haluatko sin\u00e4 tai te olla osa tuota?\u201d ihmettelin.<\/p>\n\n\n\n HALUAMME OLLA OSA JOTAIN SUUREMPAA.<\/strong><\/p>\n\n\n\n Parvi surisi hetken, ja minun ojennettuun k\u00e4teeni sattui todella. Pelk\u00e4sin, ett\u00e4 artefaktimassan k\u00e4det repisiv\u00e4t viel\u00e4 koko k\u00e4teni mukanaan, ja sit\u00e4 en en\u00e4\u00e4 ehk\u00e4 osaisi paikata artefakteilla. Liikaa artefakteja kaikkialla, kolme t\u00e4ss\u00e4 kummallisessa maanalaisessa tilassa.<\/p>\n\n\n\n Artefaktit halusivat l\u00e4helle toisiaan, v\u00e4\u00e4nt\u00e4en ja k\u00e4\u00e4nt\u00e4en maailmaa ja todenn\u00e4k\u00f6isyyksi\u00e4. Vai oliko se pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n seuraus, ei syy? Artefaktien k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t hamusivat lis\u00e4\u00e4 voimia ja valtaa, Ye-Seo halusi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 tien. Min\u00e4 en halunnut mit\u00e4\u00e4n, mutta olin ollut utelias ja innostunut tekem\u00e4\u00e4n sankaritekoja. Sekin riitti.<\/p>\n\n\n\n MIN\u00c4 PYSTYN SIIHEN. OTTAMAAN NE KAIKKI.<\/strong><\/p>\n\n\n\n \u201dNiit\u00e4 on aika monta. Ei ole siis tarkoitus ep\u00e4ill\u00e4, en vain halua, ett\u00e4 kukaan haukkaa liian suurta palaa\u201d, sanoin \u00e4\u00e4ni v\u00e4risten. Sattui todella.<\/p>\n\n\n\n \u201dPuhummeko me vain Ye-Seon kanssa nyt? Minun piti pyyt\u00e4\u00e4 Hannalta anteeksi sit\u00e4, ett\u00e4 olin manipulatiivinen \u00e4\u00e4li\u00f6, vaikka minulla oli toimintaani kyll\u00e4 oikein hyv\u00e4t syyt\u201d, Josh sanoi.<\/p>\n\n\n\n NIIN MIEHILL\u00c4 ON AINA.<\/strong><\/p>\n\n\n\n \u201dSanoisin Josh, ett\u00e4 vastaus kysymykseesi on joo\u201d, mutisin puoli\u00e4\u00e4neen. En halunnut menett\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4, n\u00e4it\u00e4 \u00e4lytt\u00f6mi\u00e4 keskusteluita, ihmisen el\u00e4m\u00e4\u00e4ni. Luopuminen kaikesta t\u00e4st\u00e4 ei k\u00e4ynyt p\u00e4ins\u00e4, kuten ei tappaminenkaan.<\/p>\n\n\n\n Seira nauroi radioon l\u00e4mpim\u00e4n hersyv\u00e4sti.<\/p>\n\n\n\n \u201dTunnen paljon mukavia miehi\u00e4, Joshuan is\u00e4 on heist\u00e4 yksi\u201d, Seira sanoi.<\/p>\n\n\n\n \u201dAnteeksi kaikki, mutta min\u00e4… k\u00e4teen sattuu tosi pahasti. Jos teemme jotain kolmistaan \u2013 nelist\u00e4\u00e4n, aikaa ei ole kovin paljon\u201d, sanoin hiljempaa kuin olisin halunnut, kuulostaen silt\u00e4 tyypilt\u00e4 koulun aulassa, joka ei uskaltanut kysy\u00e4 apua kunnolla \u00e4\u00e4neen l\u00f6yt\u00e4\u00e4kseen oikean luentosalin, vaan mumisi jonnekin seinille.<\/p>\n\n\n\n Olin ollut sellainen, ja olin yh\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Jokin iso m\u00e4tk\u00e4hti vasten selk\u00e4\u00e4ni ja taisin kiljaista.<\/p>\n\n\n\n \u201dMin\u00e4 se vain olen\u201d, Josh sanoi. Tuntemus rekister\u00f6ityi viimein aivoissani halaukseksi.<\/p>\n\n\n\n \u201dAjattelin vain sanoa, ett\u00e4 kiitos. Aiemmin olisit vain tehnyt jotain kysym\u00e4tt\u00e4 kelt\u00e4\u00e4n, ehk\u00e4 tosiaan j\u00e4tt\u00e4nyt minut ja \u00e4idin yksin. Rynn\u00e4nnyt johonkin etk\u00e4 ainakaan pyyt\u00e4nyt apua.\u201d<\/p>\n\n\n\n \u201d\u00d6\u00f6. Jaa.\u201d<\/p>\n\n\n\n Lukemattomat dronet juoksivat nyt pitkin minun k\u00e4tt\u00e4ni, kohti kuplan sein\u00e4\u00e4, kuin kysyen lupaa.<\/p>\n\n\n\n Min\u00e4 p\u00e4\u00e4tin antaa niiden tehd\u00e4 sen. V\u00e4litt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 siit\u00e4, mit\u00e4 se tarkoitti, ja olinko luomassa Ye-Seosta meille viel\u00e4kin pahempaa uhkaa kuin Marsin artefaktilieju oli koskaan ollut. Jotain piti tehd\u00e4, ja parvella oli idea. Jos Ye-Seo halusi yritt\u00e4\u00e4, ei minulla ollut valtaa est\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Kuin pimeydess\u00e4 loistava helminauha Ye-Seon parvi lensi ulos tummasta kuplastani, kiertyen jokaisen aavek\u00e4den ymp\u00e4rille, mutta ei kuin kahleet tai ketjut, vaan kuin usva, tuuli tai henk\u00e4ys. K\u00e4det siirtyiv\u00e4t sit\u00e4 kohti, tavoitellen, tullen vastaan.<\/p>\n\n\n\n Artefaktimassaa oli paljon, liikaa. Se t\u00e4ytti koko kammion kuin valtava tahra, ja Ye-Seo oli pikkuruinen hopeanv\u00e4rinen jono tuikkivia t\u00e4hti\u00e4 keskell\u00e4 tyhjyytt\u00e4 ja toivottomuutta.<\/p>\n\n\n\n Musta lieju loiskui droneparven yli kuin roskaiset aallot. K\u00e4det nappasivat mukaansa yksitt\u00e4isi\u00e4 droneja, viskaten ne kauemmas, hajottaen kaiken. Mustaan upotessaan metallinv\u00e4rinen tuike katosi n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6miin, ja jokaisen dronen my\u00f6t\u00e4 tila oli hieman pime\u00e4mpi.<\/p>\n\n\n\n Min\u00e4 ujutin k\u00e4teni takaisin kuplaan ja ravistelin sit\u00e4, peitt\u00e4en kyyneleeni kehoni liikkeeseen.<\/p>\n\n\n\n Jos t\u00e4m\u00e4n symbioosin tulos olisi mit\u00e4 pelk\u00e4sin, se haluaisi minutkin.<\/p>\n\n\n\n Edellinen luku<\/a> – Seuraava luku<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Kupoliin oli tullut pime\u00e4\u00e4. Synke\u00e4\u00e4 keskener\u00e4ist\u00e4 asuinymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 valaisivat vain Seiran ja Joshin pukujen valot. Se oli yksi Sebastianin j\u00e4rjest\u00e4mist\u00e4 uutuuksista: aiemmin pilottien puvuissa ei ollut varsinaisia valonl\u00e4hteit\u00e4, sill\u00e4 niit\u00e4 ei ollut ajateltu k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4n avaruudessa pitki\u00e4 aikoja. \u201dHei, valot sammuivat, huomasiko kukaan?\u201d Josh kysyi. Ye-Seon parvi leijui l\u00e4himm\u00e4n sammuneen lampun ohi ja takaisin meid\u00e4n ymp\u00e4rillemme. MEID\u00c4T […]<\/p>\n","protected":false},"author":5,"featured_media":0,"parent":5655,"menu_order":9,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-5690","page","type-page","status-publish","hentry","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.karikari.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/5690","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.karikari.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.karikari.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.karikari.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/5"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.karikari.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=5690"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.karikari.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/5690\/revisions"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.karikari.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/5655"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.karikari.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=5690"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}