\u201dKukahan sin\u00e4 nyt sitten olet?\u201d Josh kysyi \u00e4\u00e4ni tasaisena siin\u00e4 aistikuvajaisessa, joka oli aivoissani rinnakkain fyysisemm\u00e4n maailman kanssa.<\/p>\n\n\n\n
N\u00e4kym\u00e4t limittyiv\u00e4t silmiss\u00e4ni niin, ett\u00e4 ohjaamo ja sen synkronointikuvajainen olivat kuin kaksi lasilevy\u00e4, joille piirtyv\u00e4 maisema osui v\u00e4lill\u00e4 t\u00e4ysin kohdakkain, v\u00e4lill\u00e4 h\u00e4m\u00e4rtyi. Siit\u00e4 oli vaikea saada otetta, mutta ainakin olin jokaisessa maailmassa yht\u00e4 aikaa ja yhdess\u00e4 Joshin kanssa – toisin kuin aikoinaan Kuussa, kun Josh oli tehnyt saman synkronointitemppunsa Ye-Seolle ja min\u00e4 olin j\u00e4\u00e4nyt yksin reaalimaailmaan.<\/p>\n\n\n\n
Pist\u00e4v\u00e4katseinen vieraamme r\u00e4pytteli silmi\u00e4\u00e4n muutaman kerran ja t\u00e4r\u00e4ytti r\u00e4tisev\u00e4n keltaisen s\u00e4teen suoraan kohti Theaa ja Tuuria. Onnistuin juuri ja juuri est\u00e4m\u00e4\u00e4n sen osumisen, siirt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 verkkoani juuri sopivaan kohtaan, kaarien katketessa r\u00e4tisten mustaan venyv\u00e4\u00e4n pintaan. Uusin luomukseni n\u00e4ytti hieman kuin seittien varaan pingotetulta purkkapallolta, ja olin kielt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 varsin tyytyv\u00e4inen itseeni.<\/p>\n\n\n\n
Koalition j\u00e4rjestelmien syvyyksist\u00e4 kaivettu vieraamme ei sen sijaan vaikuttanut kovinkaan iloiselta nykytilanteesta. Poika rypisti otsaansa ja katsoi Joshiin, joka h\u00e4ilyi nyt fyysisen itsens\u00e4 kanssa suunnilleen p\u00e4\u00e4llekk\u00e4in. Katse kohdistui kohti ja sitten taas ohi, kuin hapuillen jotain. Ei kuitenkaan meid\u00e4n kavereitamme kohti, vaan… aivan.<\/p>\n\n\n\n
Se tuntui hakeutuvan sinne, miss\u00e4 Josh-klooneja oli seissyt viel\u00e4 hetki sitten.<\/p>\n\n\n\n
\u201dNe ovat poissa\u201d, sanoin \u00e4\u00e4neen kaikilla tasoilla. \u00c4\u00e4ness\u00e4ni kuului erikoinen kaiku ja kallossa kolisi, kun \u00e4\u00e4niaallot heijastuivat minulle takaisin jokaista mahdollista v\u00e4yl\u00e4\u00e4 pitkin.<\/p>\n\n\n\n
Oma \u00e4\u00e4neni kuulosti nyt hieman samalta, kuin milt\u00e4 artefakti oli kuulostanut puhuessaan.<\/p>\n\n\n\n
Huokaisin. Olin jo arvannut, ett\u00e4 se kaikki oli ollut vain heijasteita minusta itsest\u00e4ni. Toisaalta artefakti oli n\u00e4ytt\u00e4nyt minulle enteen tulevasta ja lupaamansa tien, joten ei sen kanssa juttelu ihan turhaa ollut aikoinaan.<\/p>\n\n\n\n
Minussa oli nyt suunnilleen yht\u00e4 paljon artefaktia kuin ihmist\u00e4kin.<\/p>\n\n\n\n
\u201dProtokollani on erehtynyt\u201d, j\u00e4\u00e4silm\u00e4inen poika sanoi. \u201dTilannekuva ei vastaa todellisuutta.\u201d<\/p>\n\n\n\n
Blondi katsoi meit\u00e4 uteliaammin kuin vain muutama sekunti sitten, vilkuillen ymp\u00e4rilleen. K\u00e4siss\u00e4 r\u00e4tisi yh\u00e4 keltaista. Meill\u00e4 oli ehk\u00e4 hetki aikaa.<\/p>\n\n\n\n
\u201dKaikki muut, ulos!\u201d huudahdin.<\/p>\n\n\n\n
Pieneksi yll\u00e4tyksekseni Thea nosti k\u00e4tens\u00e4 v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti ja teki Koalition k\u00e4simerkin, joka tarkoitti poistumista. Yksi kerrallaan ohjaamossa ollut v\u00e4ki poistui rauhallisesti ulos, juoksematta tai h\u00e4tik\u00f6im\u00e4tt\u00e4, siirt\u00e4en minun seittej\u00e4ni sivuun menness\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
Ohjaamon oven suhahdukset tuntuivat rauhoittavilta. Nyt saisimme hoitaa t\u00e4m\u00e4n kunnolla, ilman huolta muiden turvallisuudesta.<\/p>\n\n\n\n
Vierastamme miehist\u00f6n kaikkien Koalition oppien mukainen poistuminen ei tuntunut liikuttavan p\u00e4tk\u00e4n vertaa. T\u00e4ll\u00e4 oli selv\u00e4sti jotain muuta t\u00e4ht\u00e4imess\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
\u201dHetkinen\u201d, Josh sanoi. \u201dSin\u00e4 olet joku osa Koalition j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4, eik\u00f6? Viitsisitk\u00f6 selitt\u00e4\u00e4, miksi ihmeess\u00e4 yrit\u00e4t tappaa meid\u00e4t? Tiet\u00e4\u00e4kseni olemme yh\u00e4 Koalition palkkalistoilla.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\u201dT\u00e4m\u00e4n aluksen on ottanut haltuunsa teko\u00e4ly\u201d, poika sanoi tasaisella \u00e4\u00e4nell\u00e4, joka kuulosti minun korvaani yh\u00e4 hyvinkin inhimilliselt\u00e4. Mietin, kuulostiko \u00e4\u00e4ni samalta Joshille. Minun aistikokemukseni olivat ep\u00e4luotettavia. Mahdollisesti olin kokonaisuudessaan ep\u00e4luotettava.<\/p>\n\n\n\n
\u201dPotaskaa\u201d, poikayst\u00e4v\u00e4ni sanoi aivan yht\u00e4 neutraalilla \u00e4\u00e4nell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Kun kerran keltaisten kaarien summittainen heittely oli tauonnut hetkeksi, p\u00e4\u00e4tin yritt\u00e4\u00e4 kysell\u00e4 itsekin lis\u00e4\u00e4. Minulla oli omat aavistukseni. Olin tuntenut oven ja sein\u00e4n, viimeisen takaportin kaiken muun alla.<\/p>\n\n\n\n
Koska miehist\u00f6 sai poistua rauhassa, se tarkoitti sit\u00e4, ett\u00e4 blondi poika ei v\u00e4litt\u00e4nyt k\u00e4yd\u00e4 ihmisten kimppuun.<\/p>\n\n\n\n
Ainakaan tarkoituksella.<\/p>\n\n\n\n
\u201dOnko kaikkiin Koalition aluksiin sis\u00e4\u00e4nrakennettu jonkinlainen ydintoiminto tai kytkin, jossa on itsetuhotoiminto silt\u00e4 varalta, ett\u00e4 teko\u00e4ly yritt\u00e4\u00e4 kaapata aluksen?\u201d<\/p>\n\n\n\n
Min\u00e4 en kuulostanut aivan yht\u00e4 neutraalilta kuin Josh ja vieraamme, mutta en antanut sen h\u00e4irit\u00e4 itse\u00e4ni.<\/p>\n\n\n\n
\u201dKyll\u00e4.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\u201dMik\u00e4 sin\u00e4 sitten olet? Se aluksen j\u00e4rjestelmien ydin? Teko\u00e4ly my\u00f6s? Jotain muuta?\u201d<\/p>\n\n\n\n
Poika edess\u00e4ni n\u00e4ytti varsin inhimilliselt\u00e4, jopa seesteiselt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
\u201dYdin. Vahvistettu. Olen varaj\u00e4rjestelm\u00e4. Min\u00e4 ja kaikki veljeni olemme karkea perustoiminnoilla varustettu kopio kunnianarvoisasta alkuper\u00e4isest\u00e4. H\u00e4n j\u00e4tti meid\u00e4t avuksi ihmisille, mik\u00e4li ihmisten sivilisaatio etenisi samaa reitti\u00e4 kuin kaikki kosmoksen edelliset sivilisaatiot ovat edenneet.\u201d<\/p>\n\n\n\n
Josh mulkoili poikaa ja antoi synkronointinsa py\u00f6ri\u00e4 t\u00e4m\u00e4n ymp\u00e4rill\u00e4. Minun n\u00e4k\u00f6kulmastani katsoen synkronointi-Josh k\u00e4veli pojan kuvajaisen ymp\u00e4ri, pys\u00e4htyen viimein suoraan t\u00e4m\u00e4n naaman eteen.<\/p>\n\n\n\n
\u201dPit\u00e4isik\u00f6h\u00e4n sinun ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n kertoa t\u00e4st\u00e4 meille t\u00e4st\u00e4 n\u00e4in avoimesti? Jos kerran me olemme niit\u00e4 pahoja teko\u00e4lyj\u00e4? Kamalia kaappareita?\u201d<\/p>\n\n\n\n
\u201dJosh hei, \u00e4l\u00e4 viitsi yllytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4\u201d, mutisin puoli\u00e4\u00e4neen.<\/p>\n\n\n\n
\u201dTilanne on ep\u00e4varma. Synkronointikuvio ihmisen. Mukana j\u00e4\u00e4nnefunktio.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\u201dTarkoittaako se minun kloonejani?\u201d Josh kysyi j\u00e4tt\u00e4en vieraamme hetkeksi rauhaan ja k\u00e4\u00e4ntyen kohti minua.<\/p>\n\n\n\n
\u201dMe tuhosimme ne jo. Tai sin\u00e4 tuhosit. Ja herra Jake kyll\u00e4 k\u00e4ytti niit\u00e4 kloonejasi oikein onnistuneesti omien alustensa ohjaamiseen. Tai niin ainakin luulen. Ei tullut kysytty\u00e4 kesken taistelun, oliko siell\u00e4kin uhkaavia valokaaria paiskovia ylimaallisen n\u00e4ttej\u00e4 blondeja poikia.\u201d<\/p>\n\n\n\n
Mainittu blondi poika hymyili varovaisesti Joshin suuntaan ty\u00f6nt\u00e4en kasvonsa kiusallisen l\u00e4helle poikayst\u00e4v\u00e4\u00e4ni.<\/p>\n\n\n\n
\u201dSynkronointisi on ep\u00e4tyypillinen, mutta hajonta ja taajuusvaihtelu ihmisen.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\u201dKiitti, tarvitsinkin jonkun koodinp\u00e4tk\u00e4n varmistamaan ihmisyyteni\u201d, Josh sanoi.<\/p>\n\n\n\n
\u201dSe ei taida tajuta sarkasmia ihan t\u00e4ysin\u201d, vastasin.<\/p>\n\n\n\n
Vieraamme kohotti k\u00e4tens\u00e4 ja yritti tunnustella luomaani seitti\u00e4, mutta sen k\u00e4si j\u00e4i kiinni verkon s\u00e4ikeisiin kuin ne olisivat olleet tahmaiset.<\/p>\n\n\n\n
Olin kyll\u00e4 tehnyt niist\u00e4 sileit\u00e4, en tarttuvia. Linn oli pystynyt sivelem\u00e4\u00e4n niit\u00e4 aiemmin ilman mit\u00e4\u00e4n ongelmaa.<\/p>\n\n\n\n
Kuristin otsaani ja odotin omaa tuomiotani.<\/p>\n\n\n\n
\u201dSynkronointikuvio on ep\u00e4tyypillinen, hajontakuvio s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen, amplitudi poikkeuksellinen. Ei-tunnistettu.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\u201dVoi helvetti\u201d, manasin samalla kun valokaari paiskautui suoraan kohti minua.<\/p>\n\n\n\n
BONGGG.<\/p>\n\n\n\n
Suojasin itse\u00e4ni vaistomaisesti sek\u00e4 k\u00e4dell\u00e4 ett\u00e4 valtavalla mustalla kilvell\u00e4, joka peitti l\u00e4hes koko ohjaamon. Se v\u00e4lkkyi ilmassa kuin tummennettu peili, kadoten yht\u00e4 nopeasti kuin oli ilmestynytkin. Keltainen r\u00e4tin\u00e4 upposi siihen s\u00e4histen.<\/p>\n\n\n\n
Blondi poika kohdisti nyt koko huomionsa minuun.<\/p>\n\n\n\n
Kaikkien onneksi olimme erist\u00e4neet ohjaamon j\u00e4rjestelm\u00e4t niin, ett\u00e4 poika ei voisi aiheuttaa vahinkoa muulle alukselle tai sen miehist\u00f6lle. Ohjaamo oli oma mikrokosmoksensa ja meid\u00e4n oma pieni viipaleemme maailmankaikkeutta.<\/p>\n\n\n\n
Yst\u00e4vieni ja muun miehist\u00f6n sijaan min\u00e4 olin suoralla tulilinjalla. Min\u00e4 ja uusi minuuteni, joka ei ollut aivan pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n ihmisen. Teko\u00e4ly. Min\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Antaisinko jonkin toisen ei-ihmisen tuosta vain m\u00e4\u00e4ritell\u00e4, kuka tai mik\u00e4 olin? Mill\u00e4 oikeudella koodipoika m\u00e4\u00e4ritteli sen? Eik\u00f6h\u00e4n minulla itsell\u00e4ni ollut t\u00e4h\u00e4n asiaan edes jotain sananvaltaa.<\/p>\n\n\n\n
Tunteeni olivat yh\u00e4 monimutkainen sotku, josta en viel\u00e4k\u00e4\u00e4n saanut itsek\u00e4\u00e4n tolkkua edes hyvin\u00e4 p\u00e4ivin\u00e4, suustani tuli v\u00e4\u00e4ri\u00e4 sanoja ja t\u00e4m\u00e4n koko jutun j\u00e4lkeen halusin ison pannullisen teet\u00e4 ja p\u00e4iv\u00e4torkut, tarvitsin niit\u00e4 tai en. Jos se ei ollut inhimillist\u00e4, en ollut ollut kunnolla ihminen koskaan.<\/p>\n\n\n\n
\u201dOlet tosiaan erehtynyt\u201d, sanoin.<\/p>\n\n\n\n
\u201dMeid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 erist\u00e4\u00e4 se, tai saada se pois t\u00e4\u00e4lt\u00e4, johonkin talteen\u201d, Josh sanoi.<\/p>\n\n\n\n
\u201dHaluatko tunkea sen johonkin purkkiin?\u201d<\/p>\n\n\n\n
\u201dEn ajatellut niin pitk\u00e4lle, miten olisi jotain toimintaa? Esimerkiksi nyt?\u201d<\/p>\n\n\n\n
\u201dIhan kohta\u201d, huikkasin takaisin ja ty\u00f6nnyin verkkoni ja mustien s\u00e4ikeiden l\u00e4vitse kohti Koalition j\u00e4rjestelmien syvyyksist\u00e4 l\u00f6ytynytt\u00e4 s\u00e4ihkyv\u00e4hiuksista vihollista.<\/p>\n\n\n\n
Josh seisoi niin l\u00e4hell\u00e4, ett\u00e4 sain napattua t\u00e4st\u00e4 kunnolla kiinni. Verkkoni oli jo l\u00f6ystynyt, seitti\u00e4 riippui siell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Joshin k\u00e4sivarresta, muutama nauha kiertyi t\u00e4m\u00e4n jalkojen ymp\u00e4rille.<\/p>\n\n\n\n
Yksi kullankeltainen kaari sinkoutui taas p\u00e4in meit\u00e4 kilpistyen mustiin verkkoihini, ja poika hymyili meille oikein syd\u00e4mellisesti.<\/p>\n\n\n\n
\u201dEp\u00e4tyypillinen\u201d se toisti uudelleen.<\/p>\n\n\n\n
\u201dJoo, tied\u00e4n! Olen silti ihminen, sin\u00e4 p\u00f6lv\u00e4sti, kuvajainen, ohjelmanp\u00e4tk\u00e4, tyyppi joka ei ymm\u00e4rr\u00e4 j\u00e4rkipuhetta!\u201d<\/p>\n\n\n\n
L\u00e4im\u00e4isin poikaa suoraan naamaan yhdell\u00e4 lonkerollani. Se j\u00e4tti kauniisiin kasvoihin limaisia ja mustia tahroja.<\/p>\n\n\n\n
Poika ei edes irvist\u00e4nyt, katseli vain. Ilmassa r\u00e4tisi. Mietin, taistelisimmeko pitk\u00e4\u00e4n. En uskonut h\u00e4vi\u00e4v\u00e4ni, mutta en tiennyt, miten olisin voittanutkaan.<\/p>\n\n\n\n
Vierastamme ei voinut\u2026 no, tappaa, kuten olin tehnyt S\u00e4\u00e4ti\u00f6n ex-puheenjohtajalle aiemmin.<\/p>\n\n\n\n
\u201dHei\u201d, Josh sanoi. \u201dJoo, aivan.\u201d<\/p>\n\n\n\n
Venytin eteemme lis\u00e4\u00e4 verkkomaisia nauhoja ja sohin niill\u00e4 sinne t\u00e4nne kohti blondia poikaa, jonka t\u00e4ydellinen hammashymy olisi ansainnut t\u00e4lle paikan useammassa poikab\u00e4ndiss\u00e4 ja viihdeohjelmassa. Jos koko ilme siis olisi ollut todellinen. Tai ihmisen hymy ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
\u201dMit\u00e4?\u201d<\/p>\n\n\n\n
\u201dSe ei ole ihminen! Se on koodia. Se on linjoja, v\u00e4rej\u00e4 ja s\u00e4hk\u00f6magneettista s\u00e4teily\u00e4, ykk\u00f6si\u00e4 ja nollia\u201d, Josh sanoi, etsi k\u00e4teni ja puristi lujaa.<\/p>\n\n\n\n
\u201dJoo? Mit\u00e4 sitten?\u201d<\/p>\n\n\n\n
Josh astui vierelleni ja virnisti samalla. Synkronointikuvajainen tuntui niin vahvana, ett\u00e4 n\u00e4in virneen vaaleanpunaisena riemuna mieless\u00e4ni.<\/p>\n\n\n\n
\u201dUniversumi on antanut meille sellaisen kyvyn, jolla me voitamme koneen, joka ainut kerta. Sill\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n mahdollisuuksia. Tuo tuossa ei uhkaa ihmisi\u00e4, mutta ihmiset uhkaavat kyll\u00e4 sit\u00e4. Jos vain ovat viitsineet v\u00e4h\u00e4n harjoitella teini-i\u00e4ss\u00e4.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\u201dAi\u2026 mit\u00e4?\u201d<\/p>\n\n\n\n
Huidoin ymp\u00e4riins\u00e4 seitill\u00e4. Keltaista r\u00e4tisi ymp\u00e4rill\u00e4ni niin, ett\u00e4 oli vaikea t\u00e4hd\u00e4t\u00e4. Ehk\u00e4 minun ei pit\u00e4isi antaa itseni havaita tiettyj\u00e4 aallonpituuksia laisinkaan, sellainen hienos\u00e4\u00e4t\u00f6 olisi voinut tehd\u00e4 taistelemisesta helpompaa. Jossain aivoni perukoilla kuului yh\u00e4 sama mantra ep\u00e4tyypillisyydest\u00e4, mutta halusin sulkea sen pois ja kuunnella mieluummin vaikka avaruuden tyhjyytt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
\u201dEmmerie!\u201d<\/p>\n\n\n\n
Poikayst\u00e4v\u00e4ni kuulosti turhautuneelta. Minulla oli nyt mieless\u00e4ni voittaminen eik\u00e4 mik\u00e4\u00e4n \u00e4lyllis-filosofinen keskustelu. <\/p>\n\n\n\n
Pl\u00e4ts, l\u00e4ts, viel\u00e4 kerran. T\u00e4ht\u00e4\u00e4minen oli yliarvostettua.<\/p>\n\n\n\n
Yritin silti keskitty\u00e4 Joshiin, vaikka sitten kohteliaisuudesta.<\/p>\n\n\n\n
\u201dAi synkronointi?\u201d<\/p>\n\n\n\n
\u201dNiin\u201d, Josh sanoi ja levitti k\u00e4tens\u00e4 rennosti sivuille, kurkistaen taakseen, kasvoilla leve\u00e4\u00e4kin leve\u00e4mpi virnistys.<\/p>\n\n\n\n
Tajusin viimein my\u00f6s k\u00e4sitell\u00e4 lausutut sanat aivoissani pelk\u00e4n havaitsemisen ja kuulemisen lis\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n
\u201dAhaa. Toisen teko\u00e4lyn se voisi listi\u00e4, mutta min\u00e4 en olekaan sellainen.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\u201dMenih\u00e4n se perille. Me voitamme aina\u201d, Josh tuumasi.<\/p>\n\n\n\n
\u201dSori, ett\u00e4 kesti\u201d, mutisin.<\/p>\n\n\n\n
\u201dViitsitk\u00f6 lainata minulle v\u00e4h\u00e4n voimaa?\u201d Josh k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 hohti kaikilla mahdollisilla tavoilla.<\/p>\n\n\n\n
\u201d\u00d6\u00f6, joo? Miten?\u201d<\/p>\n\n\n\n
Olin yh\u00e4 h\u00e4mmentynyt enk\u00e4 kokonaan perill\u00e4 t\u00e4m\u00e4nhetkisest\u00e4 suunnitelmasta, mutta Josh kuulosti niin vakuuttavalta ja tyytyv\u00e4iselt\u00e4, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4tin yksinkertaisesti vain luottaa ja antaa menn\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
\u201dAjattele sit\u00e4, vy\u00f6ryt\u00e4 se kaikki minulle. Tied\u00e4n, mit\u00e4 teen.\u201d<\/p>\n\n\n\n
Tein ty\u00f6t\u00e4 k\u00e4sketty\u00e4. Loin mieless\u00e4ni ajatuksen jostain suuresta, universumin kokoisesta. V\u00e4h\u00e4n kuin artefakti mutta ei kuitenkaan. Fyysinen kooste siit\u00e4 jatkuvasta huminasta, jonka kuulin nyt aina korvissani. Tiivistym\u00e4 kaikesta siit\u00e4 energiasta, joka oli varastoitunut universumin poimuihin, juuri ja juuri havaittavana, mutta aina olemassa olevana.<\/p>\n\n\n\n
Ajattelin my\u00f6s sit\u00e4, millaista oli olla ihminen. Tuntea l\u00e4mp\u00f6 iholla, sy\u00f6d\u00e4 j\u00e4\u00e4tel\u00f6\u00e4, kuunnella hupsua idolimusiikkia, vet\u00e4\u00e4 sukat v\u00e4\u00e4rinp\u00e4in jalkaan, pel\u00e4t\u00e4 seuraavan aamun tentti\u00e4. Edess\u00e4mme oleva algoritmi ei tiet\u00e4isi sellaisesta koskaan mit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
Josh otti kaiken sekavan universumin alkuh\u00e4m\u00e4rist\u00e4 ker\u00e4tyn kohinani vastaan ja keskitti synkronointinsa kohti blondia poikaa.<\/p>\n\n\n\n
Kaikkialla humisi, kun Joshin pinkki voima etsiytyi kohteeseensa yhten\u00e4 tarkkana ja selke\u00e4n\u00e4 muotona. Se osui Koalition syvimpi\u00e4 j\u00e4rjestelmi\u00e4 vartioineeseen blondiin kuin suuri, pinkki lasinsirpale. Ilmassa s\u00e4r\u00e4hti ja kirskui niin, ett\u00e4 minun oli pakko peitt\u00e4\u00e4 korvani hetkeksi mustilla savuisilla kuulosuojaimilla.<\/p>\n\n\n\n
Poika nosti k\u00e4tens\u00e4 eteens\u00e4, mutta se ei auttanut mit\u00e4\u00e4n. Siru ty\u00f6ntyi vinossa kulmassa ep\u00e4todelliseen vartaloon, leikaten kuvajaisen kahtia ja rikkoen pojan muodon joksikin, joka ei ollut ihminen lainkaan.<\/p>\n\n\n\n
Blondi vieraamme kiljui syd\u00e4nt\u00e4s\u00e4rkev\u00e4n lujaa, kunnes ket\u00e4\u00e4n ei en\u00e4\u00e4 ollut.<\/p>\n\n\n\n
En usko, ett\u00e4 kukaan muu aluksella kuin min\u00e4 tai Josh kuuli sen.<\/p>\n\n\n\n
\u00c4\u00e4ni oli sellainen, jota ei voisi niin vain unohtaa. Se j\u00e4i kaikumaan aivoihin, halusi tai ei.<\/p>\n\n\n\n
Minua h\u00e4vetti, \u00e4ll\u00f6tti ja inhotti, vaikka tuhoamamme \u00e4ly ei ollut inhimillinen. Tai ihminen.<\/p>\n\n\n\n
Yh\u00e4 ohjaamossa risteilev\u00e4\u00e4n johto- ja elektroniikkakokoelmaan oli ilmestynyt sinne t\u00e4nne paloj\u00e4lki\u00e4. Komponentit sihisiv\u00e4t, kun niiden sis\u00e4lt\u00e4 tursui mustaa tahmaa. Ilmassa tuoksui palaneelta ja joltain ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isen mutaiselta, mutta pojan kuvajaista ei en\u00e4\u00e4 n\u00e4kynyt miss\u00e4\u00e4n, vaikka kuinka etsin sit\u00e4 katseellani. Hyv\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Josh pyyhk\u00e4isi k\u00e4dell\u00e4\u00e4n tyhj\u00e4\u00e4 ilmaa kuin kokeillaakseen.<\/p>\n\n\n\n
\u201dMin\u00e4h\u00e4n sanoin. Teko\u00e4ly ei voi koskaan voittaa. Ei niin kauan kuin meill\u00e4 on synkronointi. Harmi, ett\u00e4 algoritmi erehtyi, mutta se ei kai vain tajunnut sinua.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\u201dEi minua tajua kukaan, tuttu juttu. No, ehk\u00e4 sin\u00e4. Miksi ne artefaktin rakentajat sitten tuhoutuivat?\u201d<\/p>\n\n\n\n
Jos me voittaisimme aina, miksi jotkut toiset olivat kauan sitten h\u00e4vinneet?<\/p>\n\n\n\n
\u201dEn min\u00e4 tied\u00e4\u201d, Josh sanoi. \u201dEhk\u00e4 ne tajusivatkin synkronointijutun, mutta sodilla on tapana p\u00e4\u00e4tty\u00e4 huonosti kaikille. Tuhosivat itse itsens\u00e4 ja oman planeettansa siin\u00e4 samalla? Kahakoivat kesken\u00e4\u00e4n siit\u00e4, kuka saisi hallita maailmaa teko\u00e4lyjen suosiollisella avustuksella, kun ne on opetettu tottelevaisiksi? Tai ehk\u00e4 ne eiv\u00e4t vaan osanneet synkronoida tarpeeksi hyvin, vaikka osaavatkin rakentaa koneita, joihin meid\u00e4n tiede ei viel\u00e4 riit\u00e4.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\u201dKysyisin niilt\u00e4 muuten, mutta en taida en\u00e4\u00e4 voida\u201d, sanoin v\u00e4h\u00e4n surullisena. Artefakteille ei voinut jutella, koska ne olivat minussa, jokaisessa raajassani, joka solussani. Niin syv\u00e4ll\u00e4, ett\u00e4 jokin muinainen Koalition turvarakenne ei en\u00e4\u00e4 laskenut minua ihmiseksi. Oli oikein hyv\u00e4 kysymys, laskiko Koalitiokaan.<\/p>\n\n\n\n
Vilkaisin Joshiin ja k\u00e4rventyneeseen ohjaamoon.<\/p>\n\n\n\n
\u201dT\u00e4\u00e4ll\u00e4 on kaikki kunnossa, huikkaan saman Thealle\u2026 mutta ennen kuin tehd\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n muuta, haluan selvitt\u00e4\u00e4, mik\u00e4 oikeastaan edes olen.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\u201dMinun tytt\u00f6yst\u00e4v\u00e4ni\u201d, Josh sanoi ja kohautti harteitaan.<\/p>\n\n\n\n
\u201dJa kosminen, ep\u00e4inhimillinen kauhu.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\u201dSama asia. Hei, ensi kerralla \u2013 voitko kanavoida sen voiman sirpaleen sijasta pinkkein\u00e4 siipin\u00e4?\u201d<\/p>\n\n\n\n
—<\/p>\n\n\n\n
Meid\u00e4n maitovalaamme laboratoriotila oli saatu siistitty\u00e4 varsin hyvin. Seiniss\u00e4 oli siell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 mustumaj\u00e4lki\u00e4 \u2013 kosmeettisiin pintapuhdistuksiin ei viel\u00e4 kukaan ollut pystynyt keskittym\u00e4\u00e4n. Varmasti tulevina p\u00e4ivin\u00e4 joku ehtisi kuurata seinist\u00e4 loputkin j\u00e4ljet, mutta nyt oli t\u00e4rkeint\u00e4, ett\u00e4 tila oli k\u00e4ytt\u00f6kunnossa.<\/p>\n\n\n\n
Osa herkist\u00e4 mittalaitteista oli vaurioitunut peruuttamattomasti. Meill\u00e4 ei ollut mahdollisuutta eik\u00e4 tiloja valmistaa komponentteja, joilla ne olisi saanut korjattua. Synkronoinnilla vikakohta l\u00f6ytyi kyll\u00e4 heti, mutta kyky\u00e4 ei pystynyt k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n mink\u00e4\u00e4n esineen fyysiseen korjaamiseen. Synkronoimalla ei voinut korjata pysyv\u00e4sti sit\u00e4, mik\u00e4 oli jo rikki.<\/p>\n\n\n\n
Siin\u00e4 oli minullekin varsin vertauskuvallinen opetus t\u00e4h\u00e4n koko seikkailuun.<\/p>\n\n\n\n
Artefaktiin ja minuun eiv\u00e4t sellaiset normaalit luonnon ja fysiikan s\u00e4\u00e4nn\u00f6t onneksi p\u00e4teneet. Olin saanut korjattua jotain sellaista, mit\u00e4 kaiken j\u00e4rjen mukaan ei pystynyt niin vain ajatuksen voimalla korjaamaan. Sill\u00e4 taisi olla hintansa. Ep\u00e4tyypillinen ja niin edes p\u00e4in.<\/p>\n\n\n\n
Kuulisin tuomioni varsin pian.<\/p>\n\n\n\n
Sebastian toimitti aluksellamme jonkinlaisen yleistiedehenkil\u00f6n virkaa. T\u00e4m\u00e4 oli kyll\u00e4 protestoinut, ett\u00e4 tietyn kapean fysiikan alan osaaminen ei p\u00e4tev\u00f6itt\u00e4nyt kaikkeen mahdolliseen luonnontieteeseen ja muuhun mahdottomaan, mit\u00e4 olin saanut artefaktillani aikaan. Silti Sebastianin j\u00e4rkeily oli kuitenkin parasta, mit\u00e4 meill\u00e4 tai t\u00e4ll\u00e4 aluksella oli minulle tarjota.<\/p>\n\n\n\n
Olin tehnyt sellainen my\u00f6nnytyksen Koalition suuntaan, ett\u00e4 tilassa oli my\u00f6s yksi aluksen nelj\u00e4st\u00e4 l\u00e4\u00e4kint\u00e4henkil\u00f6st\u00e4, tukevan ja vakaan oloinen keski-ik\u00e4inen nainen, joka oli esitellyt itsens\u00e4 Rosieksi. Aksentista p\u00e4\u00e4tellen Rosie oli britti kuten Melissakin.<\/p>\n\n\n\n
Joku muu olisi varmaan osannut p\u00e4\u00e4tell\u00e4 nuotista asuinkaupunginkin, min\u00e4 en. Minulla oli kielikorvaa varsin v\u00e4h\u00e4n ja tiesin puhuvani nykyenglantia ihan kohtuullisesti, mutta tunnistettavalla aksentilla.<\/p>\n\n\n\n
Rosie koputteli ja tunnusteli jalkaani samalla kun istuin tutkimusp\u00f6yd\u00e4ll\u00e4 huoneen reunalla. Tuntui kummalliselta olla ilman pilottipukuani, ihan tavallisessa t-paidassa ja hameessa. Asu ei oikein kuulunut avaruusalukselle.<\/p>\n\n\n\n
\u201dSe tuntuu jalalta ja n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 jalalta skannerissa. Ruumiinl\u00e4mp\u00f6 on sama. Ihotuntuma on normaali. Voin l\u00f6yt\u00e4\u00e4 verisuonetkin\u201d, Rosie sanoi ja naputteli sormellaan kohtaa, jossa min\u00e4 en n\u00e4hnyt mit\u00e4\u00e4n muuta kuin mattamustaa.<\/p>\n\n\n\n
\u201dOtetaanko pari r\u00f6ntgenkuvaa, jotta n\u00e4emme luutkin?\u201d Sebastian tarjosi auttavaisen oloisena.<\/p>\n\n\n\n
\u201dEn usko, ett\u00e4 se on tarpeen. Eik\u00f6h\u00e4n siell\u00e4 luutkin ole\u201d, Rosie tuumasi ja katsoi minua kulmiaan nostaen.<\/p>\n\n\n\n
\u201dSiis, sin\u00e4k\u00f6 leikkasit jalan irti t\u00e4st\u00e4?\u201d, Rosie kysyi, taputellen jalkaani kokeilevasti nyt v\u00e4h\u00e4n ylemp\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
\u201dJoo\u201d, sanoin. \u201dArtefaktilla. Se osaa muuttaa todellisuutta. Se tekee mit\u00e4 pyyd\u00e4n. Nyt se esitt\u00e4\u00e4 jalkaani.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\u201dSelv\u00e4\u201d, Rosie sanoi ja vaikutti silt\u00e4, ettei uskonut puheestani sanaakaan.<\/p>\n\n\n\n
\u201dSiis, sek\u00f6 on ihan tavallinen biologinen jalka?\u201d kysyin.<\/p>\n\n\n\n
\u201dSilt\u00e4 se kovasti minulle vaikuttaa. Olen min\u00e4 useamman luunmurtuman korjannut ja milloin mit\u00e4kin Koalition laskuun, mutta viel\u00e4 ei ole tullut ket\u00e4\u00e4n, joka v\u00e4itt\u00e4\u00e4 omistavansa jonkinlaisen haamusavujalan. V\u00e4ri on ainoa viite siit\u00e4, ett\u00e4 jalassasi on jotain kummallista.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\u201dMutta kun…\u201d<\/p>\n\n\n\n
Rosie vaikutti yh\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4t\u00e4 ei niin vain vakuutettu.<\/p>\n\n\n\n
\u201dMin\u00e4 k\u00e4yn nyt teell\u00e4 kanttiinissa, pohtikaa te sill\u00e4 aikaa sit\u00e4 kosmista puolta. Ihan jalka se on.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\u201dEi t\u00e4m\u00e4 ole mik\u00e4\u00e4n traumaper\u00e4inen stressireaktio. En min\u00e4 valehtele.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\u201dEi kukaan niin sanonut\u201d, Rosie ilmoitti ja poistui ovesta edelleen vakava ilme kasvoillaan.<\/p>\n\n\n\n
Sebastian katsoi minuun vaikuttaen silt\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 pohti ankarasti jotain.<\/p>\n\n\n\n
S\u00e4ps\u00e4hdin, kun hiljaisuuden rikkoi kova\u00e4\u00e4ninen puheensorina.<\/p>\n\n\n\n
\u201dSori\u201d, Josh sanoi ja teki sormillaan eleen, jolla \u00e4\u00e4nenvoimakkuuden sai pienemm\u00e4lle.<\/p>\n\n\n\n
\u00c4kkin\u00e4inen \u00e4\u00e4nisaaste johtui Joshin huoneen toiselle sein\u00e4lle heijastamista uutisista. Sek\u00e4 avaruustaistelu ett\u00e4 Marsin anomalia olivat ylitt\u00e4neet uutiskynnyksen sill\u00e4 aikaa, kun me olimme piilotelleet n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6miss\u00e4. Uutisiin p\u00e4\u00e4tyminen oli tietysti ollut vain ajan kysymys. Koalitio ei pystynyt en\u00e4\u00e4 sensuroimaan aivan kaikkea, mutta t\u00e4ll\u00e4 kertaa sit\u00e4 ei ollut ilmeisesti yritettyk\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
Kaiketi asenteet amiraalien neuvostossakin olivat S\u00e4\u00e4ti\u00f6-episodin j\u00e4lkeen hieman muuttuneet.<\/p>\n\n\n\n
Joshin heijastaman holoruudun yli rullasi isoja kolmiulotteisia otsikoita ja nostoja:<\/p>\n\n\n\n
KOALITIO PELASTAA MAAILMAN \u2013 J\u00c4LLEEN<\/p>\n\n\n\n
MELETEN PORMESTARI: \u201dMINULLA ON T\u00c4YSI LUOTTO KOALITIOON\u201d<\/p>\n\n\n\n
LASERPURJEELLA NEPTUNUKSEEN JO ENSI KES\u00c4N\u00c4?<\/p>\n\n\n\n
MARSIN MUINAINEN MAHTI, KATSO UUSIMMAT HOLOT<\/p>\n\n\n\n
AVARUUSALAN KOULUT JULISTAUTUVAT VALTIOISTA ERILLISIKSI VAPAATALOUSALUEIKSI<\/p>\n\n\n\n
\u201dMiss\u00e4 minun kuvani on? Miksi en ole suurimmissa otsikoissa?\u201d Josh ihmetteli yritt\u00e4en saada \u00e4\u00e4neens\u00e4 jonkinlaista murheellisuutta.<\/p>\n\n\n\n
\u201dEhk\u00e4 ihan hyv\u00e4\u201d, sanoin. \u201dTuo voi viel\u00e4 k\u00e4\u00e4nty\u00e4 Koalitiota vastaan. Odota nyt ensin, ett\u00e4 selvi\u00e4\u00e4, olemmeko me Marsin sankareita vai emme.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\u201dMutta sielt\u00e4 ei ainakaan saa korkean resoluution videokuvaa, miss\u00e4 n\u00e4yt\u00e4n erinomaisen komealta. Siell\u00e4 on se anomalia, joka sotkee kaiken. My\u00f6s uusimman yritykseni p\u00e4\u00e4ty\u00e4 kuuluisaksi.\u201d<\/p>\n\n\n\n
Josh ei kehdannut laittaa \u00e4\u00e4nt\u00e4 p\u00e4\u00e4lle uudestaan, mutta uutisvirran viesti k\u00e4vi selv\u00e4ksi muutenkin. Meilt\u00e4 odotettiin suuria, eik\u00e4 Koalitio ollut edes yritt\u00e4nyt est\u00e4\u00e4 salaisen tiedon valumista julkisuuteen \u2013 p\u00e4in vastoin, meid\u00e4n oli tarkoitus esiinty\u00e4 sankareina. Suuri Koalitio hoitaa ja pelastaa.<\/p>\n\n\n\n
\u201dMinulla on kutina, ett\u00e4 mik\u00e4li ep\u00e4onnistumme, Koalitio aikoo selitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 olimme vain jokin urhoollinen tiedustelujoukkio, joka uhrasi itsens\u00e4 ihmiskunnan hyv\u00e4ksi\u201d, Sebastian sanoi hieroen partaansa.<\/p>\n\n\n\n
\u201dIk\u00e4v\u00e4 kyll\u00e4 taidat olla oikeassa\u201d, Josh sanoi tuijottaen holovideota, jossa haastateltiin jotakuta minulle tuntemattomampaa amiraalia. T\u00e4ll\u00e4 oli kalju p\u00e4\u00e4laki ja erinomaisen tyylikk\u00e4\u00e4t viikset.<\/p>\n\n\n\n
Vedin sukan takaisin mustaan jalkaani ja toivoin, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4sisin vaihtamaan pilottipukuuni mahdollisimman pian \u2013 Sebastianin edess\u00e4 en aikonut sit\u00e4 tehd\u00e4. Huoneessa ei ollut mit\u00e4\u00e4n varsinaista sermi\u00e4 tai pukukoppia, koska sit\u00e4 ei ollut tarkoitettu l\u00e4\u00e4k\u00e4rin vastaanottotilaksi.<\/p>\n\n\n\n
Peittelin hiusteni nykyist\u00e4 olomuotoa sill\u00e4, ett\u00e4 normaalisti hiusten piti olla Koalition aluksilla aina kiinni. Niinp\u00e4 aavistuksen tummunut ja kirkkaassa valossa violetilta n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 hiuspehkoni n\u00e4ytti leteill\u00e4 p\u00e4\u00e4n ymp\u00e4ri kierrettyn\u00e4 suunnilleen normaalilta. Se valutti tai pikemminkin n\u00e4ytti valuvan mustaa artefaktiainetta vain, jos se oli kokonaan vapaana.<\/p>\n\n\n\n
Minulle riitti se, ett\u00e4 hiukset kiinni kukaan ei ep\u00e4illyt mit\u00e4\u00e4n muuta kuin sit\u00e4, ett\u00e4 olin kyll\u00e4stynyt luonnolliseen hiusv\u00e4riini. Ohjaamon tapahtumat olivat toivottavasti j\u00e4\u00e4neet vain siell\u00e4 paikalla olleiden henkil\u00f6iden tietoon.<\/p>\n\n\n\n
\u201dJos jalkaan tulee jotain vikaa, voikohan sen korjata tavallisin l\u00e4\u00e4ketieteen menetelmin?\u201d<\/p>\n\n\n\n
Pystyisin todenn\u00e4k\u00f6isesti korjaamaan itse\u00e4ni artefaktilla lis\u00e4\u00e4kin, mutta en halunnut.<\/p>\n\n\n\n
Ep\u00e4tyypillinenkin saattoi haluta pit\u00e4\u00e4 kiinni ihmisyydest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
Nyt meill\u00e4 oli tietysti kolmaskin artefakti, mutta en aikonut kajota siihen. Eik\u00f6h\u00e4n kaksi muinaista muinaisj\u00e4\u00e4nnett\u00e4 riitt\u00e4nyt yhdelle tyypille enemm\u00e4n kuin riitt\u00e4miin.<\/p>\n\n\n\n
\u201dKyll\u00e4 kai, jos et erikseen k\u00e4ske jalkasi olevan mit\u00e4\u00e4n muuta kuin jalka.”<\/p>\n\n\n\n
\u201dMit\u00e4 te uskotte Marsin anomalian olevan? Onko Koalition suunnasta kuulunut mit\u00e4\u00e4n hy\u00f6dyllist\u00e4 tietoa?\u201d Sebastian kysyi heitt\u00e4en minulle vastapallon.<\/p>\n\n\n\n
\u201dSe anomalia on jotain, mit\u00e4 teko\u00e4lyt rakentavat. Ne siis, jotka j\u00e4iv\u00e4t Marsiin ja oletettavasti suhtautuvat ihmiskuntaan vihamielisesti. Jos min\u00e4 olisin ne, se olisi jotain, joka olisi biologisille olennoille l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti oikein vihamielist\u00e4 ja inhottavaa. Tuskin siis mit\u00e4\u00e4n kivaa ja hyv\u00e4\u00e4 edess\u00e4p\u00e4in.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\u201dKerrotaanko lennonjohdolle, ett\u00e4 me tiedet\u00e4\u00e4n niiden salaisuus?\u201d Josh kysyi.<\/p>\n\n\n\n
\u201dSe ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 valtatasapainon kannalta\u201d, Sebastian sanoi katsoen uutisvirtaa ja sen loppumattomia otsikoita.<\/p>\n\n\n\n
Sek\u00e4\u00e4n ei ollut v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 viisasta, ett\u00e4 kertoisin kunnianarvoisille amiraaleille, kuka tai mik\u00e4 piilotteli kaikkien Koalition alusten j\u00e4rjestelmien ytimess\u00e4. Siell\u00e4 se oli piilossa, tarkkaillen ja pit\u00e4en huolta, ett\u00e4 Koalition aluksia ei koskaan lennett\u00e4isi teko\u00e4lyn voimin. Salaa ja unohdettuna syvyyksiin.<\/p>\n\n\n\n
Minulla oli omat ep\u00e4ilykseni, miksi niin oli k\u00e4ynyt, ja saatoin vain toivoa, ett\u00e4 l\u00f6yt\u00e4isin siihenkin arvoitukseen lis\u00e4vihjeit\u00e4. Se ei kuitenkaan ollut juuri nyt t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ellen aikonut astua alusten puikkoihin nykyisen\u00e4 itsen\u00e4ni \u2013 ja sit\u00e4 oli parasta v\u00e4ltell\u00e4. Onneksi artefaktink\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n\u00e4 p\u00e4\u00e4sisin kohtuullisen helposti p\u00e4lk\u00e4h\u00e4st\u00e4 jollain tekosyyll\u00e4, jos joku yritt\u00e4isi tunkea minut jonkin toisen maitovalaan ohjaamoon.<\/p>\n\n\n\n
Mukanamme oleva miekkavalas oli toki kysymysmerkki, koska miekkavalaan pilotteja oli yh\u00e4 vain kourallinen. Jos joku ehdottaisi minulle miekkavalasvuoroa, pit\u00e4isi sanoa, ett\u00e4 olin ilman alustakin varsin vakuuttava voima avaruustaistelussa, ellen vakuuttavampi.<\/p>\n\n\n\n
Yksi kurja ihmisel\u00e4m\u00e4n velvollisuus odotti viel\u00e4 toteuttamistaan: minun pit\u00e4isi soittaa vanhemmille ja kertoa, ett\u00e4 olin p\u00e4\u00e4llisin puolin kunnossa.<\/p>\n\n\n\n
Sama koski Joshin vanhempia. Lauri ja Seira tiesiv\u00e4t paljon paremmin kuin omat vanhempani, miten hilkulla kaikki oli ollut. Ehk\u00e4 Joshin vanhemmat olivat jo hetken ep\u00e4illeet, ett\u00e4 olimme todella kadonneet avaruudeen tyhjyyteen.<\/p>\n\n\n\n
Huokaisin syv\u00e4\u00e4n. Miten kertoa vanhemmille, ett\u00e4 oli luopunut osasta ihmisyytt\u00e4\u00e4n tai ett\u00e4 oli matkalla uutisissa mainittuun kosmiseen kurimukseen?<\/p>\n\n\n\n
Ehk\u00e4 ainakaan ensimm\u00e4isest\u00e4 ei tarvitsisi sanoa mit\u00e4\u00e4n. Todellinen aikuisuus tarkoitti mit\u00e4 ilmeisimmin sit\u00e4, ett\u00e4 j\u00e4tti kertomatta omille vanhemmilleen vaikka mit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Joshin maha kurni \u00e4\u00e4nekk\u00e4\u00e4sti laboratorion hiljaisuudessa.<\/p>\n\n\n\n
\u201dMiten ruokatuotanto?\u201d kysyin viattomaan s\u00e4vyyn.<\/p>\n\n\n\n
\u201dV\u00e4h\u00e4n huonoissa kantimissa. Joudutaan s\u00e4\u00e4nn\u00f6stelem\u00e4\u00e4n ja sy\u00f6m\u00e4\u00e4n lev\u00e4m\u00f6ss\u00f6\u00e4\u201d, Sebastian sanoi anteeksipyyt\u00e4v\u00e4\u00e4n s\u00e4vyyn.<\/p>\n\n\n\n
\u201dY\u00f6k\u201d, Josh sanoi ja irvisti n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\n\n\n\n
\u201dVoit ostaa aluksen automaatin tyhj\u00e4ksi herkuista Nivan perheen avaruusrahoilla\u201d, ilmoitin.<\/p>\n\n\n\n
\u201dHarkitsen vakavasti\u201d, Josh sanoi ja irvisti uudelleen samalla, kun holovideolle piirtyi l\u00e4hikuvaa mustaksi tyhjyydeksi muuttuneesta Marsista. Se sai Joshinkin ilmeen vakavoitumaan.<\/p>\n\n\n\n
Joskus ihmiskunnan unelma oli ollut tehd\u00e4 Marsista meille toinen koti.<\/p>\n\n\n\n
Se vaikutti yh\u00e4 kaukaisemmalta haaveelta.<\/p>\n\n\n\n
Toivoa oli toki. Toivoahan oli aina, ja Josh oli keksinyt suurimman mahdollisen toivonpilkahduksen: jos Marsissa todella oli vihamielisi\u00e4 teko\u00e4lyj\u00e4, me voittaisimme ne. Meill\u00e4 oli synkronointi, niill\u00e4 ei.<\/p>\n\n\n\n
Hypp\u00e4sin alas tutkimusp\u00f6yd\u00e4lt\u00e4 ja tartuin poikayst\u00e4v\u00e4\u00e4ni k\u00e4dest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Emmek\u00f6h\u00e4n me jotain keksisi, seuraavallakin kerralla.<\/p>\n\n\n\n
Meh\u00e4n voitimme aina.<\/p>\n\n\n\n
Edellinen luku<\/a> – Seuraava luku<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" \u201dKukahan sin\u00e4 nyt sitten olet?\u201d Josh kysyi \u00e4\u00e4ni tasaisena siin\u00e4 aistikuvajaisessa, joka oli aivoissani rinnakkain fyysisemm\u00e4n maailman kanssa. N\u00e4kym\u00e4t limittyiv\u00e4t silmiss\u00e4ni niin, ett\u00e4 ohjaamo ja sen synkronointikuvajainen olivat kuin kaksi lasilevy\u00e4, joille piirtyv\u00e4 maisema osui v\u00e4lill\u00e4 t\u00e4ysin kohdakkain, v\u00e4lill\u00e4 h\u00e4m\u00e4rtyi. Siit\u00e4 oli vaikea saada otetta, mutta ainakin olin jokaisessa maailmassa yht\u00e4 aikaa ja yhdess\u00e4 Joshin […]<\/p>\n","protected":false},"author":5,"featured_media":0,"parent":5586,"menu_order":13,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-5643","page","type-page","status-publish","hentry","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.karikari.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/5643","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.karikari.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.karikari.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.karikari.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/5"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.karikari.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=5643"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.karikari.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/5643\/revisions"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.karikari.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/5586"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.karikari.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=5643"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}