\nLaskin tavarani lattialle\nvierastalon huoneessa, josta oli tullut minun ja Joshin. Omaisuuttaan\nei oikeastaan kannattanut levitell\u00e4 ymp\u00e4ri huonetta yht\u00e4\u00e4n sen\nenemp\u00e4\u00e4. Paluumatka Maahan oli seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, eli oli aivan\nturha tehd\u00e4 paikasta sen kotoisampaa.<\/p>\n\n\n\n
\nSeuraava avaruuskomennus oli\nv\u00e4hint\u00e4\u00e4n kuukausien p\u00e4\u00e4ss\u00e4, emme palaisi n\u00e4ihin Kleion\nhuoneisiin ihan hetkeen.<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dMulle tulee ik\u00e4v\u00e4 t\u00e4t\u00e4\u201d,\nsanoin.<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dAi mit\u00e4? Mua? Tiet\u00e4\u00e4kseni\nollaan edelleen samassa koulussa.\u201d \n<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dEi sinua. Avaruutta.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dJoo, piti nyt kysy\u00e4, vaikka\ntiesin vastauksen. Enk\u00f6 ole sulle mit\u00e4\u00e4n? Pelkk\u00e4 hy\u00f6dyke.\u201d\nJosh k\u00e4ytti teatraalisinta \u00e4\u00e4nens\u00e4vy\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
\n \u201dS\u00e4 olet mun el\u00e4m\u00e4n\nluonnonvakio.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dHei, oliko toi kohteliaisuus?\u201d<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dOli se. Voit olla vaikka\ngravitaatiovakio, vaikka m\u00e4 inhoankin keinopainovoimalaskuja\u2026\nsanotaan sit\u00e4 sitten vetovoimavakioksi t\u00e4ss\u00e4 tilanteessa.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\nFysiikkaflirttailu oli ehk\u00e4\nkamalinta \u00e4ll\u00f6tyst\u00e4, mit\u00e4 olin p\u00e4\u00e4st\u00e4nyt suustani pitk\u00e4\u00e4n\naikaan.<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dSeh\u00e4n sopii\u201d, Josh sanoi.\nKoska olimme tulleet suoraan ohjaamasta, meill\u00e4 molemmilla oli\nedelleen pilottipuvut p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Paluumatkalla Kuusta olin viimein\ntehnyt oman pukuni tyls\u00e4lle v\u00e4rimaailmalle jotain, nyt siin\u00e4 oli\nenemm\u00e4n liilaa ja v\u00e4hemm\u00e4n mustaa. \n<\/p>\n\n\n\n
\nJoshin r\u00e4ike\u00e4npinkki yhdistettyn\u00e4\nmustaan oli muuttunut arkiseksi n\u00e4yksi jo ajat sitten. Olisikohan\nliiankin ilmiselv\u00e4\u00e4, jos vaihtaisin v\u00e4rialueet m\u00e4ts\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n?\nV\u00e4h\u00e4n kuin ne samanlaiset tuulipuvut, jotka vanhemmillani oli.<\/p>\n\n\n\n
\nEmme tosin olleet ollenkaan saman\nmuotoisia, se mik\u00e4 toimisi pojalla, ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 toimisi\nminulla. Vaikka rintavarustukseni menikin pojan vastaavasta, ainakin\nkumipukuun tungettuna, Josh oli huomattavasti harteikkaampi. Min\u00e4\ntaas olin l\u00e4hinn\u00e4 luisuolkap\u00e4\u00e4 ja kurkikaula.<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dMusta on ihan kiva p\u00e4\u00e4st\u00e4 taas\nMaahan\u201d, Josh totesi.<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dOutoa menn\u00e4 takaisin kouluun. M\u00e4\nvoisin ihan hyvin vaan jatkaa t\u00e4st\u00e4 suoraan sille viisivuotiselle\nkomennukselle.\u201d En halunnut vaihtaa maisemaa. Sit\u00e4 paitsi,\navaruus. Avaruus oli hieno ja siisti ja t\u00e4ynn\u00e4 seikkailua,\nkotikulmilla oli l\u00e4hinn\u00e4 kolme pizzeriaa, yksi falafel-paikka ja\nno, tietysti Taivasopisto.<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dEhk\u00e4 parempi, ett\u00e4 opiskellaan\nloppuun kuitenkin.\u201d Josh oli rationaalisella p\u00e4\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dVarmaan pakko.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\nKiskoin kumipukuani pois. Olo oli\nhaikea ja tavallaan surullinen. Toisaalta my\u00f6s j\u00e4nnittynyt. Pitk\u00e4\u00e4n\nolin ollut Koalition ja S\u00e4\u00e4ti\u00f6n v\u00e4lisiss\u00e4 k\u00e4hminn\u00f6iss\u00e4\njonkinlainen ajopuu. Menin sinne minne k\u00e4skettiin ja reagoin\ntilanteisiin sit\u00e4 mukaa kun niit\u00e4 tapahtui.<\/p>\n\n\n\n
\nMelissan kanssa tehty\nsopimuksentapainen ja artefakti mukanani tarkoittivat, ett\u00e4 olin\np\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt tehd\u00e4 jotain ihan omana itsen\u00e4ni. En pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n\nKoalition pilottina tai Taivasopiston opiskelijana, joka vain sattui\np\u00e4\u00e4tym\u00e4\u00e4n kummallisiin tilanteisiin ja paikkoihin, joissa\ntapahtui.<\/p>\n\n\n\n
\nSaattaisi kyll\u00e4 ihan hyvin k\u00e4yd\u00e4\nniinkin, ett\u00e4 en p\u00e4\u00e4sisi k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n artefaktia kenenk\u00e4\u00e4n\neduksi. Se oli kaksiter\u00e4inen miekka: jos tekisin sill\u00e4 jotain,\npaljastaisin heti, ett\u00e4 se oli minulla. Se taas johtaisi kysymyksiin\nja todenn\u00e4k\u00f6isiin ongelmiin \u2013 tilanteisiin, joissa voisi olla\neritt\u00e4in vaikeaa puhua itsens\u00e4 kuiville.<\/p>\n\n\n\n
\nPuhuminen ei muutenkaan ollut se\ntaito, jonka olisin listannut ansioluettelooni.<\/p>\n\n\n\n
\nJosh oli minua pidemm\u00e4ll\u00e4\nriisumishommassa.<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dHei synkromestari, auta mua t\u00e4n\nhihan kanssa. Itse asiassa nyt kun mietin, pit\u00e4isik\u00f6 meid\u00e4n valita\njotkut supersankarinimet? Artefaktineito ja Synkromestari?\u201d<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dIdeaa vastaan sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n mulla\nei ole mit\u00e4\u00e4n. Ei vaan noilla nimill\u00e4, palkkaa joku Linn keksim\u00e4\u00e4n\nparemmat. Mist\u00e4 edes keksit noi? Kuulostaa joltain C-luokan\nj\u00e4t\u00f6ssupersankareilta. Me ollaan kuitenkin t\u00e4htilistalla paljon\nkorkeammalla, kirjaimellisesti. Pinkki paholainen tai jotain mulle.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dPinkki paholainen kuulostaa\ntyt\u00f6lt\u00e4 ja sellaiselta tosi viettelev\u00e4lt\u00e4 isorintaiselta\ntapaukselta.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dEip\u00e4s olla stereotyyppisi\u00e4!\u201d\nJosh heristi sormeaan.<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dToisaalta, sun saaminen pit\u00e4m\u00e4\u00e4n\njotain naamiota kun tehd\u00e4\u00e4n siistej\u00e4 temppuja\u2026 \u201d \n<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dM\u00e4 haluan olla kuuluisa koko\nAurinkokunnassa, identiteetin salaaminen ei oikein sovi siihen. Ei\nsiis naamiota. Ellei ole tosi ilmiselv\u00e4\u00e4, kuka sen takana on.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dEik\u00f6 sun pit\u00e4nyt olla jo aivan\nmahdottoman kuuluisa?\u201d<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dRehellisesti taitaa olla viel\u00e4\nv\u00e4h\u00e4n matkaa siihen, mutta hyv\u00e4ll\u00e4 alulla ollaan. Koko S\u00e4\u00e4ti\u00f6n\ntuhoaminen olisi tietysti hyv\u00e4 sulka lippaan, mutta voin tyyty\u00e4\nsiihen, ett\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n yhteisty\u00f6t\u00e4 Melissan kanssa ja S\u00e4\u00e4ti\u00f6st\u00e4\njotain j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 k\u00e4nkk\u00e4r\u00e4nkk\u00e4kapinallisten sijaan.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\nOma valta tehd\u00e4 oikeasti\nmerkitsevi\u00e4 valintoja ja hatara, tulevaisuudessa siint\u00e4v\u00e4\ntavoitteentapainen tuntui v\u00e4h\u00e4n huimaavalta. \n<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dLuotatko s\u00e4 Melissaan t\u00e4ysin?\u201d\nOli pakko kysy\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dEn ole varma.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dEn m\u00e4k\u00e4\u00e4n.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\nSyntyi hetken hiljaisuus, jonka\naikana katsoimme toisiamme silmiin. Niin ei k\u00e4ynyt kovin usein \u2013\nse tuntui edelleen v\u00e4h\u00e4n oudolta, melkein vaaralliselta. Katsoin\nmieluiten Joshia silloin, kun saatoin olla melko varma, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4\nei voisi katsoa suoraan takaisin.<\/p>\n\n\n\n
\nKoin itseni jotenkin haavoittuvaksi\nkatsoessani t\u00e4rkeit\u00e4 ihmisi\u00e4 suoraan silmiin. Kuin olisin kertonut\nitsest\u00e4ni jotain liikaa.<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dLuotettiin Melissaan tai ei, se\nkyll\u00e4 suutelee\u2026 aika\u2026 joo. Huh.\u201d En aikonut kuvailla sit\u00e4 sen\ntarkemmin. Muistan n\u00e4hneeni kielen. Kielet. Sigridin huulet\nn\u00e4ykitt\u00e4vin\u00e4. Ehk\u00e4 olisin ollut mieluummin n\u00e4kem\u00e4tt\u00e4 sit\u00e4.\nMiksi edes mietin t\u00e4t\u00e4?<\/p>\n\n\n\n
\n\u201d\u00c4l\u00e4 kiitos puhu kavereiden\ntytt\u00f6yst\u00e4vist\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 tilanteessa. Se on outoa. Vaikka kaksi\ntytt\u00f6\u00e4 yhdess\u00e4 on tavallaan aika kuumottavaa.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dSori. Muistikuva on vaan palanut\nverkkokalvoille.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\nJosh siirsi k\u00e4tens\u00e4 olkap\u00e4illeni\nja peruutti meid\u00e4t kiinni sein\u00e4\u00e4n. Selk\u00e4ni t\u00f6m\u00e4hti vasten\nmaalattua pintaa, ohut ja kevyt arkimekkoni oli \u00e4kki\u00e4 liiankin\nohut. En ollut viel\u00e4 ehtinyt laittaa sukkahousuja tai jakkua. Tulin\nvarsin tietoiseksi kehostani.<\/p>\n\n\n\n
Hymy oli se sama toispuoleinen, v\u00e4h\u00e4n vino, jonka muistin viel\u00e4 puoli vuotta sitten \u00e4rsytt\u00e4neen minua. En saanut kiinni siit\u00e4 ajatuksesta en\u00e4\u00e4 mitenk\u00e4\u00e4n. Toispuoleinen hymykuoppa.<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dSitten mun pit\u00e4\u00e4 j\u00e4rjest\u00e4\u00e4\nsulle parempia muistikuvia.\u201d \n<\/p>\n\n\n\n
\nKuiskaaminen l\u00e4helt\u00e4 korvaa oli\nn\u00e4iss\u00e4 tilanteissa varsin toimiva tehokeino, teki sen kumpi\ntahansa, analyyttinen puoli aivojani laittoi laiskasti merkille.<\/p>\n\n\n\n
\nK\u00e4si ilman kumipuvun hansikasosaa\nnappasi kiinni leuastani. Taisin p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 \u00e4l\u00e4hdyksen ja suljin\n\u00e4kki\u00e4 suuni. Oli pakko k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 katse sivulle, naamani hohkasi\nl\u00e4mp\u00f6\u00e4 jonnekin ulkoavaruuteen asti kuin megamassiivisen t\u00e4hden\nydin.<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dUjostuttaako? M\u00e4 se vain olen.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dEi.\u201d Katsoin edelleen jonnekin\nalas ja mielell\u00e4\u00e4n muualle kuin Joshin kasvoihin, ihokosketus\nleuallani oli aivan liian todellinen. K\u00e4mmeneni hikosivat sein\u00e4\u00e4\nvasten.<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dVai k\u00e4ynk\u00f6 hakemassa mun\nohjaimen?\u201d<\/p>\n\n\n\n
\nPakotin katseeni takaisin. Silm\u00e4t,\njoo. Teki mieli tarkastella l\u00e4hemmin alueita, jotka olivat enemm\u00e4n\nvihre\u00e4t kuin siniset. V\u00e4rist\u00e4 oli vaikea p\u00e4\u00e4st\u00e4 selville, paras\nkeksim\u00e4ni m\u00e4\u00e4re oli kirkas. Analyyttisyys auttoi, l\u00f6ysin\n\u00e4\u00e4nenikin.<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dS\u00e4 saat siivist\u00e4si kiksit, en\nm\u00e4.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dTurha kai kiist\u00e4\u00e4k\u00e4\u00e4n\u201d,\nJosh sanoi. \n<\/p>\n\n\n\n
\nOtin kiinni leukaani pitelev\u00e4n\nk\u00e4den ranteesta. Aika ohut, paksumpi sent\u00e4\u00e4n kuin minun. Molemmat\nhengitimme toisen kasvoille, se tavallaan kutitti.<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dMun pit\u00e4\u00e4 vissiin taas potkia\nhomma k\u00e4yntiin\u201d, mumisin. \u201dEih\u00e4n t\u00e4st\u00e4 tule muuten mit\u00e4\u00e4n.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\nPoistin viimeisenkin v\u00e4limatkan\nnaamojemme v\u00e4lill\u00e4, ja vihdoin sain laittaa silm\u00e4t kiinni hyv\u00e4ll\u00e4\nsyyll\u00e4. T\u00e4n\u00e4\u00e4n Josh maistui kitker\u00e4mm\u00e4lt\u00e4, oli varmaan juonut\njotain vahvaa mustaa teet\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
\nHarjoitus auttoi t\u00e4ss\u00e4kin\npuuhassa, osuimme jo huomattavasti paremmin toistemme rytmiin. Nen\u00e4t\neiv\u00e4t kolahtaneet vastakkain tai muutakaan. P\u00e4\u00e4tin kokeilla sit\u00e4\nhuulien kevytt\u00e4 puremista.<\/p>\n\n\n\n
\nJosh \u00e4\u00e4nn\u00e4hti juuri sill\u00e4\ntavalla, joka l\u00e4ikytti mukavan tunteen mahani kohdalta yl\u00f6sp\u00e4in,\nkaulaan ja kasvoille asti.<\/p>\n\n\n\n
\nJatkoin hitaammin, k\u00e4teni vaelsivat\nsein\u00e4lt\u00e4 alemmas.<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dL\u00e4hes rikollista\u201d, Josh sanoi\nkatkonaisella \u00e4\u00e4nell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dAi mik\u00e4?\u201d<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dSe, miten paljon pid\u00e4n susta.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dTollaisten lipevien juttujen\nlaukominen ainakin on. Rikollista, siis.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\nJosh nauroi. Se oli erilainen nauru\nkuin muiden kuullen. Olisin kuvaillut sit\u00e4 aidommaksi, v\u00e4hemm\u00e4n\nkova\u00e4\u00e4niseksi. Siit\u00e4 puuttui kerros esitt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dMilloin tehd\u00e4\u00e4n taas jotain\nhelvetin vaarallista, r\u00e4m\u00e4p\u00e4ist\u00e4 ja tyhm\u00e4\u00e4 kahdestaan?\nPelastetaan maailma, poistetaan k\u00f6yhyys ja sodat, lennet\u00e4\u00e4n\nt\u00e4htiin?\u201d<\/p>\n\n\n\n
Hymyilin vastaukseksi niin leve\u00e4sti, ett\u00e4 leukapieli\u00e4 kiristi ja suu tuntui venyv\u00e4n ep\u00e4luonnolliseen asentoon.<\/p>\n\n\n\n
\u201dSun kanssa, ihan milloin vaan.\u201d<\/p>\n\n\n\n
Edellinen luku<\/a> – Seuraava luku<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Laskin tavarani lattialle vierastalon huoneessa, josta oli tullut minun ja Joshin. Omaisuuttaan ei oikeastaan kannattanut levitell\u00e4 ymp\u00e4ri huonetta yht\u00e4\u00e4n sen enemp\u00e4\u00e4. Paluumatka Maahan oli seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, eli oli aivan turha tehd\u00e4 paikasta sen kotoisampaa. Seuraava avaruuskomennus oli v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kuukausien p\u00e4\u00e4ss\u00e4, emme palaisi n\u00e4ihin Kleion huoneisiin ihan hetkeen. \u201dMulle tulee ik\u00e4v\u00e4 t\u00e4t\u00e4\u201d, sanoin. \u201dAi mit\u00e4? Mua? […]<\/p>\n","protected":false},"author":5,"featured_media":0,"parent":5106,"menu_order":11,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-5152","page","type-page","status-publish","hentry","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.karikari.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/5152","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.karikari.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.karikari.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.karikari.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/5"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.karikari.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=5152"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.karikari.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/5152\/revisions"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.karikari.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/5106"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.karikari.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=5152"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}