Droneja oli varmasti enemm\u00e4n kuin miljoonia. Olisin voinut laittaa osan synkronoinnistani niiden laskemiseen ja avaruusalus olisi varmasti auttanut minua siin\u00e4 \u2013 vaikka mit\u00e4\u00e4n sellaista ohjelmaa tai sensoria ei ollutkaan niiss\u00e4 valmiina. Avaruus oli tyhj\u00e4, siell\u00e4 ei Koalition insin\u00f6\u00f6rien mielest\u00e4 voinut olla tuhansia ja miljoonia ja lukemattomia pieni\u00e4 esineit\u00e4, jotka lensiv\u00e4t kohti meit\u00e4 v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 massana halki suuren tyhjyyden.<\/p>\n\n\n\n
Pilvi teki muotoja, kierteisi\u00e4 ja kauniita, jotka havainnoin vain vaivoin, se vaati visuaalista kapasiteettia ja minun aivoni olivat t\u00e4ynn\u00e4 tilaa ja tyhjyytt\u00e4 ja vektoreita ja mahdollisuuksia.<\/p>\n\n\n\n
Sen k\u00e4rki tavoitteli jo meit\u00e4, se oli l\u00e4hes yht\u00e4 nopea kuin mekin, ja S\u00e4\u00e4ti\u00f6 oli yh\u00e4 hiljaa. Ehk\u00e4 taisteluissa ei sitten puhuttu mit\u00e4\u00e4n, hoidettiin homma pime\u00e4ss\u00e4 kuten entisaikojen salamurhaajat. Minulla ei ollut mit\u00e4\u00e4n sit\u00e4 vastaan. Puhuminen sekoittaisi, enk\u00e4 ollut siin\u00e4 niin hyv\u00e4 muutenkaan.<\/p>\n\n\n\n
K\u00e4\u00e4nsin alusta niin nopeasti, ett\u00e4 Lakshmi piti takanani valittavan \u00e4\u00e4nen. Liikaa g-voimia, ja aluksen tasapainotus ei pysynyt per\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
\u201dEmmerie, aamiainen tulee kohta yl\u00f6s. Y\u00f6k. Oletko tehty jostain supermateriaalista vai?\u201d<\/p>\n\n\n\n
Lakshmi sanoi sen vailla mit\u00e4\u00e4n syyt\u00f6st\u00e4. En tosin halunnut oksennusta niskaani, joten pit\u00e4isi rajoittaa v\u00e4h\u00e4n sit\u00e4, kuinka nopeita liikkeit\u00e4 pystyin tekem\u00e4\u00e4n. Alus pystyisi paljon enemp\u00e4\u00e4n kuin me ihmiset sen sis\u00e4ll\u00e4, joten ymm\u00e4rsin miksi S\u00e4\u00e4ti\u00f6 k\u00e4ytti mieluummin dronejaan. Tein uuden v\u00e4ist\u00f6liikkeen, dronejen pilvi kilahti melkein aluksen kylkeen, ne olivat ihan liian nopeita.<\/p>\n\n\n\n
Tunsin ep\u00e4mukavuuden jossain todella kaukana, vaikka se ei oikein tuntunut mahdolliselta. Minulla oli ihan samanlainen herkk\u00e4 ja vaivalloinen ihmiskeho kuin Lakshmillakin, mutta joku tai jokin turrutti yhteyteni siihen. Se oli mielenkiintoista. Voisinpa jutella aiheesta Joshin kanssa.<\/p>\n\n\n\n
\u201dMeid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 ampua\u201d Lakshmi sanoi, todella lakonisesti, tunne kadonneena samaan pimeyteen johon min\u00e4kin vajosin.<\/p>\n\n\n\n
\u201dMuuten ne ottavat maitovalaan\u201d, sanoin.<\/p>\n\n\n\n
\u201dNe ottavat sen joka tapauksessa. Tai ehk\u00e4 meid\u00e4t. En tied\u00e4.\u201d<\/p>\n\n\n\n
Alus lensi ajatuksissani lujempaa kuin koskaan, enk\u00e4 pys\u00e4htynyt miettim\u00e4\u00e4n ja vertaamaan, oliko sen todellinen nopeus suurin todellinen matkanopeus, jonka kyydiss\u00e4 olin ollut. Mit\u00e4p\u00e4 v\u00e4li\u00e4 sill\u00e4 muutenkaan? Avaruudessa v\u00e4li\u00e4 oli kiihtyvyydell\u00e4, ja meid\u00e4n mustavalkoinen valaamme meni siin\u00e4 ohi mist\u00e4\u00e4n, mink\u00e4 ihmiskunta oli koskaan tuottanut.<\/p>\n\n\n\n
S\u00e4\u00e4ti\u00f6 oli meid\u00e4n suuntaamme yh\u00e4 hiljaa, mutta l\u00e4hes kuulin parven surinan, sen aiheuttama aisti\u00e4rsyke t\u00e4ytti kaiken, koko avaruuden. Jossain piipahti, se oli Koalition turvarajailmoitus toiseen alukseen, maitovalas oli meist\u00e4 tarpeeksi kaukana. Saisin pidetty\u00e4 kaikki turvassa. T\u00e4m\u00e4 onnistuisi.<\/p>\n\n\n\n
\u201dLakshmi, olemmeko-\u201d<\/p>\n\n\n\n
\u201dEn ehdi, ei viel\u00e4, laser-\u201d<\/p>\n\n\n\n
Puhuimme yht\u00e4 aikaa. Laser oli harvinaisen huono ase droneparvea vastaan, meid\u00e4n pit\u00e4isi saada t\u00e4ydellinen kulma ja mahdollisimman suuri osa parvesta mukaan, tai yritt\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ajoainesuihkua. V\u00e4istelem\u00e4ll\u00e4 pelasin l\u00e4hinn\u00e4 aikaa.<\/p>\n\n\n\n
Jos olin oikeassa, parvi oppi jokaisesta aluksen liikkeest\u00e4 lis\u00e4\u00e4, ja kohta v\u00e4istelyni ei ehk\u00e4 onnistuisi. Kiusallinen AI, ymm\u00e4rsin hyvin, miksi ne oli kielletty. Kukaan ei haluaisi t\u00e4h\u00e4n universumiin itseohjautuvia kaikentuhoavia avaruuspilvi\u00e4, paitsi S\u00e4\u00e4ti\u00f6n idiootit.<\/p>\n\n\n\n
Viel\u00e4 yksi liike, ja olimme oikeassa kulmassa. N\u00e4in pelkk\u00e4\u00e4 vektoria ja suoraa linjaa, tiesin Lakshmin olevan valmiina, ja n\u00e4k\u00f6kentt\u00e4ni oli pelkk\u00e4\u00e4 vaaleaa.<\/p>\n\n\n\n
SHIUUH.<\/p>\n\n\n\n
Jossain v\u00e4l\u00e4hti. Laaja, suuri aalto, r\u00e4j\u00e4hdys, valoa. Yritin katsoa Lakshmia mutten pystynyt. Oliko t\u00e4m\u00e4 ampunut ilman hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4ni? Oliko meihin osunut? Ei, ei mit\u00e4\u00e4n h\u00e4lytyst\u00e4 miss\u00e4\u00e4n. V\u00e4istin uudelleen, nyt droneja viuhtoi ja ratisi aluksen kylke\u00e4 vasten, kuulin v\u00e4r\u00e4htelyt muuallakin kuin korvissani.<\/p>\n\n\n\n
Uusi kirkkaus ja v\u00e4l\u00e4hdys, ajatukseni olivat vain usvaa ja valoa ja kieppuvia arvoja ja avaruuden tyhj\u00e4\u00e4, laskuja ja arvoja vilisi sivuitseni ja yritin tarrata niihin.<\/p>\n\n\n\n
\u201dKeskity, Emmerie!\u201d<\/p>\n\n\n\n
Lakshmin \u00e4\u00e4ni oli hyvin, hyvin kaukana.<\/p>\n\n\n\n
\u201dMit\u00e4?\u201d<\/p>\n\n\n\n
\u201dNe ampuivat maitovalasta. Ne eiv\u00e4t aio kaapata sit\u00e4.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\u201dNe aikoivat kaapata meid\u00e4t\u201d, sanoin, keskelt\u00e4 matematiikkaa ja fysiikkaa ja valoa, joka yritti kaapata minut omaan todellisuuteensa.<\/p>\n\n\n\n
Piti ter\u00e4st\u00e4yty\u00e4 ja lent\u00e4\u00e4 eik\u00e4 j\u00e4\u00e4d\u00e4 t\u00e4h\u00e4n. Taas v\u00e4ist\u00f6, olimme keskell\u00e4 dronejen pilve\u00e4, Kuutakaan ei en\u00e4\u00e4 tahtonut erottaa, vaikka aiemmin se oli t\u00e4ytt\u00e4nyt visuaalista n\u00e4kym\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
\u201dNiin\u201d, Lakshmi sanoi. \u201dNe haluavat meid\u00e4t.\u201d<\/p>\n\n\n\n
Se oli tietysti totta. Maitovalas oli turha. Nyt, kun olimme purjehtineet esiin, oli selke\u00e4\u00e4, mit\u00e4 S\u00e4\u00e4ti\u00f6 halusi: t\u00e4m\u00e4n miekkavalaan. Kaikki muu oli tarpeetonta. Kaikki muu oli pelkk\u00e4 este.<\/p>\n\n\n\n
Mietin, mit\u00e4 tapahtuisi, jos pilvi saartaisi meid\u00e4t. Hidastaisiko se aluksen vauhdin? Ottaisi j\u00e4rjestelm\u00e4t hallintaansa? Pystyiv\u00e4tk\u00f6 S\u00e4\u00e4ti\u00f6n kojeet jo siihenkin?<\/p>\n\n\n\n
\u201d\u00c4iti ja is\u00e4\u201d, Lakshmi jatkoi, hiljaa.<\/p>\n\n\n\n
\u201dJa Heike. Ja muut.\u201d<\/p>\n\n\n\n
Niistin ja jatkuvat kaaviot ja kuviot mieless\u00e4ni korvautuivat Seiran, Laurin ja Heiken kasvoilla. Mietin meid\u00e4n liittolaisiamme. Olivatko kaikki mennytt\u00e4? Yhdess\u00e4 hetkess\u00e4, hujauksessa. Olivatko ehtineet pelastua? Oliko alus kadonnut kokonaan? En voinut onkia tietoa esiin nyt, se olisi vain lamaannuttanut minut kesken kaiken, ja minun piti tehd\u00e4 jotain, vastassa oli yh\u00e4 S\u00e4\u00e4ti\u00f6n parvi ja kolme alusta, ja pakotin mieleni taas punaisenoransseihin j\u00e4lkiin.<\/p>\n\n\n\n
Tosin isoja punaisia j\u00e4lki\u00e4 h\u00e4\u00e4lyi aivoissani en\u00e4\u00e4 kaksi.<\/p>\n\n\n\n
\u201dAmmuitko sin\u00e4?\u201d<\/p>\n\n\n\n
Lakshmi tuijotti takanani ja n\u00e4in sen todella hyvin keskittym\u00e4tt\u00e4 yhteenk\u00e4\u00e4n kamerasy\u00f6tteeseen. Ilmeess\u00e4 ei ollut mit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
\u201dJoo. En n\u00e4e yht\u00e4k\u00e4\u00e4n pakokapselia. Kosminen Silm\u00e4 on tyytyv\u00e4inen.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\u201dMin\u00e4\u2026\u201d<\/p>\n\n\n\n
Yritin sanoa, ett\u00e4 itse en ollut, mutta se olisi ollut vale. Kaksi alusta j\u00e4ljell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Jossain kaukana, pikkiriikkisi\u00e4 mintunv\u00e4risi\u00e4 t\u00e4pli\u00e4, melkein liian pieni\u00e4 havaittavaksi. Ehk\u00e4 ne olivat pakokapselit Koalition puolelta. Oli pakko toivoa niin, en uskaltanut luodata tarkemmin, meill\u00e4 oli taistelu yh\u00e4 kesken. K\u00e4\u00e4nn\u00f6s, uudestaan.<\/p>\n\n\n\n
\u201dKiitos\u201d, huikkasin.<\/p>\n\n\n\n
Kumpikaan meist\u00e4 ei jatkanut, kallisarvoisia sekunteja valui hukkaan. Ter\u00e4st\u00e4ydyin, lippani sy\u00f6tti edelleen arvoja ja graafeja pitkin poikin n\u00e4k\u00f6kentt\u00e4\u00e4ni, ne eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 oikein pysyneet vaakatasossakaan.<\/p>\n\n\n\n
\u201dAmmutaan kaksi muutakin. Ja joka ikinen drone\u201d, ilmoitin.<\/p>\n\n\n\n
Miekkavalaamme lensi niin ennalta-arvaamattomasti kuin osasin. Yritin lent\u00e4\u00e4 mahdollisimman kaaoottisesti ja kummallisesti, Lakshmi roikkui turvav\u00f6iss\u00e4\u00e4n ja irvisteli jokaisen \u00e4kkiliikkeen mukana, joissa aluksen painovoimalla ei ollut mit\u00e4\u00e4n mahdollisuutta pysy\u00e4 per\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Olin nopea, mutta en niin nopea, ett\u00e4 se olisi riitt\u00e4nyt. Miekkavalaamme lensi ja kieppui halki avaruuden, joka oli niin l\u00e4hell\u00e4 Kuuta ja kuitenkin aivan liian kaukana, jotta olisin voinut keskitty\u00e4 itse asiaan. Jokin raapi meit\u00e4 molemmilla puolilla ja tiesin, ett\u00e4 jokaisen k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen j\u00e4lkeen olimme hitaampia. Aluksen pinta peittyi oranssiin.<\/p>\n\n\n\n
S\u00e4\u00e4ti\u00f6 oli pelkk\u00e4 hidaste, yksi \u00e4rsytys matkalla, pieni ongelma, josta halusin eroon.<\/p>\n\n\n\n
\u201dLakshmi, saadaanko me nuo muutkin? Nalkkiin? Ammuttua?\u201d<\/p>\n\n\n\n
\u201dSaadaan me\u201d, kuului takaani varmalla ja selke\u00e4ll\u00e4 \u00e4\u00e4nell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Tavoittelin k\u00e4teeni tuttua esinett\u00e4, jonka kulmien tiesin katoavan heti kun koskisin siihen.<\/p>\n\n\n\n
Artefakti tuntui k\u00e4dess\u00e4ni turvalta ja turvalliselta. Ei ollut aikaa j\u00e4\u00e4d\u00e4 ihmettelem\u00e4\u00e4n sen avautumista kukaksi, sen kyky\u00e4 ottaa minut ja avaruusalus ja tehd\u00e4 minusta enemm\u00e4n kuin olin yksin. N\u00e4in kukan, mutta nyt se pysyi enemm\u00e4n taka-alalla samalla, kun Lakshmi ampui toisen kerran, olimme oikeassa kulmassa.<\/p>\n\n\n\n
Tajuntani oli pelkk\u00e4\u00e4 valoa ja kukkia ja \u00e4\u00e4nt\u00e4, jossa ei ollut huutoa eik\u00e4 r\u00e4j\u00e4hdyst\u00e4 eik\u00e4 kiljuntaa, pelkk\u00e4\u00e4 tyhjyytt\u00e4 vain. Pidin jokaisella aistilla kiinni aluksestani ja olin varma, ett\u00e4 hetken ajan haistin ja kuulin avaruuden, sen mukana aina viipyv\u00e4n alkur\u00e4j\u00e4hdyksen sen kosmisen keitoksen taustas\u00e4teilyn kaiun.<\/p>\n\n\n\n
\u201dEmmerie, mit\u00e4 teet? On vaikea\u2026 v\u00e4h\u00e4n vaikea n\u00e4hd\u00e4\u2026\u201d<\/p>\n\n\n\n
J\u00e4rjestelm\u00e4t olivat yhteiset, joten minun temppuni ylirasitti Lakshmia aivan samalla tavalla, ja miekkavalaamme peittyi yh\u00e4 oranssiin massaan, kulkien aina hitaammin ja hitaammin, droneja kilisi ja l\u00e4ts\u00e4hteli lis\u00e4\u00e4 sen pintaan.<\/p>\n\n\n\n
\u201dJ\u00e4t\u00e4n sinulle avun, jos minun pit\u00e4\u00e4\u2026 tai siis minun\u2026 on pakko.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\u201dPakko mit\u00e4? Puhu eksaktimmin!\u201d<\/p>\n\n\n\n
\u201dPelastaa koko helvetin Aurinkokunta ja Josh, mutta aloitetaan nyt t\u00e4st\u00e4 aluksesta sitten.\u201d<\/p>\n\n\n\n
Lakshmi tyrsk\u00e4hti, dronet eiv\u00e4t olleet kadonneet vaikka ne olivat h\u00e4mmentyneet, \u00e4kkiliikkeist\u00e4ni ja kenties, koska parven teko\u00e4ly ei viel\u00e4 ollut t\u00e4ydellinen. Se hioutui silti koko ajan \u2013 emme en\u00e4\u00e4 voineet v\u00e4ist\u00e4\u00e4, vaan piti tehd\u00e4 jotain muuta, ettei yht\u00e4k\u00e4\u00e4n noista j\u00e4isi avaruuteen, ties vaikka ne osaisivat kopioida itse\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
Ajatus puistatti.<\/p>\n\n\n\n
\u201dMe menn\u00e4\u00e4n Kuuhun. Mutta sit\u00e4 ennen, joka ikisen noista droneista on muututtava tomuksi ja p\u00f6lyksi avaruuteen. Se on meid\u00e4n velvollisuus.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\u201dMiten? Niit\u00e4 on liikaa. En osu laserilla kuin pieneen osaan parvea. Ei ole muita aseita. Siell\u00e4 on viel\u00e4 yksi S\u00e4\u00e4ti\u00f6n aluskin.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\u201dOn.\u201d<\/p>\n\n\n\n
Keskityin ja suuntasin synkronointini suorana kiilamaisena viivana syliss\u00e4ni lep\u00e4\u00e4v\u00e4\u00e4n kukkaan.<\/p>\n\n\n\n
TARVITSET APUA.<\/strong><\/pre>\n\n\n\n\u201dJoo, nyt olisi kiire.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\u201dKuka puhuu?\u201d kysyi h\u00e4mmentynyt Lakshmi, joka ei pystynyt n\u00e4kem\u00e4\u00e4n syliini.<\/p>\n\n\n\n
\u201dSanotaan vaikka, ett\u00e4 kosminen silm\u00e4\u201d, heitin takaisin ja kuulin, miten artefakti nauroi p\u00e4\u00e4ni sis\u00e4ll\u00e4 ja helisten ymp\u00e4ri ohjaamon. Hienoa, ufoilla oli huumorintaju.<\/p>\n\n\n\n
\u201dKaikki nuo pit\u00e4isi ampua taivaalta ja meid\u00e4n niskasta. Onnistuuko?\u201d<\/p>\n\n\n\n
TOTTA KAI. NOJAA MINUUN. LUOTA MEIHIN.<\/strong><\/pre>\n\n\n\nSuljin silm\u00e4t, mik\u00e4 oli erinomaisen typer\u00e4\u00e4 ottaen huomioon, ett\u00e4 ohjasin juuri avaruusalusta keskell\u00e4 taistelun romu- ja dronepilve\u00e4 Kuun l\u00e4hestyess\u00e4 joka hetki, eik\u00e4 minulla ollut oikeasti sekuntiakaan aikaa olla mit\u00e4\u00e4n muuta kuin t\u00e4ysin keskittynyt.<\/p>\n\n\n\n
Kunnes en en\u00e4\u00e4 roikkunut turvav\u00f6iss\u00e4. Tai roikuin min\u00e4, n\u00e4in tuijottavan tyt\u00f6n allani, ohjaamassa avaruusalusta mustasiipinen lippa p\u00e4\u00e4ss\u00e4, k\u00e4det syliss\u00e4 puristaen pient\u00e4 hohtavaa kukan n\u00e4k\u00f6ist\u00e4 esinett\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Mutta en ollut vain siin\u00e4: olin kaikkialla. Olin my\u00f6s ymp\u00e4rill\u00e4ni, sek\u00e4 aluksen keulassa ja avaruudessa ja ihan miss\u00e4 halusin. Ja se oli enemm\u00e4n kuin aivan piirun verran huolestuttavaa.<\/p>\n\n\n\n
Apua? En halunnut kuitenkaan mit\u00e4\u00e4n ruumiistairtaantumiskokemusta t\u00e4h\u00e4n kohtaan?<\/p>\n\n\n\n
EI H\u00c4T\u00c4\u00c4. OLET YH\u00c4 TUOSSA. AUTAN VAIN V\u00c4H\u00c4N.<\/strong><\/pre>\n\n\n\nSelv\u00e4, tuumasin ja kohosin jonnekin ja suoraan l\u00e4pi aluksen suojakuorista tyhj\u00e4\u00e4n avaruuteen. Vilkaisin k\u00e4tt\u00e4ni, joka oli musta, sulkien peitossa, kimaltava ja aivan pikkuisen l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Oliko nyt ihan varma, etten ollut jo kuollut?<\/p>\n\n\n\n
ET OLE. OLET ENEMM\u00c4N. OLET TIE. K\u00c4YT\u00c4 SIT\u00c4.<\/strong><\/pre>\n\n\n\nIrtaantuneenakin itsest\u00e4ni oli vaikeaa olla vain min\u00e4 itse, koska osa minua oli ratkeamassa liitoksistaan huolesta ja kaikesta muustakin, enk\u00e4 halunnut j\u00e4tt\u00e4\u00e4 Lakshmiakin yksin. Olin jo j\u00e4tt\u00e4nyt Joshin, joka oli minulle t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 kuin kukaan voisi olla ja olikin. Sitten j\u00e4tin Joshin vanhemmat enk\u00e4 tiennyt olivatko n\u00e4m\u00e4 en\u00e4\u00e4 elossa, ja nyt olin j\u00e4tt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4n siskon. Ja viel\u00e4 oman kehonikin.<\/p>\n\n\n\n
Tunsin olevani Aurinkokunnan suurin petturi, kun annoin menn\u00e4 ja otin itseeni kaiken sen, mit\u00e4 artefakti kykeni antamaan. S\u00e4\u00e4ti\u00f6n punaisilla pistell\u00e4 koko tajuntani t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 parvi piti tuhota. Sit\u00e4 ei saanut olla olemassa. Se oli v\u00e4\u00e4rin ja v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 paikassa, lis\u00e4ksi se tunki minun ja minun el\u00e4m\u00e4ni p\u00e4\u00e4lle, ja nyt se saisi luovan kuolla ja painua sinne, mist\u00e4 oli tullutkin.<\/p>\n\n\n\n
Keskityin, otin aluksen syleilyyni ja lensin sit\u00e4 yh\u00e4, jossain kaukana Lakshmi kysyi h\u00e4t\u00e4\u00e4ntyneesti jotain.<\/p>\n\n\n\n
Ei h\u00e4t\u00e4\u00e4, olen viel\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4. V\u00e4h\u00e4n erilaisena minuna vain.<\/p>\n\n\n\n
Lakshmi katsoi yl\u00f6s ja sitten yh\u00e4 pilotin tuolilla n\u00f6k\u00f6tt\u00e4v\u00e4\u00e4 kehoani, mutta tyytyi selitykseen. Kokonainen selitys pit\u00e4isi antaa my\u00f6hemmin.<\/p>\n\n\n\n
Vilkaisin kohti kiertein\u00e4 ja m\u00f6ykkyin\u00e4 l\u00e4pi tyhjyyden matkaavaa dronejoukon h\u00e4nt\u00e4\u00e4. Ne olivat menett\u00e4neet emonsa, mutta eiv\u00e4t v\u00e4litt\u00e4neet. Ne olivat rike ja rikos t\u00e4h\u00e4n harmoniaan, jota olin tavoittelemassa. Piti tehd\u00e4 korjausliike universumiin.<\/p>\n\n\n\n
Levitin k\u00e4teni ja jostain suihkusi ja sinkosi mustia sulkia, jotka eiv\u00e4t varmastikaan olleet todella olemassa, mutta n\u00e4in ne yht\u00e4 kaikki. Ehk\u00e4 ne eiv\u00e4t olleet tavallisen aineen maailmassa, ehk\u00e4 ne olivat taikaa, ehk\u00e4 ne olivat toinen ulottuvuus tai tavallisen aineen vastakohta; kerrankin en j\u00e4\u00e4nyt pohtimaan fysiikkaa ja alkeishiukkasia, vaan katsoin pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n niiden muotoa. Yht\u00e4 kaikki ne olivat fotoneita, jos min\u00e4 kerran n\u00e4in ne, tai ehk\u00e4 artefakti oli muuttanut sit\u00e4kin. Miekkavalaan arvot ja artefaktin luvut ja kaikki yht\u00e4l\u00f6t ja funktiot alkoivat menn\u00e4 aivoissani sekaisin muuttuen vain yhdeksi isoksi massaksi v\u00e4rej\u00e4, linjoja, \u00e4\u00e4ni\u00e4 ja nyk\u00e4isyj\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
\u201dEmmerie, ne p\u00e4\u00e4sev\u00e4t kohta sis\u00e4\u00e4n\u201d, Lakshmi sanoi.<\/p>\n\n\n\n
Sitten heilautin k\u00e4tt\u00e4ni ja ensimm\u00e4inen drone r\u00e4j\u00e4hti. R\u00e4j\u00e4hdys tarttui sen viereiseen, sitten seuraavaan, ja sit\u00e4 seuraavaan, ketjureaktiota ei voinut pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Droneketjun h\u00e4nt\u00e4 paloi valkoisena hehkuvalla liekill\u00e4, mik\u00e4 eteni pitkin pilve\u00e4, saavuttaen viimein miekkavalaan ja sen pintaan kiinnittyneet tuhannet S\u00e4\u00e4ti\u00f6n pikkuruiset tuhokoneet.<\/p>\n\n\n\n
Hienos\u00e4\u00e4din sit\u00e4 mit\u00e4 tein sen verran, ett\u00e4 polttava tanssi eteni pitkin miekkavalaamme runkoa, ei en\u00e4\u00e4 l\u00e4hemm\u00e4s meit\u00e4. Pidin tarkasti kiinni aluksen kolmiulotteisesta muodosta, kun suuntasin aallon per\u00e4p\u00e4\u00e4st\u00e4 kohti aluksen keulaa. Se eteni pienin sykkivin pulssein, joka saattoi olla syd\u00e4meni sykkeen tahti tai jotain muuta.<\/p>\n\n\n\n
Jossain kaukana tiesin, miten viimeinen S\u00e4\u00e4ti\u00f6n alus teki muutoksen kurssiin ja k\u00e4\u00e4ntyi pois, kohti Kuun pime\u00e4\u00e4 puolta.<\/p>\n\n\n\n
S\u00e4ken\u00f6iv\u00e4 kajo tanssi l\u00e4pi tietoisuuteni kuin pienet avautuvat kukat tai tulipallot tai t\u00e4htisadetikut, ja mietin taas Joshia, ja halusin itke\u00e4, mutta Kuu n\u00e4kyi jo niin l\u00e4hell\u00e4, ett\u00e4 olisin voinut kurkottaa k\u00e4teni koskettamaan sit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
OTA SE MIK\u00c4 SINULLE KUULUU.<\/strong><\/pre>\n\n\n\nSelv\u00e4, sanoin, ja sinkosin itseni viel\u00e4 kerran halki avaruuden, Lakshmi mukanani, kunnes Kuu oli aivan siin\u00e4 ja tajusin, ett\u00e4 miekkavalas ei osannut ehk\u00e4 laskeutua n\u00e4in. Ei ainakaan sy\u00f6ksym\u00e4ll\u00e4 minne sattuu ilman kiertorataa ja tarkkoja laskuja – niin ett\u00e4 min\u00e4 olin osa kaikkea enk\u00e4 mit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
\u201dMit\u00e4 sin\u00e4 teet?\u201d Lakshmi protestoi, varsin vihaisen kuuloisena.<\/p>\n\n\n\n
Tiet\u00e4isinp\u00e4 itsek\u00e4\u00e4n. Miten alusta ohjattiinkaan normaalisti?<\/p>\n\n\n\n
T\u00f6n\u00e4isin artefaktia mieleni voimin, nyt tarvittiin j\u00e4lleen kerran hieman apua.<\/p>\n\n\n\n
MENE TAKAISIN.<\/strong><\/pre>\n\n\n\nArtefakti tuuppasi minua hell\u00e4sti vastaan, kunnes olin taas itseni, ja istuin miekkavalaan ohjaamossa syliss\u00e4ni useissa v\u00e4reiss\u00e4 prismaattisin kuvioin ja pienin pulssein v\u00e4lkkyv\u00e4 kukka.<\/p>\n\n\n\n
\u201dEmmerie? Tuota \u00e4skeist\u00e4 on hieman vaikea ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4.\u201d<\/p>\n\n\n\n
Lakshmi otti n\u00e4yt\u00f6lle kuvaa ja minun oli \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen vaikea uskoa silmi\u00e4ni. Se oli mahdotonta ja fysiikan lakien vastaista, eik\u00e4 se voinut olla totta.<\/p>\n\n\n\n
Edess\u00e4ni n\u00e4kyi Kuu vieden n\u00e4yt\u00f6st\u00e4 suurimman osan, sen edess\u00e4 pienenpient\u00e4 avaruusromua, joka v\u00e4lkkyi auringons\u00e4teiden osuessa metalliin \u2013 ja tyhj\u00e4st\u00e4 satavia kirsikankukan ter\u00e4lehti\u00e4, jotka min\u00e4 n\u00e4in mustina mutta tiesin, etteiv\u00e4t ne olleet sit\u00e4 oikeasti. Ei niill\u00e4 varmaan ollut oikeasti mit\u00e4\u00e4n v\u00e4ri\u00e4, mutta siin\u00e4 ne olivat ja satoivat tyhj\u00e4st\u00e4 kuin maalauksessa, kimaltaen auringonvalossa ja sataen hiljalleen aivan kuin ilmakeh\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
\u201dN\u00e4etk\u00f6 sin\u00e4 nuo my\u00f6s?\u201d<\/p>\n\n\n\n
\u201dHyvinkin. Sin\u00e4 r\u00e4j\u00e4ytit jokaisen dronen tuollaiseksi. \u00c4l\u00e4 kysy miten. Edes Kosminen Silm\u00e4 ei vastannut minulle. Vaikkakin sinulla taitaa olla viel\u00e4 parempia apureita\u201d, Lakshmi sanoi ja silm\u00e4ili kukkaa.<\/p>\n\n\n\n
\u201dJoo. Kai. Ei se kyll\u00e4 mik\u00e4\u00e4n kosminen silm\u00e4 ole, ufoja vain, jostain miljoonien vuosien takaa.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\u201dIlmeisesti ne olivat pidemm\u00e4ll\u00e4 kuin me.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\u201dTodella\u201d, sanoin ja katsoin yh\u00e4 h\u00f6lmistyneen\u00e4 kaartuvalle n\u00e4yt\u00f6lle piirtyv\u00e4\u00e4 ter\u00e4lehtisadetta.<\/p>\n\n\n\n
P\u00c4RJ\u00c4SIT HYVIN.<\/strong><\/pre>\n\n\n\nS\u00e4ps\u00e4hdin lujaa, Lakshmi ei viel\u00e4k\u00e4\u00e4n kuullut artefaktia, sen \u00e4\u00e4ni oli n\u00e4k\u00f6j\u00e4\u00e4n olemassa vain minulle. Onneksi sent\u00e4\u00e4n tiesin, ett\u00e4 en ollut sekoamassa t\u00e4ysin, vaan tapahtunut oli t\u00e4ysin todellista.<\/p>\n\n\n\n
Kukka syliss\u00e4ni muuttui nupuksi ja meni takaisin itseens\u00e4, min\u00e4 k\u00e4\u00e4nnyin v\u00e4syneesti taakseni ja yritin pit\u00e4\u00e4 ajatuksenrippeet koossa.<\/p>\n\n\n\n
\u201dLaskeudutaanko Kuuhun? Onko se turvallista?\u201d Lakshmi kysyi.<\/p>\n\n\n\n
\u201dLuulisin. On se ainakin mahdollista, lasken vain nopeasti reitin.\u201d<\/p>\n\n\n\n
Tutkailin Kuuta l\u00e4hemmin ja suuntasin kaikki sensorit S\u00e4\u00e4ti\u00f6n tukikohtaa kohden. Siell\u00e4 miss\u00e4 oli ollut kaapattuja aluksia ja tarvikkeita ja lastauslaitureita, oli vain tyhj\u00e4\u00e4. Kuoppia ja tyhj\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
\u201dSin\u00e4 ammuit.\u201d<\/p>\n\n\n\n
En ymm\u00e4rr\u00e4 miten en ollut huomannut sit\u00e4, mutta artefaktin temput olivat tehneet aisteilleni kaikenlaista, jota ei voinut selitt\u00e4\u00e4 muutenkaan.<\/p>\n\n\n\n
\u201dEi, se oli joku muu.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\u201dSopii minulle. Meille.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\u201dHaetaan Joshua. Hoidetaan teht\u00e4v\u00e4\u201d, Lakshmi sanoi. Kumpikaan meist\u00e4 ei puhunut mit\u00e4\u00e4n Seirasta, Laurista tai Heikest\u00e4. Emme uskaltaneet viel\u00e4 mietti\u00e4 sit\u00e4, se oli liian kipe\u00e4\u00e4. Joskus ep\u00e4tietoisuus oli parempi kuin varma tieto.<\/p>\n\n\n\n
\u201dNiin tehd\u00e4\u00e4n\u201d, sanoin ja jossain tuntui silt\u00e4, kuin artefaktin \u00e4\u00e4ni olisi virnist\u00e4nyt minulle leve\u00e4sti, ollut tyytyv\u00e4inen meihin pikkuriikkisiin ihmisiin. Itse en uskaltanut viel\u00e4 hymyill\u00e4, en ennen kuin n\u00e4kisin Joshin kasvot ja virneen.<\/p>\n\n\n\n
Edellinen luku<\/a> – Seuraava luku<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Droneja oli varmasti enemm\u00e4n kuin miljoonia. Olisin voinut laittaa osan synkronoinnistani niiden laskemiseen ja avaruusalus olisi varmasti auttanut minua siin\u00e4 \u2013 vaikka mit\u00e4\u00e4n sellaista ohjelmaa tai sensoria ei ollutkaan niiss\u00e4 valmiina. Avaruus oli tyhj\u00e4, siell\u00e4 ei Koalition insin\u00f6\u00f6rien mielest\u00e4 voinut olla tuhansia ja miljoonia ja lukemattomia pieni\u00e4 esineit\u00e4, jotka lensiv\u00e4t kohti meit\u00e4 v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 massana halki […]<\/p>\n","protected":false},"author":5,"featured_media":0,"parent":5366,"menu_order":10,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-5406","page","type-page","status-publish","hentry","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.karikari.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/5406","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.karikari.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.karikari.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.karikari.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/5"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.karikari.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=5406"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.karikari.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/5406\/revisions"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.karikari.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/5366"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.karikari.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=5406"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}