Joulukuun alun Suomi ei varmastikaan ollut kenenk\u00e4\u00e4n suosikkipaikkoja maailmassa, ei minunkaan. Alas satoi jonkinlaista r\u00e4nn\u00e4n ja sateen sekasiki\u00f6t\u00e4. Sateella oli vaikeuksia p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, kumpaa se halusi olla \u2013 neuloina iholle iskeytyv\u00e4\u00e4 ik\u00e4vyytt\u00e4 vai kasvoille m\u00e4j\u00e4htelev\u00e4\u00e4 m\u00e4rk\u00e4\u00e4 m\u00f6ss\u00f6\u00e4. Olin hankkinut j\u00e4rkev\u00e4t talvikeng\u00e4t, joissa oli vain maltillisesti korkoa ja syv\u00e4\u00e4n uurretut kumipohjat. Silti lipsuin r\u00e4mpiess\u00e4ni eteenp\u00e4in vaalealla keraamisella katukiveyksell\u00e4 kohti tuttua matalaa kerrostaloa.<\/p>\n\n\n\n
En ollut tainnut k\u00e4yd\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4 aiemmin, sis\u00e4pihalla vain. Olimme joskus saattaneet Emmerien t\u00e4h\u00e4n, sill\u00e4 Linn oli halunnut k\u00e4yd\u00e4 vanhoilla kotikulmillaan. Emmerien ilme oli muuttunut monitulkintaiseksi ja sulkeutuneeksi, mutta t\u00e4m\u00e4 ei ollut sanonut mit\u00e4\u00e4n. Vanhemmilla asuminen yliopistoik\u00e4isen\u00e4 oli h\u00e4vett\u00e4v\u00e4\u00e4. Olimme tietysti olleet sen verran hienotunteisia, ett\u00e4 emme olleet maininneet aiheesta sen kummemmin. Siihen ei ollut tarvetta.<\/p>\n\n\n\n
Taivasopiston asuntola oli ihan kohtuullinen asuinpaikka, mutta lopulta se ei ollut kenenk\u00e4\u00e4n koti \u2013 se oli kaikille siell\u00e4 asuville pelkk\u00e4 v\u00e4lietappi aikuisuuteen. Yksi askel kohti nuoruuden kirkkaudessa kylpevi\u00e4 unelmia.<\/p>\n\n\n\n
Minulle se oli ollut v\u00e4lietappi johonkin aivan muuhun. Tarinan konnaksi kenties? Sit\u00e4 leimaa en ollut valmis vastaanottamaan. Olin tehnyt vaikeita valintoja tilanteessa, jossa n\u00e4ytti j\u00e4rkev\u00e4lt\u00e4 olla Koalitiota vastaan ja S\u00e4\u00e4ti\u00f6n puolella. Melissa oli n\u00e4ytt\u00e4nyt minulle valon jo kauan sitten.<\/p>\n\n\n\n
Miksi ihmeess\u00e4 l\u00e4hetimme fiksuja ja kaikin tavoin erityisen \u00e4lykk\u00e4it\u00e4 nuoria avaruuteen, jos saman pystyisi toteuttamaan teko\u00e4lyn ohjaamin aluksin? Varmasti voimantuntoa uhkuville synkronointineroille oli muutakin k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 kuin haudata n\u00e4m\u00e4 avaruusalusten ohjaamoihin tarkistamaan, ettei yksik\u00e4\u00e4n aluksen k\u00e4yt\u00e4v\u00e4valo ollut ep\u00e4kunnossa. Matkalento oli suureksi osaksi tyls\u00e4\u00e4: jopa min\u00e4, koulupudokas ja tunnettu l\u00e4hes-rikollinen, tiesin sen, vaikka minusta ei koskaan tullutkaan oikeaa pilottia. Koalitio oli ollut v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 jo pitk\u00e4\u00e4n, ei v\u00e4hiten siksi, ett\u00e4 se laittoi resurssinsa tutkimuksen ja kehityksen sijaan laajenemispyrkimyksiins\u00e4. Yksi l\u00e4pim\u00e4t\u00e4 valtarakenne lis\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Mik\u00e4\u00e4n t\u00e4llainen ei tietenk\u00e4\u00e4n ollut julkista tietoa. Koalitio oli ollut liian hieno ja mahtava, liian koskematon, liian kaukana. Nyt se oli jys\u00e4ytetty \u2013 no, jos nyt ei maan p\u00e4\u00e4lle, niin ainakin pelaamaan samoilla s\u00e4\u00e4nn\u00f6ill\u00e4 muun maailman kanssa.<\/p>\n\n\n\n
Tuttu talo n\u00f6k\u00f6tti kadunkulmassa sein\u00e4t m\u00e4rkin\u00e4 jatkuvasta syyssateesta. Pudistelin vett\u00e4 hylkiv\u00e4\u00e4 takkiani ja astuin rappuk\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4n. Sen ovi ei ollut p\u00e4ivisin lukossa, mik\u00e4 oli minusta typer\u00e4\u00e4. Tanskassa ei oltu aivan niin luottavaisen h\u00f6lm\u00f6j\u00e4 kuin t\u00e4\u00e4ll\u00e4. Vaikka kaikki Pohjoismaat noudattivatkin suunnilleen samaa lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4, me olimme yh\u00e4 selke\u00e4sti eri kulttuureista kotoisin. Kotipuolessa ymm\u00e4rrettiin sent\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 edes Pohjois-Eurooppa ei ollut sellainen seesteinen lintukoto, jossa ei koskaan sattunut mit\u00e4\u00e4n pahaa. Etel\u00e4-Suomen metropoleissa elettiin yh\u00e4 pumpulissa, jonkinlaisessa kuvitelmassa menneest\u00e4, haaveessa maailmasta, joka olisi ehk\u00e4 voinut olla.<\/p>\n\n\n\n
Etsin taululta asunnon numeron, miss\u00e4 luki tuttu sukunimi: Aapaj\u00e4rvi. Onnekseni minun ei tarvinnut olla huolissaan siit\u00e4, joutuisinko selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n asiani elekielen ja \u00e4lylaitteen k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4n yhteispelill\u00e4. Emmerie oli maininnut useaan kertaan, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n \u00e4iti puhui sujuvasti ainakin nykyenglantia, kiinaa, ranskaa ja katalaania \u00e4idinkielens\u00e4 lis\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n
Soitin ovikelloa ja astuin askeleen taaksep\u00e4in. Olin yh\u00e4 vett\u00e4 valuva ja tiesin hiusteni olevan melkoisessa p\u00f6rr\u00f6ss\u00e4. Olin varmasti ollut joskus edustavampikin. Onneksi t\u00e4m\u00e4 ei ollut yksi niist\u00e4 monista edustustilaisuuksista Melissan kanssa, vaan arkip\u00e4iv\u00e4inen, yksinkertainen tapahtuma. Pelkk\u00e4 muodollisuus, jossa otin ihmisen muodon ja k\u00e4ytt\u00e4ydyin, kuten kuului.<\/p>\n\n\n\n
Oven avasi keski-ik\u00e4inen ruskeahiuksinen nainen, joka ei juurikaan n\u00e4ytt\u00e4nyt \u2026 niin, oliko Emmerie yh\u00e4 yst\u00e4v\u00e4ni? En ollut varma siit\u00e4k\u00e4\u00e4n. Olimme tehneet rauhan, soitelleet. Kiikker\u00e4 ja herkk\u00e4 tasapaino, joka saattaisi murtua milloin vain. Siksikin olin t\u00e4\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
En ollut tottunut kutsumaan ket\u00e4\u00e4n yst\u00e4v\u00e4kseni.<\/p>\n\n\n\n
\u201dHei?\u201d<\/p>\n\n\n\n
Nainen avasi keskustelun suomeksi, kuten olin odottanutkin.<\/p>\n\n\n\n
P\u00e4\u00e4tin aloittaa nykyenglannilla. Tanskalla tuskin ainakaan p\u00e4\u00e4sisin kovin pitk\u00e4lle.<\/p>\n\n\n\n
\u201dHei. Olen Sigrid S\u00f8rensen, Emmerien tuttu ensimm\u00e4iselt\u00e4 vuosikurssilta. Tuota, teid\u00e4n asuntonne varastossa on ilmeisesti minulle kuuluvia ker\u00e4ilyesineit\u00e4. Ne j\u00e4iv\u00e4t sinne viime joulun aikoihin.\u201d<\/p>\n\n\n\n
Ruskeahiuksinen nainen n\u00e4ytti mietteli\u00e4\u00e4lt\u00e4, eik\u00e4 mik\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4n kasvoilla paljastanut h\u00e4mmennyst\u00e4. Ehk\u00e4 nainen ei ollut h\u00e4mmentynyt lainkaan. Sujuvasti lausuttu ja aksentiton nykyenglanti virtasi t\u00e4m\u00e4n suusta kuin soljuva laulu, sanat seurasivat toisiaan vaivattomasti.<\/p>\n\n\n\n
\u201dMukava tavata! Jos olet Emmerien yst\u00e4v\u00e4, tiesitkin varmaan, ett\u00e4 h\u00e4n ei ole kotona. Autan toki jos voin, mutta joudut ehk\u00e4 selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n hieman tarkemmin.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\u201dNiin, Emmerie ja muut ovat komennuksella. Min\u00e4 en.\u201d<\/p>\n\n\n\n
Jos olisinkin osannut selitt\u00e4\u00e4 saman pidemmin, en halunnut. Kuka haluaa kertoa kaikki virheens\u00e4 jonkun toisen \u00e4idille, oikein velloa menneess\u00e4 ja ep\u00e4onnistumisissaan? Hieroa suolaa jokaiseen m\u00e4rkiv\u00e4\u00e4n ja visvaiseen haavaan.<\/p>\n\n\n\n
\u201dOnkohan siihen joku syy?\u201d<\/p>\n\n\n\n
Emmerien \u00e4idin katseessa oli samaa tylpp\u00e4\u00e4 energiaa kuin Emmeriell\u00e4 itsell\u00e4\u00e4n. Katse ei tuominnut, mutta halusi tutkia minut p\u00e4\u00e4st\u00e4 varpaisiin ja p\u00e4\u00e4st\u00e4 perille, olinko uusi uhka.<\/p>\n\n\n\n
\u201dYmm\u00e4rr\u00e4n, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 vaikuttaa v\u00e4h\u00e4n oudolta. Ei minua tarvitse p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 sis\u00e4\u00e4n, mutta jos p\u00e4\u00e4sen sinne varastoon\u2026\u201d<\/p>\n\n\n\n
\u201dKuulehan, Sigrid. Emmerie varoitti meit\u00e4 vanhempiaankin, ett\u00e4 t\u00e4nne voisi mahdollisesti saapua sen toisen porukan k\u00e4tyreit\u00e4. Tonkimaan jotain. Tai tutkimaan jotain. Niin ett\u00e4, sinun pit\u00e4isi ehk\u00e4 selitt\u00e4\u00e4, mist\u00e4 on kyse.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\u201dS\u00e4\u00e4ti\u00f6n k\u00e4tyreit\u00e4? S\u00e4\u00e4ti\u00f6t\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 ole. Se uhka on mennytt\u00e4. Olihan siit\u00e4 uutisissakin. Koalitio aikoo avata rekrytointiaan kaikille, avaruuteen muuttamisesta tehd\u00e4\u00e4n helpompaa, ja Koalition ulkopuolista valvontaa lis-\u201d<\/p>\n\n\n\n
\u201dLuotan ennemmin tytt\u00e4reeni kuin uutisiin\u201d, nainen keskeytti varmaankin itsest\u00e4\u00e4nselv\u00e4n selitykseni. Selitin mielell\u00e4ni asioita. Sill\u00e4 lailla maailmassa oli enemm\u00e4n j\u00e4rke\u00e4. Sill\u00e4 lailla maailma sattui v\u00e4hemm\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
\u201dViisasta\u201d, kommentoin lyhyesti takaisin, ja keskustelu tyrehtyi siihen.<\/p>\n\n\n\n
Olin p\u00e4\u00e4tynyt tuijotuskilpailuun koulukaverini \u00e4idin kanssa, enk\u00e4 l\u00f6yt\u00e4nyt mink\u00e4\u00e4nlaista ulosp\u00e4\u00e4sy\u00e4. Melissa olisi l\u00f6yt\u00e4nyt oikeat sanat t\u00e4h\u00e4nkin. Miksi ihmeess\u00e4 olin l\u00e4htenyt yksin? Miksi ihmeess\u00e4 en ollut pysynyt Melissan vierell\u00e4, kun t\u00e4m\u00e4 rakensi uutta uraansa?<\/p>\n\n\n\n
Seisoisin kuohuviinilasi k\u00e4dess\u00e4, ny\u00f6kk\u00e4ilisin mit\u00e4\u00e4nsanomattoman n\u00e4k\u00f6isille ihmisille, olisin miellytt\u00e4v\u00e4 ja kunnollinen, olisin tukenut sivusta ja vierelt\u00e4, kuten aina. Ihmiskuoreni olisi ollut virheet\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4\u00e4ll\u00e4 Maan pinnalla pystyi katoamaan ja etsiytym\u00e4\u00e4n minne vain, ei ollut sidottu ahtaiden, keinotekoisten maailmojen sis\u00e4\u00e4n. Maapallo oli ihmislajin koti, olin n\u00e4hnyt tarpeeksi tiet\u00e4\u00e4kseni, ett\u00e4 Koalitio tavoitteli unelmaa, joka oli viel\u00e4 kovin hatara ja helposti rikkoutuva. Melissa tavoitteli samaa unelmaa, mutta se unelma ei ollut kokonaan minun. Minulla oli saavutettavaa t\u00e4\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Siihen T\u00e4htilaivaston n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n fantasiatulevaisuuteen, jossa avaruusmatkustus oli todella kaikkien saavutettavissa, oli viel\u00e4 matkaa.<\/p>\n\n\n\n
\u201dEn voi oikeastaan todistaa, ett\u00e4 olen liikenteess\u00e4 puhtain paperein. Oletan, ett\u00e4 henkil\u00f6llisyystodistukseni tai viestihistoriani tytt\u00e4renne kanssa ei auta asiaa? Neh\u00e4n olisi voinut v\u00e4\u00e4rent\u00e4\u00e4\u201d, sanoin.<\/p>\n\n\n\n
\u201dNiin olisi\u201d, vanhempi nainen sanoi ja n\u00e4ytti heltyv\u00e4n. \u201dMutta min\u00e4 luotan kyll\u00e4 my\u00f6s vaikutelmaan ja siihen, millaisen tuntemuksen kenest\u00e4kin saan. Mit\u00e4 siell\u00e4 meid\u00e4n h\u00e4kkivarastossa on?\u201d<\/p>\n\n\n\n
\u201dT\u00e4htilaivasto-tallenteeni, ker\u00e4ilypainoksina\u201d, sanoin ennen kuin ehdin mill\u00e4\u00e4n lailla sensuroida itse\u00e4ni. Se oli kovin ep\u00e4tyypillist\u00e4. Yleens\u00e4 mietin sanottavaani pitk\u00e4\u00e4nkin.<\/p>\n\n\n\n
Ajatus samojen tuttujen takaa-ajokohtien katselusta, siit\u00e4 kun konfliktin osapuolet vihdoin kohtasivat pauhaavan musiikin soidessa, ja erityisesti se, jossa kaikki hahmot yhtyiv\u00e4t galaktisen rauhan takaavaan yhteislauluun \u2013 ne kaikki polttelivat takaraivossani, halusin p\u00e4\u00e4st\u00e4 katsomaan ne uudelleen. En ehk\u00e4 j\u00e4rjestyksess\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 kertaa, parhaat kohdat vain. Pelkk\u00e4\u00e4 kuvitelmaahan se oli, miljoona kertaa selke\u00e4mp\u00e4\u00e4 kuin todellisuus.<\/p>\n\n\n\n
\u201dMin\u00e4kin olen n\u00e4hnyt ne! Seh\u00e4n on vanha sarja. Eik\u00f6 sinun ik\u00e4isesi pid\u00e4 sit\u00e4 tyls\u00e4n\u00e4? Hidastempoisena?\u201d<\/p>\n\n\n\n
\u201dSe on osa vieh\u00e4tyst\u00e4.\u201d<\/p>\n\n\n\n
Emmerien \u00e4iti kaivoi essuntaskustaan vanhanmallisen \u00e4lylaitteen, joka oli n\u00e4hnyt parhaat p\u00e4iv\u00e4ns\u00e4 eritt\u00e4in kauan sitten. Laite oli suurilla lommoilla melkein jokaisesta nurkasta eik\u00e4 holo-ominaisuus varmasti en\u00e4\u00e4 toimisi.<\/p>\n\n\n\n
Tujottaen ankarasti laitteen n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 nainen sai aikaan sen mit\u00e4 ilmeisesti oli yritt\u00e4nyt: asunnon eteisen valot sammuivat. Essuaan pyyhk\u00e4isten nainen astui porrask\u00e4yt\u00e4v\u00e4n puolelle ja ty\u00f6nsi tumman oven kiinni.<\/p>\n\n\n\n
Olimme porrask\u00e4yt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 kaksin, ulkoa kuului yh\u00e4 kattoa ja r\u00e4yst\u00e4it\u00e4 hakkaavan sateen leppym\u00e4t\u00f6n \u00e4\u00e4ni. Sade ei antanut anteeksi.<\/p>\n\n\n\n
\u201dAi oliko minun synkronointitaitoni huippu mielest\u00e4si v\u00e4h\u00e4n noloa ja lapsellista? Pit\u00e4\u00e4h\u00e4n meid\u00e4n vanhojenkin n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 pystyt\u00e4\u00e4n edes johonkin.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\u201d\u00c4lylaitteen k\u00e4ytt\u00f6 synkronoinnin fokuksena olisi varmasti helpompaa, jos laite olisi uusinta mallia sek\u00e4 p\u00e4ivitett\u00e4isiin uusimpaan k\u00e4ytt\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n. My\u00f6s fyysiset viat, kuten lommot, saattavat vaikeuttaa synkronointia, sill\u00e4 se muuttaa ajatustamme siit\u00e4, miten laitteen tulisi toimia \u2013 tavallaan Platonin luolavertaus, ymm\u00e4rr\u00e4tteh\u00e4n? T\u00e4ydellinen \u00e4lylaitteen idea sek\u00e4 oikean el\u00e4m\u00e4n parhaat p\u00e4iv\u00e4ns\u00e4 n\u00e4hnyt laite ovat liian kaukana toisistaan, se vaikeuttaa keskittymist\u00e4-\u201d<\/p>\n\n\n\n
\u201dNyt en ainakaan en\u00e4\u00e4 ep\u00e4ile, kyll\u00e4 sin\u00e4 olet pesunkest\u00e4v\u00e4 Emmerien yst\u00e4v\u00e4.\u201d<\/p>\n\n\n\n
Kohautin olkap\u00e4it\u00e4ni varovasti. Ilmeisesti oli parempi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 tieteellinen selitys sikseen. Oletin, ett\u00e4 Emmerie oli yritt\u00e4nyt k\u00e4yd\u00e4 saman keskustelun jo vuosia aiemmin. Mik\u00e4li olin oikeassa, \u00e4lylaite oli ainakin viisi vuotta vanha ellei enemm\u00e4nkin.<\/p>\n\n\n\n
H\u00e4kkivarasto l\u00f6ytyi toisesta rappuk\u00e4yt\u00e4v\u00e4st\u00e4 kuin siit\u00e4, josta olin tullut sis\u00e4\u00e4n. Ep\u00e4loogista suunnittelua sek\u00e4 haaskuuta. Minulla olisi ollut muutama sana sanottavana arkkitehdille, jos olisin pystynyt tavoittamaan h\u00e4net.<\/p>\n\n\n\n
\u201dNo niin, mit\u00e4 sin\u00e4 halusit? N\u00e4m\u00e4 laatikot t\u00e4ss\u00e4?\u201d<\/p>\n\n\n\n
Laatikko oli iso, kuten olin jo arvannut. Minulla oli vuokra-auto odottamassa joidenkin korttelien p\u00e4\u00e4ss\u00e4 l\u00e4himm\u00e4ll\u00e4 ilmaisella parkkipaikalla. Sekin oli varsin kummallinen ilmi\u00f6 \u2013 muualla maailmassa sellaiset olivat kadonneet katukuvasta vuosisatoja sitten. Mutta Suomessa oli yh\u00e4 tilaa, eik\u00e4 se ollut loppumassa kesken siit\u00e4 huolimatta, ett\u00e4 Euroopassa v\u00e4est\u00f6 oli ilmaston l\u00e4mpenemisen j\u00e4lkeen keskittynyt kohti Pohjoismaita. K\u00f6\u00f6penhamina oli kauan sitten laajentunut valtavaksi kelme\u00e4nv\u00e4riseksi tekosaarien verkostoksi, jota ei erottanut Malm\u00f6st\u00e4 juuri muu kuin kuntarajasta ilmoittavat kyltit.<\/p>\n\n\n\n
Nostin laatikon syliini ja yritin ny\u00f6k\u00e4t\u00e4, mutta iso kantamukseni teki sen varsin vaikeaksi. Nyt n\u00e4in, ett\u00e4 Emmerie oli kirjoittanut ruskean laatikon kylkeen selkein kirjaimin \u201dSigrid\u201d.<\/p>\n\n\n\n
Minua oli siis testattu koko ajan. Myh\u00e4ilin hyv\u00e4ksyv\u00e4sti.<\/p>\n\n\n\n
\u201dTarvitsetko kantoapua? Min\u00e4 voin kyll\u00e4 tulla, tai, et ole varmaan menossa asuntolaan?\u201d<\/p>\n\n\n\n
Emmerien \u00e4iti n\u00e4ytti hieman vaivaantuneelta ollessaan niin suora. Ei minulla ollut t\u00e4ss\u00e4 asiassa tarvetta kiertelyyn, olin valinnut t\u00e4m\u00e4n osan polkuani aivan itse.<\/p>\n\n\n\n
\u201dEn. Min\u00e4 j\u00e4tin koulun kesken. En halua sittenk\u00e4\u00e4n pilotiksi, se ura ei ole minua varten.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\u201dJoskus, jotta l\u00f6yd\u00e4mme sen, mit\u00e4 haluamme oikeasti el\u00e4m\u00e4lt\u00e4, pit\u00e4\u00e4 k\u00e4yd\u00e4 l\u00e4pi muutama sivupolku.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\u201dSe p\u00e4tee my\u00f6s koko Koalitioon\u201d, tuhahdin, vaikka en ollut alun perin tullut t\u00e4nne puhumaan politiikkaa kenenk\u00e4\u00e4n \u00e4idin kanssa.<\/p>\n\n\n\n
\u201dNiin \u2013 niinh\u00e4n se p\u00e4tee. Olin hieman huolissani, mutta nyt alan taas uskoa.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\u201dMin\u00e4 en k\u00e4ytt\u00e4isi sit\u00e4 sanaa. Silti, tulin t\u00e4nne, jotta voisin yritt\u00e4\u00e4 rakentaa\u2026 rakentaa sellaisen maailman, jota ei tarvitse paeta yl\u00f6s taivaisiin.\u201d<\/p>\n\n\n\n
H\u00e4vetti, sill\u00e4 olin juuri h\u00f6pissyt jotain esoteerista sanahelin\u00e4\u00e4 ihmiselle, jonka olin tavannut korkeintaan kymmenen minuuttia sitten. Onnekseni Emmerien \u00e4iti ei ollut henkil\u00f6, joka olisi naureskellut mahtipontisille korulauseilleni.<\/p>\n\n\n\n
\u201dMin\u00e4 olen puolestani iloinen, mik\u00e4li t\u00e4m\u00e4 kaikki tarkoittaa salailun aikakauden todellista loppua. Siit\u00e4, ett\u00e4 elimme todellisessa demokratiassa, alkaa olla aivan liian kauan aikaa. Minusta olisi mukava \u00e4\u00e4nest\u00e4\u00e4 vaaleissa, joilla on todellista merkityst\u00e4.\u201d<\/p>\n\n\n\n
Edellinen luku<\/a> – Seuraava luku<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Joulukuun alun Suomi ei varmastikaan ollut kenenk\u00e4\u00e4n suosikkipaikkoja maailmassa, ei minunkaan. Alas satoi jonkinlaista r\u00e4nn\u00e4n ja sateen sekasiki\u00f6t\u00e4. Sateella oli vaikeuksia p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, kumpaa se halusi olla \u2013 neuloina iholle iskeytyv\u00e4\u00e4 ik\u00e4vyytt\u00e4 vai kasvoille m\u00e4j\u00e4htelev\u00e4\u00e4 m\u00e4rk\u00e4\u00e4 m\u00f6ss\u00f6\u00e4. Olin hankkinut j\u00e4rkev\u00e4t talvikeng\u00e4t, joissa oli vain maltillisesti korkoa ja syv\u00e4\u00e4n uurretut kumipohjat. Silti lipsuin r\u00e4mpiess\u00e4ni eteenp\u00e4in vaalealla keraamisella […]<\/p>\n","protected":false},"author":5,"featured_media":0,"parent":5530,"menu_order":1,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-5532","page","type-page","status-publish","hentry","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.karikari.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/5532","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.karikari.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.karikari.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.karikari.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/5"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.karikari.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=5532"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.karikari.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/5532\/revisions"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.karikari.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/5530"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.karikari.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=5532"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}