Omaatuntoani kolkutteli kuin vanhanaikaisen kirkonkellon pauhu olisi hakannut otsani takana. Olin ollut surkea pit\u00e4m\u00e4\u00e4n yhteytt\u00e4 et\u00e4n\u00e4. En vain osannut vastata viesteihin luontevasti: kaikki viesteiss\u00e4ni vaikutti aina keksim\u00e4ll\u00e4 keksitylt\u00e4, tai liian lyhytsanaiselta, tai jollain tavalla ep\u00e4aidolta. P\u00e4rj\u00e4sin paremmin aina, jos juttelimme jostain oikeasta faktuaalisesta asiasta ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isten kuulumisten sijaan.<\/p>\n\n\n\n
L\u00e4hiaikoina oli ollut vaikea tiet\u00e4\u00e4, kuka urkki kenenkin viestiliikennett\u00e4 ja kenen puolella Koalitio oli \u2013 jos kenenk\u00e4\u00e4n \u2013 joten niist\u00e4 oikeista asioista keskusteleminen oli sit\u00e4 my\u00f6ten ollut oikeastaan mahdotonta. Niinp\u00e4 olin sitten j\u00e4tt\u00e4nyt viestittelem\u00e4tt\u00e4 tai tyytynyt l\u00e4hes yksisanaiseen kommunikointiin.<\/p>\n\n\n\n
En ollut halunnut kysy\u00e4, kuinka mahtavan laskun Josh oli saanut oman henkil\u00f6kohtaisen kaistansa k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 videopuheluun. Parempi kun en tiennyt, kuinka varakas avaruusprinssini tai t\u00e4m\u00e4n vanhemmat oikeastaan olivat. Nuorempana Josh oli saanut ihan tavallista viikkorahaa, sen tiesin, mutta nyt t\u00e4ysi-ik\u00e4isen\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 saattoi olla k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n vaikka mit\u00e4 suvun ker\u00e4\u00e4mi\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Pyyhin vaivihkaa hike\u00e4 otsalta pys\u00e4htyess\u00e4ni viimein porukkamme eteen.<\/p>\n\n\n\n
Kenties matkalla punaiselle planeetalle saisin viimein aikaiseksi tehd\u00e4 fyysiselle kunnolleni jotain. Koalitio kyll\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4si kaikki pit\u00e4m\u00e4\u00e4n asiasta huolta, mutta kuntolaitteiden k\u00e4yt\u00f6n m\u00e4\u00e4ri\u00e4 ei mitenk\u00e4\u00e4n valvottu tai tehty kurinpalautusta, jos pilotti laiskotteli niiden k\u00e4yt\u00f6n suhteen. Niinp\u00e4 en koskaan ollut astunut aluksilla vakiovarusteina olevien kuntopy\u00f6rien l\u00e4hellek\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
\u201dMoi\u201d, sanoin ja \u00e4\u00e4ni ilmestyi kurkustani vieraan sek\u00e4 kurluttavan kuuloisena. Teki mieli tuijotella jalkoihin, katsoa seinille ja ihailla Koalition arkkitehtuuria. En ollut n\u00e4hnyt kavereitani sitten kes\u00e4n, jollei viestittely\u00e4 laskettu, ja olihan holoviesti nyt aivan eri asia kuin katsoa kaikkia silmiin.<\/p>\n\n\n\n
Emme olleet en\u00e4\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n vuosikurssimme ryhm\u00e4 B, vaan jotain muuta. Marsinmatkaajat, v\u00e4hint\u00e4\u00e4n. Ainakin porukka, jolla oli oikea teht\u00e4v\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
\u00c4kki\u00e4 hyppy siihen, ett\u00e4 makaisimme taas jonkun asuntolahuoneen lattialla ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isen rennoissa asennoissa juoden limpparia ja ahtaen mahaamme herkkuja tuntui olevan noin viiden valovuoden p\u00e4\u00e4ss\u00e4 jossain Alfa Centaurin takana. Miten t\u00e4st\u00e4 kummallisesta tuijottelusta p\u00e4\u00e4sisi taas normaaliuteen? Miten me olimme aikaisemmin vain olleet, turhia miettim\u00e4tt\u00e4?<\/p>\n\n\n\n
\u201dMoi\u201d, Thea vastasi, hymyili sek\u00e4 pukkasi minua kylkeen. Horjahdin, kun en ollut odottanut elett\u00e4. Thea n\u00e4ytti tummissa vaatteissaan hyvin aikuiselta.<\/p>\n\n\n\n
\u201dMukava n\u00e4hd\u00e4 Koalition sankarit n\u00e4in ihan oikeassa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u201d, Thea jatkoi. En aistinut t\u00e4m\u00e4n sanojen takana mink\u00e4\u00e4nlaista sarkasmia, vain Thealle tyypillist\u00e4 selkeytt\u00e4. Vieress\u00e4 Tuur hymyili tuttua koko kasvot valaisevaa hymy\u00e4\u00e4n, porukan pisimp\u00e4n\u00e4 t\u00e4m\u00e4 oli j\u00e4tt\u00e4ytynyt Linnin taakse hieman sivuun.<\/p>\n\n\n\n
Linnin itsens\u00e4 kasvoilla oli ilme, jonka olin n\u00e4hnyt joskus kauan aikaa sitten, silloin kun juuri murrosik\u00e4\u00e4n tullut Linn oli \u00e4rsyyntynyt jokaisesta maailman ep\u00e4kohdasta ja kirjoittanut el\u00e4inten oikeuksista pitki\u00e4 tekstej\u00e4 milloin mihinkin. Linnill\u00e4 oli naamallaan jonkinlainen tyynen v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden verho tai ehk\u00e4 pikemminkin kalvo, sellainen, jonka voisi rep\u00e4ist\u00e4 pois ja alta pursuaisi kaikenlaista ik\u00e4v\u00e4\u00e4. Aivan kuin lapsuudenyst\u00e4v\u00e4ni olisi taistellut pysy\u00e4kseen tyynen\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
En min\u00e4 yleens\u00e4 ollut n\u00e4in tarkkan\u00e4k\u00f6inen. Kun ei n\u00e4e tuttuja ihmisi\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n aikaan, jokin piirteiss\u00e4 korostuu ja muuttaa muotoaan, arjen vakiot n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t erilaisina. Tunne oli sama kuin olisin lukenut luentomuistiinpanojani eri fontilla.<\/p>\n\n\n\n
\u201dKaikki okei?\u201d<\/p>\n\n\n\n
Kohdistin sanani vanhalle parhaalle kaverilleni, jolle en osannut jutella viesteiss\u00e4, enk\u00e4 ehk\u00e4 oikeassa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4k\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
Joskus mietin, olimmeko min\u00e4 ja Linn vain liian erilaisia, jotta yst\u00e4vyytemme voisi oikeasti toimia. Molemmat yritimme pit\u00e4\u00e4 sen kasassa miten osasimme, mutta lapsuuden j\u00e4lkeen luonteidemme erot olivat tulleet tielle. En osannut vastata, enk\u00e4 kysy\u00e4, enk\u00e4 tehd\u00e4 oikeita asioita.<\/p>\n\n\n\n
\u201dSuurimmaksi osaksi joo\u201d, Linn sanoi, hymyili, ja pyyhki sitten huolestuttavan ilmeen naamaltaan.<\/p>\n\n\n\n
\u201dPuhutaan my\u00f6hemmin.\u201d<\/p>\n\n\n\n
Josh moikkasi kaikkia kolmea, tiputtaen reppunsa hangaarin lattialle.<\/p>\n\n\n\n
\u201dKiva n\u00e4hd\u00e4 teit\u00e4 kaikkia, mutta miss\u00e4 virallinen Koalitio on? En n\u00e4e fanfaareja enk\u00e4 vastaanottokomiteaa.\u201d<\/p>\n\n\n\n
Thea taputti my\u00f6s Joshia olkap\u00e4\u00e4lle, ehk\u00e4 hieman varovaisemmin kuin oli tuupannut minua.<\/p>\n\n\n\n
\u201dMin\u00e4 olen nyt Koalitio\u201d, t\u00e4m\u00e4 ilmoitti.<\/p>\n\n\n\n
\u201d\u00c4l\u00e4 hassuttele, kapteenista ei ylet\u00e4 koko Koalitioksi vaan amiraaliksi.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\u201dNiin, itse asiassa, voisit sanoa minua kapteeni Lavo-\u201d<\/p>\n\n\n\n
Josh l\u00e4im\u00e4isi k\u00e4tens\u00e4 teatraalisesti otsalleen.<\/p>\n\n\n\n
\u201dMik\u00e4 juttu t\u00e4m\u00e4 on? Ensin Melissa ja nyt sin\u00e4. Ei, en aio kutsua ket\u00e4\u00e4n kaveriani amiraali tai kapteeni siksijasiksi, ihan yht\u00e4 v\u00e4h\u00e4n kuin sanon siskoani amiraali Nivaksi. Haloo.\u201d<\/p>\n\n\n\n
Tuur ty\u00f6nsi v\u00e4h\u00e4eleisesti sormeilemansa \u00e4lylaitteen takaisin taskuun ja katsoi Joshiin \u2013 alasp\u00e4in, toki, pituudestaan johtuen, mutta nyt laitoin sen erityisesti merkille. Josh parka, tipautus Koalition pilotti-ihmeest\u00e4 kaveriporukkamme naljailun keskelle mahtoi tuntua merkilliselt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
\u201dEhk\u00e4p\u00e4 sinulle ei k\u00e4visi niin, jos et niin kovasti yritt\u00e4isi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 maailmalle, miten olet muiden yl\u00e4puolella\u201d, Tuur sanoi kuin ohimennen.<\/p>\n\n\n\n
Hymy oli t\u00e4ysin aito ja l\u00e4mmin, kuten Tuurin kasvoilla aina, sanoista huolimatta tai juuri niiden takia.<\/p>\n\n\n\n
\u201dSelv\u00e4, oppitunti vastaanotettu. Kiitos vaan\u201d, Josh ilmoitti. \u201dThea on Koalitio ja me pelastetaan maailma. Mill\u00e4 resursseilla? Olisiko teht\u00e4v\u00e4kuvaus mit\u00e4\u00e4n?\u201d<\/p>\n\n\n\n
\u201dMenn\u00e4\u00e4n ensin meille\u201d, Tuur sanoi, osoittaen puolihuolimattomasti jonnekin selk\u00e4ns\u00e4 taakse.<\/p>\n\n\n\n
\u201dOlemme tosiaan enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n py\u00f6rineet Tuurin nurkissa\u201d, Linn puuttui keskusteluun.<\/p>\n\n\n\n
Hangaari oli melkein tyhj\u00e4. Paikalla olevat Koalition ty\u00f6ntekij\u00e4t olivat asettumassa miekkavalaan vierelle selke\u00e4sti vahtiin. Kohottelin kulmiani yritt\u00e4en vilkuilla, mink\u00e4laiset aseet n\u00e4ill\u00e4 oli. En olettanut, ett\u00e4 Koalitio olisi en\u00e4\u00e4 niin naiivi, ett\u00e4 vartijat olisi varustettu pelkill\u00e4 s\u00e4ikyttelyyn kelpaavilla aseilla.<\/p>\n\n\n\n
Malli oli selke\u00e4sti uusi, ja se muistutti minua ik\u00e4v\u00e4sti niist\u00e4 synkroh\u00e4irint\u00e4aseista, jotka olin n\u00e4hnyt monen monituista kertaa. Selv\u00e4sti S\u00e4\u00e4ti\u00f6n tekem\u00e4 mahdollinen ep\u00e4eettinen tutkimus oli valjastettu Koalition lipun alle ja otettu hy\u00f6tyk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n
\u201dSaimme viel\u00e4 vapaaillan, varsinainen palaveri on huomenna\u201d, Tuur kertoi.<\/p>\n\n\n\n
\u201dJa minusta me voisimme viett\u00e4\u00e4 sen kuten ennenkin. Ennen kuin meist\u00e4 tuli tai tulee mik\u00e4\u00e4n iskujoukko Marsiin\u201d, Thea sanoi.<\/p>\n\n\n\n
\u201dKannatan, jos saan ottaa torkut jonkun sohvalla\u201d, Josh heitti.<\/p>\n\n\n\n
\u201dSe on minun sohvani, joten ensin tulet kantoavuksi kauppaan minun kanssani\u201d, Tuur sanoi v\u00e4litt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 Joshin rypistyneest\u00e4 otsasta.<\/p>\n\n\n\n
\u201dKiva sohvavero. Osta kuljetusdrone.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\u201dNiit\u00e4 ei avaruusasemilla my\u00f6nnet\u00e4 kelle tahansa\u201d, Thea sanoi.<\/p>\n\n\n\n
Josh huokaisi. \u201dTied\u00e4n. Min\u00e4 kasvoin avaruusasemalla. Toivottavasti sukupuuni ei ole p\u00e4\u00e4ssyt unohtumaan kelt\u00e4\u00e4n, samoin kuin ylt\u00e4kyll\u00e4inen ja loistelias el\u00e4m\u00e4ni Nivan suvun nuorimpana ihmelapsena.\u201d<\/p>\n\n\n\n
Thea loi Joshiin varsin ilmeett\u00f6m\u00e4n katseen.<\/p>\n\n\n\n
\u201dEt kai sin\u00e4 nyt ole niin ep\u00e4ritarillinen, ett\u00e4 pist\u00e4t tytt\u00f6yst\u00e4v\u00e4si ostamaan omat juomansa\u201d, Tuur sanoi iskien silm\u00e4\u00e4 ja raahaten vastahakoisen oloisen Joshin edellemme, kohti hangaarin ulosk\u00e4ynti\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
–<\/p>\n\n\n\n
Tuntia my\u00f6hemmin olin yh\u00e4 pilottipuvussani ja lippa p\u00e4\u00e4ss\u00e4, mutta Eratolla kuten mill\u00e4\u00e4n muullakaan avaruusasemalla se ei juurikaan her\u00e4tt\u00e4nyt huomiota. Pilotteja tuli ja meni, emmek\u00e4 me olleet outo n\u00e4ky.<\/p>\n\n\n\n
Maassa olisin saanut paljon enemm\u00e4n outoja katseita kulkiessani kadulla t\u00e4ysin vartalon kurveja \u2013 tai kurvittomuutta \u2013 noudattelevassa kirkasv\u00e4risess\u00e4 asussa. Siell\u00e4 minun el\u00e4m\u00e4ni ei ollut arkea.<\/p>\n\n\n\n
Olin l\u00e4hes ajatellut \u2019kotona Maassa\u2019. Minun pit\u00e4isi luopua sellaisista ajatuksista. Saattoihan olla, ett\u00e4 en palaisi koskaan.<\/p>\n\n\n\n
Tunnustelin sit\u00e4 mieless\u00e4ni, k\u00e4\u00e4ntelin ja kierittelin ajatusta ymp\u00e4ri. En siivoaisi huonettani, en n\u00e4kisi lapsuudenkodin ovea. En astuisi Taivasopiston portista sis\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
Josh ja Tuur olivat kadonneet ostamaan niit\u00e4 kauan kaivattuja herkkuja kaveriporukkamme kokoontumista juhlistamaan. Kumpaakaan ei n\u00e4kynyt siin\u00e4 vaiheessa, kun me kolme olimme p\u00e4\u00e4sseet l\u00e4htem\u00e4\u00e4n. Thean oli pit\u00e4nyt kapteenin oikeuksillaan laittaa puumerkkins\u00e4 jos jonkinlaiseen miekkavalasta koskevaan raporttiin ja lupaan.<\/p>\n\n\n\n
Min\u00e4 k\u00e4velin Linnin kanssa kohti Tuurin asuntoa, hitaammin kuin olisi ollut tarpeen. Thea kulki edess\u00e4mme ryhdikk\u00e4\u00e4n\u00e4 kuten aina, kuin mik\u00e4\u00e4n ei olisi pystynyt kaatamaan t\u00e4t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Linn vieress\u00e4ni oli yht\u00e4 lailla mietteiss\u00e4\u00e4n. Ensimm\u00e4isen lauseen sanominen oli vaikeinta. Mit\u00e4 sanotaan ihmisille, jota ymm\u00e4rr\u00e4t ja joka ei ymm\u00e4rr\u00e4 kuitenkaan tarpeeksi? Jokainen yritys p\u00e4\u00e4ss\u00e4ni oli vain kolkko ja sieluton, jotain muuta kuin mit\u00e4 oikeasti ajattelin.<\/p>\n\n\n\n
Vihre\u00e4 s\u00e4vy Linnin paidassa oli tumma, l\u00e4hes musta. Paidan arvatenkin selluloosamuunnosta oleva kangas laskeutui kauniisti, kuten kaikki vaatteet Linnin p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Voisiko keskustelun avata ihan vain kehumalla vaatteita? Eik\u00f6h\u00e4n se olisi ollut sopivaa. J\u00e4rkev\u00e4 ja sopivan tytt\u00f6m\u00e4inen aihe, ei mit\u00e4\u00e4n turhan syv\u00e4llist\u00e4 tai raakaa heti alkuun.<\/p>\n\n\n\n
\u201dEmmerie. Milt\u00e4 se tuntui? Tappaa niit\u00e4 ihmisi\u00e4?\u201d<\/p>\n\n\n\n
\u201dMit\u00e4?\u201d<\/p>\n\n\n\n
\u201dSiin\u00e4 taistelussa.\u201d<\/p>\n\n\n\n
Mik\u00e4\u00e4n yritys muotoilla sanaa \u2019sammalenvihre\u00e4\u2019 katosi sanavarastostani ja j\u00e4ljelle j\u00e4i pelkk\u00e4\u00e4 \u00e4nkytyst\u00e4 ja tyhj\u00e4\u00e4 kuminaa. Onneksi olimme sivukujalla.<\/p>\n\n\n\n
\u201dEi milt\u00e4\u00e4n. J\u00e4lkik\u00e4teen surulliselta\u201d, vastasin rehellisesti.<\/p>\n\n\n\n
\u201dSiin\u00e4 se? Kylm\u00e4verist\u00e4. Kuin ammattisotilaan suusta.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\u201dEik\u00f6 suorapuheisuus ole mun osa t\u00e4t\u00e4 meid\u00e4n yst\u00e4vyytt\u00e4? Ja t\u00f6ks\u00e4yttely? Ainakin minun puolelta siis.\u201d<\/p>\n\n\n\n
Hymy palasi Linnin kasvoille, kunnes se muuttui nykiv\u00e4ksi ja Linn naurahti, polkkamittaiset hiukset heilahtaen puolelta toiselle.<\/p>\n\n\n\n
\u201dTyypillisesti, joo. M\u00e4… tai. No, \u00e4h. Mekin jouduttiin kahakkaan. Kalautin yht\u00e4 tyyppi\u00e4 sorkkaraudalla naamaan. Sen j\u00e4lkeen kun l\u00f6ysin sen murhattujen pilottien vierest\u00e4. Kurkut viilletty auki ja silleen.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\u201dT\u00e4h?\u201d<\/p>\n\n\n\n
Olin ennakoinut kaikenlaisia aiheita minun ja Linnin ensimm\u00e4iseen keskusteluun pitk\u00e4\u00e4n aikaan, mutta juuri t\u00e4m\u00e4 ei ollut mahtunut top kymppiin. Oikeastaan kaikki tappamiseen ja murhaamiseen ja v\u00e4kivaltaan liittyv\u00e4 l\u00f6ytyi jostain listan h\u00e4nt\u00e4p\u00e4\u00e4st\u00e4. Linn ei edes tyk\u00e4nnyt katsoa toimintaelokuvia. Linn piti el\u00e4imist\u00e4 ja ihmisist\u00e4 ja mukavista h\u00f6mpp\u00e4juoruista.<\/p>\n\n\n\n
Thea katsahti olkansa yli meihin, mutta piti kohteliasta et\u00e4isyytt\u00e4. Mietin, oliko t\u00e4m\u00e4 kuullut tai arvannut.<\/p>\n\n\n\n
\u201dSe v\u00e4h\u00e4n niin kuin ilmestyy uniin\u201d, Linn sanoi kuin ohimennen, katsoen jonnekin aivan muualle kuin minuun.<\/p>\n\n\n\n
\u201dEi se taistelu minulla vaan.\u201d<\/p>\n\n\n\n
Linn k\u00e4\u00e4nn\u00e4hti lis\u00e4\u00e4, kurkotti k\u00e4tens\u00e4 sivuille ja py\u00f6r\u00e4hti ymp\u00e4ri kerran, sitten toisenkin. Tyhj\u00e4 pikkukuja talojen v\u00e4liss\u00e4 oli varjoissa, Linn tuntui katoavan niihin. Paras kaverini oli niin lyhyt ja sirorakenteinen, ett\u00e4 t\u00e4t\u00e4 olisi helposti luullut paljon nuoremmaksi. Isot, korkeuksiin kurkottavat varjot saivat t\u00e4m\u00e4n n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n viel\u00e4 pienemm\u00e4lt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Varjoon j\u00e4\u00e4vien talojen edess\u00e4 py\u00f6riess\u00e4\u00e4n Linn n\u00e4ytti kuin olisi ollut juuri aloittamassa musikaalinumeron. Hyvin eksyneen ja kummallisen sellaisen.<\/p>\n\n\n\n
\u201dTuntuu joskus silt\u00e4, ett\u00e4 on se Linn, joka olin ennen sit\u00e4 kahakkaa \u2013 se sosiaalinen ja mukava, kaikkien kaveri, se, jonka sin\u00e4kin tunsit \u2013 ja sitten nyt tied\u00e4n olevani t\u00e4m\u00e4 Linn, jolta onnistuu v\u00e4kivalta, harkitsematta hetke\u00e4k\u00e4\u00e4n, ihan vain koska voin. Koska se sorkkarauta oli siin\u00e4.\u201d<\/p>\n\n\n\n
Linn pys\u00e4htyi, nosti k\u00e4tens\u00e4 sulavalla liikkeell\u00e4 jota en olisi ikin\u00e4 osannut toistaa, otti muutaman askeleen ja py\u00f6r\u00e4hti toiseen suuntaan.<\/p>\n\n\n\n
\u201dKuoliko se? Se, jota l\u00f6it.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\u201dEi. Ehk\u00e4 se on viel\u00e4 pahempi. Aivovaurio, ehk\u00e4 pysyv\u00e4\u201d, Linn sanoi, k\u00e4sien palatessa vartalon viereen. Tanssi ja laulu ei alkanutkaan.<\/p>\n\n\n\n
Minulla oli aavistukseni siit\u00e4, miten tilanne oli saattanut edisty\u00e4. Olinhan itsekin suoraan tai v\u00e4lillisesti vastuussa aika monen kuolemasta tai loukkaantumisesta. Niin kauan kuin ne ihmiset eiv\u00e4t olleet tuttuja kuten Heike oli ollut, seikka ei juurikaan vaivannut minua. Sellaista sattui. Olimme olleet sodassa.<\/p>\n\n\n\n
Tapahtuneesta piti olla surullinen, koska t\u00e4llaisista asioista kuului olla surullinen, mutta se oli vain sana, jonka olin sanonut Linnille, koska niin kuului sanoa.<\/p>\n\n\n\n
Edell\u00e4mme kulkenut Thea j\u00e4i kujan p\u00e4\u00e4h\u00e4n odottelemaan. Harkitsin, pyyt\u00e4isink\u00f6 t\u00e4t\u00e4 menem\u00e4\u00e4n Tuurin k\u00e4mpille edelt\u00e4, mutta se olisi ollut ep\u00e4kohteliasta ja v\u00e4\u00e4rin. Tiesin hyvin, milt\u00e4 tuntui tulla j\u00e4tetyksi ulkopuolelle, ja me olimme molemmat saaneet kokea sit\u00e4 tarpeeksi. En aikonut olla se tyyppi, joka jatkaisi sellaista keh\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
\u201dOletteko te tulossa?\u201d Thea huikkasi.<\/p>\n\n\n\n
\u201dJutellaan viel\u00e4, hetki pieni\u201d, Linn sanoi takaisin, \u00e4\u00e4ni t\u00e4ynn\u00e4 sit\u00e4 iloa ja innostunusta, jonka tunsin oikein hyvin. Olin aina ajatellut, ett\u00e4 se oli aitoa. Ett\u00e4 se oli todellinen Linn. Ett\u00e4 se kaikki onnistui Linnilt\u00e4 luonnollisesti, yritt\u00e4m\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
\u201dLinn\u2026\u201d<\/p>\n\n\n\n
\u201dEn tahdo huolestuttaa Theaa.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\u201dSe on varmasti jo nyt huolissaan\u201d, sanoin. \u201dThea on tarkkan\u00e4k\u00f6inen.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\u201dNiin on, sit\u00e4 suuremmalla syyll\u00e4, etk\u00e4 sin\u00e4 mainitse t\u00e4st\u00e4 keskustelusta my\u00f6sk\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\u201dHelvetti, Linn! \u00c4l\u00e4 viitsi olla t\u00e4ysi -\u201d<\/p>\n\n\n\n
\u201dSulle ei sovi kiroilla, kuulostat aina ihan p\u00f6hk\u00f6lt\u00e4. Tosi vanhanaikaiselta puhesyntetisaattorilta.\u201d<\/p>\n\n\n\n
Suljin suuni.<\/p>\n\n\n\n
\u201dKiitti, m\u00e4 yrit\u00e4n auttaa\u201d, mutisin.<\/p>\n\n\n\n
\u201dTied\u00e4n senkin.\u201d Linnin \u00e4\u00e4ni kaikui rakennuksista luonnottoman kirkkaana.<\/p>\n\n\n\n
\u201dPit\u00e4isi varmaan olla kiroilematta, jos meinaan ikin\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 kapteeniksi. Vaikka ei sellaiseen hommaan taideta mit\u00e4\u00e4n avaruuden ammattitappajia ottaa\u201d, sanoin. Se oli Josh-tyyliin mukahuoleton lause, jolla yritin vied\u00e4 keskustelun johonkin sellaiseen, mik\u00e4 ei tarkoittanut kenenk\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4nupin syv\u00e4luotaamista.<\/p>\n\n\n\n
Vilkuilin kujan p\u00e4\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
Viisas ja fiksu ja kapteeninarvonsa sataprosenttisesti ansaitseva Thea ymm\u00e4rsi ysk\u00e4n, ja k\u00e4veli takaisin luoksemme. Mietin, milloin joku talojen asukkaista huomaisi meid\u00e4t, ja alkaisi seurata n\u00e4ytelm\u00e4\u00e4mme ikkunoista. T\u00e4m\u00e4 olisi pit\u00e4nyt tajuta tehd\u00e4 yksityisesti, mutta Linn halusi aina valita sopivan paikan ollessaan dramaattinen. Ehk\u00e4 Linn teki sen huomaamattaan.<\/p>\n\n\n\n
\u201dRiitelettek\u00f6 te?\u201d Thea kysyi.<\/p>\n\n\n\n
\u201dEi.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\u201dEhk\u00e4\u201d, Linn sanoi.<\/p>\n\n\n\n
\u201dNiin, kumpi?\u201d Thea kysyi ja hymyili aavistuksen. Ei sill\u00e4 lailla vinosti kuin Josh, enemm\u00e4n varovasti, kuin ilmeen muodostaminen olisi ollut Thealle riski.<\/p>\n\n\n\n
\u201dEi se mit\u00e4\u00e4n ole\u201d, Linn v\u00e4itti, kohdistaen suuret lamppusilm\u00e4ns\u00e4 suoraan kohti Theaan.<\/p>\n\n\n\n
\u201dOn se. Linn, en min\u00e4 ole urhea, kun en puhu asioista. En vaan osaa. Sin\u00e4 osaisit\u201d, sanoin.<\/p>\n\n\n\n
\u201dLuulin, ett\u00e4 osaan.\u201d<\/p>\n\n\n\n
Thea osoitti kohti pient\u00e4 syvennyst\u00e4, jonka oletin jonkin asuintalon v\u00e4h\u00e4n k\u00e4ytetyksi sivuoveksi. Koalitio oli tiukka turvam\u00e4\u00e4r\u00e4yksist\u00e4\u00e4n, jokaisessa rakennuksessa piti olla useampi ulosk\u00e4ynti h\u00e4t\u00e4tilanteiden varalta.<\/p>\n\n\n\n
\u201dJospa jutellaan t\u00e4m\u00e4 nyt ja t\u00e4ss\u00e4.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\u201dSin\u00e4 kuulostat ihan kapteenilta\u201d, sanoin.<\/p>\n\n\n\n
\u201dMin\u00e4 olen kapteeni\u201d, Thea vastasi sipaisten hiuksiaan korvan taakse.<\/p>\n\n\n\n
Toivottavasti en ollut loukannut Theaa vahingossa. Se oli kuitenkin tarkoitettu l\u00e4hinn\u00e4 kehuksi.<\/p>\n\n\n\n
Kultaiset hiukset tuntuivat hohtavan h\u00e4m\u00e4r\u00e4ss\u00e4, kun Thea istahti porrasaskelmalle, katsoen nyt yl\u00f6sp\u00e4in sek\u00e4 minuun ett\u00e4 lapsuudenyst\u00e4v\u00e4\u00e4ni.<\/p>\n\n\n\n
Linn noudatti sanatonta kehotusta, istuen alas Thean viereen. Minulle ei ollut siin\u00e4 oikein tilaa, joten kyykk\u00e4sin viereen, nostellen kantap\u00e4it\u00e4ni hyvin symmetrisest\u00e4 katukiveyksest\u00e4. Ensin vasen, sitten oikea. Vasen ja oikea, oikea ja v\u00e4\u00e4r\u00e4, monimutkaiset ongelmat ja yksinkertaiset ratkaisut.<\/p>\n\n\n\n
\u201dLinn. On ihan ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tuollaiset kokemukset muuttavat ajatusta itsest\u00e4. Olisi itse asiassa outoa, jos se ei yht\u00e4\u00e4n ravisuttaisi min\u00e4kuvaa. Minusta sinulla olisi enemm\u00e4nkin ongelma, jos olisit voinut tehd\u00e4 sen mit\u00e4 teit ja jatkaa el\u00e4m\u00e4\u00e4si kuin yht\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n ei olisi tapahtunut.\u201d<\/p>\n\n\n\n
Ny\u00f6kytin. Thea osasi laittaa sanoja per\u00e4kk\u00e4in tavalla, mik\u00e4 ei onnistunut minulta, ei vaikka olisin yritt\u00e4nyt luoda niit\u00e4 artefaktin avulla savukirjaimina ilmaan.<\/p>\n\n\n\n
\u201dThea on oikeassa\u201d, raakuin.<\/p>\n\n\n\n
\u201dUskoisin sen, jos kyse olisi muista kuin minusta. Mutta minun pit\u00e4\u00e4 el\u00e4\u00e4 omien ajatusteni ja p\u00e4\u00e4nuppini kanssa, eik\u00e4 se ole samaa mielt\u00e4.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\u201dSe tarkoittaa, ett\u00e4 sinulla on yh\u00e4 omatunto\u201d, sanoin.<\/p>\n\n\n\n
\u201dOmatuntoa ei paljoa kiinnostanut siin\u00e4 hetkess\u00e4, kun niin sanottu pahantekij\u00e4 oli siin\u00e4 naamani edess\u00e4.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\u201dMin\u00e4 en oikeastaan tied\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 mit\u00e4\u00e4n, lukiossa luin psykologian sijaan luonnontieteit\u00e4, mutta minusta sill\u00e4kin on arvoa, ett\u00e4 pystyit toimimaan siin\u00e4 tilanteessa. Kaikki eiv\u00e4t pystyisi. Monet vain j\u00e4\u00e4tyv\u00e4t eiv\u00e4tk\u00e4 pysty tekem\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n.\u201d<\/p>\n\n\n\n
Teki mieli hurrata \u00e4\u00e4neen. Minulla oli sanoja. Olin saanut ne matkaan, Linnille asti. Linn istui vieress\u00e4ni ja katsoi suoraan minuun, ja taisi kuunnellakin.<\/p>\n\n\n\n
\u201dKai sit\u00e4 voi niinkin ajatella\u2026\u201d<\/p>\n\n\n\n
\u201dKun oltiin Kuussa ja se Ye-Seo hy\u00f6kk\u00e4si, niin todella monet jotenkin vain j\u00e4hmettyiv\u00e4t, tarrasivat kiinni jostain, mutta eiv\u00e4t yritt\u00e4neet auttaa ket\u00e4\u00e4n muuta. Outo ilme naamallaan yrittiv\u00e4t vain pit\u00e4\u00e4 kiinni jostain, kun painovoima seilasi pitkin poikin.\u201d<\/p>\n\n\n\n
Vedin henke\u00e4. Kun olin alkanut puhua, minullahan olikin sitten puhuttavaa.<\/p>\n\n\n\n
\u201dAjattelin vaan t\u00e4ss\u00e4, ett\u00e4 sin\u00e4 et ainakaan ole sellainen. Sin\u00e4 teit jotain, ettei S\u00e4\u00e4ti\u00f6 saanut sit\u00e4 alusta ja tappanut lis\u00e4\u00e4 porukkaa. Murhaajan tappamisen yritt\u00e4minen ei ole oikein, mutta ei ole sek\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 vain katsoo vierest\u00e4 tekem\u00e4tt\u00e4 mit\u00e4\u00e4n.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\u201dMinusta Linn osoitti suurta urheutta,\u201d Thea sanoi. \u201dTeki sen rumimman ja kamalimman ty\u00f6n muiden puolesta. Minulla oli helppoa, ohjasin ja annoin k\u00e4skyj\u00e4 ohjaamosta k\u00e4sin. Toiset hoitivat likaisen ty\u00f6n, sellaisen, mik\u00e4 tulee uniin ja saattaa mietitytt\u00e4\u00e4 loppuel\u00e4m\u00e4n.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\u201dLuulin olevani hyv\u00e4 tyyppi\u201d, Linn sanoi tukahtuneesti. \u201dLuulin, ett\u00e4 pid\u00e4n huolta heikoista, pid\u00e4n huolta el\u00e4inten ja lasten oikeuksista ja puuhaan n\u00e4it\u00e4 avaruusjuttuja, jotta koko ihmiskunnalla menisi paremmin. Ajattelin, ett\u00e4 olisin se tyyppi, joka kielt\u00e4ytyisi aseista ja k\u00e4ytt\u00e4ytyisi jalon arvokkaasti jos sellainen tilanne tulee eteen. Mutta min\u00e4 olenkin se, joka huitoo porukkaa ter\u00e4sesineell\u00e4 naamaan ja aiheuttaa n\u00e4ille elinik\u00e4isen aivovaurion.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\u201dMutta sin\u00e4 pelastit todenn\u00e4k\u00f6isesti minun henkeni tekem\u00e4ll\u00e4 niin\u201d, Thea sanoi, paljon pehme\u00e4mmin. \u201dJa monen muun. Yrit\u00e4 arvostaa my\u00f6s sit\u00e4.\u201d<\/p>\n\n\n\n
Taputin Linni\u00e4 todella k\u00f6mpel\u00f6sti olkap\u00e4\u00e4lle. Oli liian pitk\u00e4\u00e4n siit\u00e4, kun olin viett\u00e4nyt aikaa kenenk\u00e4\u00e4n muun kuin Joshin kanssa. Tosin en ollut osannut koskea ihmisi\u00e4 luontevasti aiemminkaan. Todenn\u00e4k\u00f6isesti en osannut koskea edes Joshia oikeasti luontevasti, t\u00e4m\u00e4 ei vain v\u00e4litt\u00e4nyt.<\/p>\n\n\n\n
\u201dSinulla on rohkeutta toimia tilanteessa, jossa monella muulla ei. Minusta olet urhea, kun otat tuon kantaaksesi\u201d, Thea sanoi.<\/p>\n\n\n\n
P\u00e4\u00e4tin olla mainitsematta sit\u00e4, ett\u00e4 min\u00e4 en viel\u00e4k\u00e4\u00e4n pystynyt tuntemaan s\u00e4\u00e4li\u00e4 Linnin mukiloimaa tyyppi\u00e4 kohtaan. Se kaveri oli ollut kylm\u00e4verinen murhaaja: tehnyt suunnitelman ja viilt\u00e4nyt kurkut auki. Minun paras yst\u00e4v\u00e4ni oli spontaani, r\u00e4iskyv\u00e4, kotonaan ihmisten keskell\u00e4 ja suurieleinen, mutta kylm\u00e4verinen murhaaja Linn ei ollut. Pikemminkin nopeisiin ratkaisuihin pystyv\u00e4 muiden puolustaja.<\/p>\n\n\n\n
\u201dSanoisin, ett\u00e4 Koalitio tarjoaa ammattiapuakin t\u00e4m\u00e4n k\u00e4sittelyyn, mutta taitaa olla niin, ett\u00e4 et viel\u00e4k\u00e4\u00e4n halua t\u00e4m\u00e4n p\u00e4\u00e4tyv\u00e4n mihink\u00e4\u00e4n viralliseen paikkaan?\u201d Thea jatkoi.<\/p>\n\n\n\n
\u201dEn. Sen verran min\u00e4 laskelmoin, ett\u00e4 tekoani ei ole mill\u00e4\u00e4n tallenteella tai miss\u00e4\u00e4n. On vain minun sanani. Olen kamala.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\u201dTai ihan vain fiksu\u201d, Thea sanoi. \u201dT\u00e4ss\u00e4 seikkailussa on paljon sellaista, mik\u00e4 voi olla viisasta pit\u00e4\u00e4 pienen piirin tietona. En viel\u00e4k\u00e4\u00e4n t\u00e4ysin luota kaikkiin Koalitiossa.\u201d<\/p>\n\n\n\n
Edellinen luku<\/a> – Seuraava luku<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Omaatuntoani kolkutteli kuin vanhanaikaisen kirkonkellon pauhu olisi hakannut otsani takana. Olin ollut surkea pit\u00e4m\u00e4\u00e4n yhteytt\u00e4 et\u00e4n\u00e4. En vain osannut vastata viesteihin luontevasti: kaikki viesteiss\u00e4ni vaikutti aina keksim\u00e4ll\u00e4 keksitylt\u00e4, tai liian lyhytsanaiselta, tai jollain tavalla ep\u00e4aidolta. P\u00e4rj\u00e4sin paremmin aina, jos juttelimme jostain oikeasta faktuaalisesta asiasta ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isten kuulumisten sijaan. L\u00e4hiaikoina oli ollut vaikea tiet\u00e4\u00e4, kuka urkki kenenkin […]<\/p>\n","protected":false},"author":5,"featured_media":0,"parent":5530,"menu_order":6,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-5555","page","type-page","status-publish","hentry","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.karikari.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/5555","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.karikari.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.karikari.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.karikari.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/5"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.karikari.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=5555"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.karikari.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/5555\/revisions"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.karikari.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/5530"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.karikari.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=5555"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}