\nMelissa irvisti ja katsoi minuun\nsekunnin murto-osan ajan. Ilmeisesti minun olisi pit\u00e4nyt ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4\nkatseesta jotain, mutta en keksinyt mit\u00e4\u00e4n. En uskaltanut l\u00e4hte\u00e4\njuoksemaankaan, jos ilme oli k\u00e4sky paeta.<\/p>\n\n\n\n
\nJokainen pikku drone, joka meill\u00e4\noli mukana, nousi ilmaan s\u00e4ks\u00e4tyksen saattelemana. Melissa laittoi\nne pit\u00e4m\u00e4\u00e4n huumaavaa \u00e4\u00e4nt\u00e4, joka peitti l\u00e4hes kaiken alleen.\nN\u00e4in muutaman kipin\u00e4n, kun Melissa otti askeleita eteenp\u00e4in kohti\nmustapukuista ihmismassaa.<\/p>\n\n\n\n
\nOhjainlaite punaisissa hiuksissa\nhehkui ja s\u00e4hisi. Olin v\u00e4h\u00e4n huolissani, ei kai Melissa oikeasti\nmeinannut k\u00e4rist\u00e4\u00e4 aivojaan? En olisi yll\u00e4tt\u00e4ynyt, vaikka\nh\u00e4rveli ja koko tytt\u00f6 olisivat alkaneet sinkoilla tulenlieskoja\naulaan.<\/p>\n\n\n\n
\nP\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n pidellen Melissa otti\nviel\u00e4 muutaman harhailevan askeleen ja huojui kohti turvaheppujen\npomoa. Turvatyyppi v\u00e4isti, Melissa horjahti ja katsoi ahdistuneella\nilmeell\u00e4 taakseen.<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dEn voi sille mit\u00e4\u00e4n…\u201d \n<\/p>\n\n\n\n
\nMelissan \u00e4\u00e4ni oli ihan erilainen\nkuin yleens\u00e4. V\u00e4h\u00e4n pelokas, mutta kova. Kuulin \u00e4\u00e4nen dronejen\nmelun yli.<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dNe\u2026 ne k\u00e4skev\u00e4t minun\u2026\u201d<\/p>\n\n\n\n
\nMelissa teki nykivi\u00e4 liikkeit\u00e4 ja\nantoi katseensa harhailla kasvoista toisiin. Sitten ymm\u00e4rsin.<\/p>\n\n\n\n
\nToisin kuin min\u00e4, Melissa osasi\nn\u00e4ytell\u00e4. Se oli aika vakuuttavaa. Olisi mennyt minuunkin t\u00e4ydest\u00e4,\nellemme olisi keskustelleet teko\u00e4lyst\u00e4 aiemmin.<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dEn pysty vastustamaan\u2026\nihmismieli on liian heikko…\u201d<\/p>\n\n\n\n
\nDroneparvi lensi kohti mustapukuisia\nmiehi\u00e4 ja naisia, n\u00e4m\u00e4 v\u00e4isitiv\u00e4t kuka mitenkin osasi.<\/p>\n\n\n\n
Turvaporukan kaksi johtohahmoa n\u00e4yttiv\u00e4t v\u00e4ittelev\u00e4n, pit\u00e4isik\u00f6 Melissaa ampua tainnutusaseella heti vai kohta, jotta pelottava villiintyneen teko\u00e4lyn uhka saataisiin taltutettua. K\u00e4det viuhtoivat ja ilmeet muuttuivat ankarammiksi. En kuullut sanoja dronejen pit\u00e4m\u00e4n \u00e4\u00e4nen yli, mutta osasin arvata suunnilleen, mit\u00e4 sanottiin. Kumpikaan ei kiinnitt\u00e4nyt huomiota minuun tai Joshiin.<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dAuttakaa!\u201d Melissa kiljui ja\nharoi tyhj\u00e4\u00e4 ilmaa. Punaiset hiukset alkoivat nousta pystyyn\npy\u00f6rteilev\u00e4ksi pilveksi, kasvoja ei en\u00e4\u00e4 erottanut hiusten ja\ndronejen sekamelskasta.<\/p>\n\n\n\n
\nJosh nyki k\u00e4tt\u00e4ni. Tunsin sen\nv\u00e4h\u00e4n ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isesti pilottipuvun paksun materiaalin l\u00e4pi.<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dEi j\u00e4\u00e4d\u00e4 katsomaan esityst\u00e4.\nNyt on meid\u00e4n tilaisuus. Ei haaskata sit\u00e4.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\nOtin kyp\u00e4r\u00e4ni putkikassista ja\nkytkin sen kiinni sel\u00e4n hengityspakkauksineen. Aikaa oli mennyt ehk\u00e4\npari minuuttia. Sekin oli haaskausta.<\/p>\n\n\n\n
\nEmme kuitenkaan voineet suin p\u00e4in\njuosta p\u00e4in edess\u00e4mme olevaa lihasmassaa. Olkoonkin, ett\u00e4 kaikilla\noli kiire Melissan j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4n n\u00e4yt\u00f6ksen kanssa, rynn\u00e4kk\u00f6mme\nhuomattaisiin. Pys\u00e4htyisimme lihaksiin ja hyvin fyysisiin tyyppeihin\nalta aikayksik\u00f6n. Naruk\u00e4tiset n\u00f6rtit eiv\u00e4t edelleenk\u00e4\u00e4n ole\nrynn\u00e4kk\u00f6materiaalia.<\/p>\n\n\n\n
\nAinoa j\u00e4rkev\u00e4 reitti kohti l\u00e4hint\u00e4\nilmalukkoa ja sit\u00e4 kautta ulos vei turvaporukan l\u00e4pi. Tie oli\nvahvasti tukossa.<\/p>\n\n\n\n
\nArtefakti oli tietysti edelleen\nmukana repussa.<\/p>\n\n\n\n
\nNyt pit\u00e4isi keksi\u00e4 jotain, mit\u00e4\nsill\u00e4 voisi tehd\u00e4. Mielell\u00e4\u00e4n heti eik\u00e4 kolmen minuutin p\u00e4\u00e4st\u00e4.\nPyssy? Ei. En aikoinut tapattaa ket\u00e4\u00e4n. Ei edes sit\u00e4 keih\u00e4st\u00e4,\njonka tein kerran labrassa. Ritsa, no ei. En osannut ampua\nsellaisella lapsenakaan.<\/p>\n\n\n\n
\nLis\u00e4ksi pit\u00e4isi v\u00e4s\u00e4t\u00e4 jotain,\nmit\u00e4 kukaan ei osaisi yhdist\u00e4\u00e4 artefaktiin. Olisi parempi, jos\nS\u00e4\u00e4ti\u00f6 ei osaisi liitt\u00e4\u00e4 ufonsirpaleensa katoamista meihin\nmitenk\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
\nJos koko juttu edes toimisi. Ei\nollut mit\u00e4\u00e4n takeita, ett\u00e4 osaisin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 juuri t\u00e4t\u00e4\nartefaktia. Testit ja kokeet turvallisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, mit\u00e4 ne\novat? Ei Melissan tyyli\u00e4, nyt ei minunkaan.<\/p>\n\n\n\n
\nKosketin repun taskua. Jotain hullua\nja \u00e4lyt\u00f6nt\u00e4. N\u00e4ytt\u00e4v\u00e4\u00e4 ja spektaakkelinomaista. Ehdottomasti\nviel\u00e4 vaikeasti kiinni saatavaa.<\/p>\n\n\n\n
\nAivan. Kasvoilleni levisi hymy ja\nkiskoin Joshin l\u00e4hemm\u00e4s rajulla liikkeell\u00e4, koko poika horjahti.<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dPysy siin\u00e4. Nyt menn\u00e4\u00e4n.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\nSHUUUH.<\/p>\n\n\n\n
\nJalkojeni tuntumassa n\u00e4kyi mustan\nusvan h\u00e4iv\u00e4hdys. Pystyin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n my\u00f6s S\u00e4\u00e4ti\u00f6n\npyramidinmuotoista artefaktia. Tosi hyv\u00e4, este numero yksi ylitetty.<\/p>\n\n\n\n
\nSamalla tavalla kuin kauan sitten\ntehdess\u00e4ni kilven, minun ei tarvinnut edes koskea suoraan\nartefaktiin. Riitti, ett\u00e4 tunne oli tarpeeksi vahva ja artefakti\ntarpeeksi l\u00e4hell\u00e4. Este kaksi ylitetty.<\/p>\n\n\n\n
\nV\u00e4ittely oli ohi, ja mustapukuiset\nsaivat rivins\u00e4 j\u00e4rjestykseen. Edess\u00e4mme turvatyypit alkoivat ampua\nMelissaa, antamatta mit\u00e4\u00e4n varoitusta. S\u00e4ik\u00e4hdin. Tainnutusaseet\nlensiv\u00e4t joko ohi tai osuivat dronepilveen, Melissa mekasti ja huusi\nkilpaa mekaanisen parvensa kanssa.<\/p>\n\n\n\n
\nMusta savu nousi ylemm\u00e4s. Josh\nkatsoi sit\u00e4 ja sitten minuun.<\/p>\n\n\n\n
Savusta muotoutui kiinte\u00e4 vinoneli\u00f6n muotoinen levy jalkojemme alle. Odotin ikuisuuden \u2013 siis ehk\u00e4 muutaman sekunnin, kunnes se oli riitt\u00e4v\u00e4n paksu, ja sitten toivoin parasta.<\/p>\n\n\n\n
\nMuistelin Sanayumen poikia, joiden\nriemu ja ilo oli harvinaisen kaukana t\u00e4st\u00e4 tilanteesta. Minulla ei\nehk\u00e4 ollut valtavaa tuotantokoneistoa takanani, mutta olipahan\nainakin mielikuvitus ja kyky k\u00e4skytt\u00e4\u00e4 ufojen esineit\u00e4 miten\nhalusin. Sill\u00e4 p\u00e4\u00e4si yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n pitk\u00e4lle, jos ei aivan\naurinkokunnan listahitiksi asti, niin ainakin pakoon Kuusta. Soitin\nSanayumen biisi\u00e4 p\u00e4\u00e4ss\u00e4ni niin lujaa kuin huonolla\nnuottikorvallani osasin.<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dKaikki mukana? Pid\u00e4 kiinni!\u201d\nmutisin Joshille.<\/p>\n\n\n\n
\nJosh nojautui minua vasten tavalla,\njoka jossain toisessa tilanteessa olisi vaatinut v\u00e4lit\u00f6nt\u00e4\nreagointia. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 se oli vain k\u00e4tevin tapa toimia.<\/p>\n\n\n\n
\nWHOOSH.<\/p>\n\n\n\n
\nLevy nousi mustan py\u00f6rteen\nsaattelemana yl\u00f6sp\u00e4in. Se oli yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n nopea. Ja kiikker\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Mietin, miten ihmeess\u00e4 ohjaisin sit\u00e4. Sitten pyrin ajattelemaan l\u00e4hinn\u00e4 ulosp\u00e4\u00e4sy\u00e4. Pois, ulos, lenn\u00e4! Lintuja, pilvi\u00e4, taivas, ei Taivasopisto, korkeuksia ja ilmavirtaa, vuoret, ei ne. Ai, kertos\u00e4e. Sitten mentiin, ja lujaa.<\/p>\n\n\n\n
\nMelissa vilkaisi taakseen ja hetken\nverran t\u00e4m\u00e4n silmiss\u00e4 oli hyv\u00e4ksynt\u00e4. Raivop\u00e4inen ja\nvinksottava katse palasi takaisin sekunnin murto-osassa ja t\u00e4m\u00e4\np\u00e4\u00e4sti valittavan, pitk\u00e4n huudon.<\/p>\n\n\n\n
\nN\u00e4ytt\u00e4en pienelt\u00e4 ja jotenkin\nkuluneelta, Melissa kaatui teatraalisesti maahan ja antoi\ndronepilvens\u00e4 s\u00e4hist\u00e4 ymp\u00e4rilleen sekamelskaksi. Se sekotti\nturvaporukkaa entisest\u00e4\u00e4n. Parvi tarttui jokaisen vaatteisiin ja\nhiuksiin, sama taktiikka kuin mit\u00e4 olin n\u00e4hnyt Reedinkin k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
\nMin\u00e4 liihotin mustalla ja\ntunteideni luomalla lentolevyll\u00e4 koko porukan yli. Korvissa humisi,\nalla n\u00e4kyi kummastuneita ilmeit\u00e4. Onneksi aula oli laaja tila.\n\u00c4lylasimaalaus kimmelsi korkealla, teki mieli ojentaa k\u00e4si sit\u00e4\nkohti.<\/p>\n\n\n\n
\nJoku yritti osua meihin erilaisilla\naseilla. N\u00e4in keltaisen pulssin ja tainnutusaseiden v\u00e4ritt\u00f6m\u00e4mm\u00e4n\ns\u00e4teen.<\/p>\n\n\n\n
\nV\u00e4istin sivuun, levy kallistui.\nLis\u00e4\u00e4 ampumista. En mitenk\u00e4\u00e4n saisi v\u00e4istetty\u00e4 kaikkia s\u00e4teit\u00e4!<\/p>\n\n\n\n
\nJosh irrotti toisen k\u00e4tens\u00e4\nvy\u00f6t\u00e4r\u00f6lt\u00e4ni ja kuin se olisi ollut helpoin temppu ikin\u00e4,\nnappasi s\u00e4teet ilmasta ja viskasi ne takaisinp\u00e4in. R\u00e4tin\u00e4 oli\nniin kovaa, ett\u00e4 kaipasin kuulosuojaimia. Ilma tuntui k\u00e4ristyv\u00e4n\nja kipristyv\u00e4n sit\u00e4 mukaa, mit\u00e4 useamman s\u00e4teen Josh sai kiinni.<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dT\u00e4m\u00e4h\u00e4n menee jo rutiinilla\u201d,\nJosh virnuili kyp\u00e4r\u00e4n visiiri auki.<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dT\u00e4m\u00e4 ei\u201d, sanoin samalla kun\nyritin t\u00e4hd\u00e4t\u00e4 kulkuv\u00e4lineell\u00e4mme k\u00e4yt\u00e4v\u00e4n ovea kohti.<\/p>\n\n\n\n
\nOvi oli yksiselitteisesti ja\nselke\u00e4sti kiinni olevan n\u00e4k\u00f6inen. Lukossa, suureksi osaksi lasia.\nN\u00e4in pitk\u00e4lle en ollutkaan miettinyt t\u00e4t\u00e4 suunnitelmaa. Pit\u00e4isik\u00f6\nyritt\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 artefaktin avulla my\u00f6s keih\u00e4s? Kuula? Pommi?\nSellaiseen ei ollut nyt aikaa. Enk\u00e4 tiennyt, voisinko tehd\u00e4\nartefaktista kaksi eri esinett\u00e4 samaan aikaan. Musiikki aivoissani\npauhasi, lentolevyn piti pysy\u00e4 kasassa.<\/p>\n\n\n\n
\nOven lasi rikkoutui s\u00e4p\u00e4leiksi\njuuri oikealla hetkell\u00e4, jotta mahduimme lent\u00e4m\u00e4\u00e4n sis\u00e4\u00e4n. Josh\nvirnisti.<\/p>\n\n\n\n
\u201dN\u00e4k\u00f6j\u00e4\u00e4n molempien s\u00e4teiden samanaikainen heitt\u00e4minen p\u00e4in kiinteit\u00e4 asioita saa aikaan tuhoa. Varsin kiehtovaa.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\nKyyristyimme, kun levy suhahti\nrikkonaisesta ovesta sis\u00e4\u00e4n ja seuraavaan tilaan. R\u00e4tin\u00e4, s\u00e4hin\u00e4\nja huumaava droneparven \u00e4\u00e4ni j\u00e4i jonnekin taakse, oli \u00e4kki\u00e4\nhiljaista.<\/p>\n\n\n\n
\nT\u00e4m\u00e4 k\u00e4yt\u00e4v\u00e4 oli onneksemme\nt\u00e4ysin tyhj\u00e4. Sen piti p\u00e4\u00e4tty\u00e4 ilmalukkoon joidenkin kymmenien\nmetrien p\u00e4\u00e4ss\u00e4. Hidastin improvisoidun lentolevyni vauhtia\naavistuksen.<\/p>\n\n\n\n
\nJosh piti edelleen kiinni\nhartiastani. Aika kovaa, nyt kun pys\u00e4hdyin miettim\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dKyll\u00e4 s\u00e4 pysyt t\u00e4ss\u00e4 p\u00e4\u00e4ll\u00e4,\nse v\u00e4h\u00e4n kuin kuuluu pakettiin, ei tarvitse puristaa ihan noin\nlujaa.\u201d Osoitin vapaalla k\u00e4dell\u00e4ni mustaa savua, joka py\u00f6rteili\nlevyst\u00e4 yl\u00f6sp\u00e4in ja jalkojemme ymp\u00e4ri, suunnilleen reisiin asti.<\/p>\n\n\n\n
\nK\u00e4den ote lieventyi v\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dSori.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\nIlmalukko l\u00e4hestyi k\u00e4yt\u00e4v\u00e4n\np\u00e4\u00e4ss\u00e4 nopeasti. Annoin levyn laskeutua kohti lattian pintaa ja\nkun jalkani koskettivat tukevaa lattiaa, p\u00e4\u00e4stin tunteesta irti.\nMielikuvani konserteista ja ilmavirrasta ja lent\u00e4misen riemusta\nhaihtuivat jonnekin muistini per\u00e4lle. Annoin musiikin hiipua pois.\nLevy muuttui savun aavistukseksi, joka katosi kiertein\u00e4 ilmaan.<\/p>\n\n\n\n
\nJosh nojasi k\u00e4yt\u00e4v\u00e4n hyvin\nkiinte\u00e4\u00e4n sein\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dJumalauta, varoita nyt edes\netuk\u00e4teen, ennen kuin ved\u00e4t hihasta t\u00e4llaisia kortteja. Siisti\u00e4.\nVaarallista. Voin saada syd\u00e4nkohtauksen. Haluan my\u00f6s suudella sua\nlujaa, mutta h\u00e4ivyt\u00e4\u00e4n helvettiin t\u00e4\u00e4lt\u00e4 ensin.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dM\u00e4 varoitinkin\u201d, julistin.\n\u00c4\u00e4neni kuulosti v\u00e4h\u00e4n hiprakkaiselta.<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dJoo, mutta en nyt ihan\nensimm\u00e4isen\u00e4 ajatellut, ett\u00e4 nappaat inspiraation jostain\nidolikonsertista.\u201d Josh siirtyi katsomaan ilmalukon\nhallintapaneelia.<\/p>\n\n\n\n
\u201dArtefakti on aika paljon k\u00e4tev\u00e4mpi ja huomattavasti k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisempi tapa p\u00e4\u00e4st\u00e4 pinteest\u00e4 kuin vaikka siivouskomero. Sit\u00e4 paitsi, s\u00e4h\u00e4n pid\u00e4t n\u00e4ytt\u00e4vist\u00e4 tempuista\u201d, jatkoin.<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dSilloin kun teen niit\u00e4 itse.\nEhk\u00e4 tytt\u00f6yst\u00e4v\u00e4 lasketaan juuri ja juuri my\u00f6s.\u201d \n<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dOtan ton hyv\u00e4ksynt\u00e4n\u00e4\u201d,\nsanoin ja hymyilin.<\/p>\n\n\n\n
\nJosh irrotti k\u00e4mmenens\u00e4 ilmalukon\nhallintapaneelilta ja laski kyp\u00e4r\u00e4n visiirin alas.<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dAuki on\u201d, t\u00e4m\u00e4 tuumasi.\n\u201dSitten menn\u00e4\u00e4n, j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4 pakomatka Kuun poikki ja\navaruuteen.\u201d<\/p>\n\n\n\n
Viive odottaessamme ilmalukon oven avautumista Kuun pinnan suuntaan tuntui pienelt\u00e4 ikuisuudelta. Olin varma, ett\u00e4 joku ehtisi per\u00e4\u00e4mme ja kolkkaisi meid\u00e4t, ja tarina olisi sit\u00e4 my\u00f6ten siin\u00e4. Vilkuilin taakseni. Mihin suuntaan naaman kannattaisi olla? Ulos vai k\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4n? <\/p>\n\n\n\n
\nKoska olen idiootti, en\nadrenaliinih\u00f6yryiss\u00e4ni tajunnut, ett\u00e4 olisin voinut kaapata\nk\u00e4yt\u00e4v\u00e4n kuvasy\u00f6tteen synkronoimalla. Ehk\u00e4 oli joku kamera, mit\u00e4\nSigrid ei ollut peukaloinut. Tai ehk\u00e4 ei. Ei voi muistaa kaikkea.<\/p>\n\n\n\n
\nHengitys tuntui kyp\u00e4r\u00e4 p\u00e4\u00e4ss\u00e4\nvaltavan kovalta \u00e4\u00e4nelt\u00e4, ja kuten usein, koin hetken verran\npakottavaa tarvetta p\u00e4\u00e4st\u00e4 eroon klaustrofobisesta tunteesta ja\nkoko p\u00e4\u00e4hineest\u00e4. Se ei tietenk\u00e4\u00e4n k\u00e4ynyt p\u00e4ins\u00e4. Kyp\u00e4r\u00e4n\npiti pysy\u00e4 p\u00e4\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
\nSain onneksi muuta ajateltavaa, kun\noven avautuessa n\u00e4in tutun vanhan kuuk\u00e4rryn r\u00e4hj\u00e4n. Kyydiss\u00e4 oli\nhieman vanhanaikaiseen avaruuspukuun sonnustaunut mies, jonka arvasin\njoko Miltoniksi tai Hermaniksi.<\/p>\n\n\n\n
\nAikamoinen ajoitus.<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dKyytiin siit\u00e4!\u201d radio r\u00e4tisi,\n\u00e4\u00e4nest\u00e4 p\u00e4\u00e4tellen Herman. Avaruuspuvusta sit\u00e4 ei olisi\nmitenk\u00e4\u00e4n voinut p\u00e4\u00e4tell\u00e4, kyp\u00e4r\u00e4 heijasti, eik\u00e4 kasvoja\nerottanut.<\/p>\n\n\n\n
\nJosh n\u00e4ytti peukkua ja hypp\u00e4si\nk\u00e4rryyn, se n\u00e4ytti hassulta Kuun pieness\u00e4 painovoimassa. Seurasin\nesimerkki\u00e4 k\u00f6mpel\u00f6sti.<\/p>\n\n\n\n
\nK\u00e4rry l\u00e4hti vauhdilla kohti\naluksemme pys\u00e4hdyspaikkaa. Ajoimme t\u00f6yssyis\u00e4sti l\u00e4pi harmaan\nmaiseman. Kuikuilin taakseni, n\u00e4in nyt ilmalukon luona s\u00e4\u00e4ti\u00f6l\u00e4isi\u00e4.\nVain muutamalla kolmestakymmenest\u00e4 oli ollut aikaa sonnustautua\navaruusvarusteisiin.<\/p>\n\n\n\n
\nSe selitti, miksi kukaan ei ollut\nrynn\u00e4nnyt per\u00e4\u00e4mme heti. Viive pukemisessa oli toiminut eduksemme.\nIlmeisesti S\u00e4\u00e4ti\u00f6 ei odottanut mink\u00e4\u00e4n uhan saapuvan Kuun pintaa\npitkin.<\/p>\n\n\n\n
\nPorukka ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n l\u00e4htenyt\njalan per\u00e4\u00e4n. Se olisikin ollut melkoisen typer\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
\nL\u00e4hes tuuletin, tilanne n\u00e4ytti jo\npaljon paremmalta kuin viisi minuuttia sitten. Tietysti piti viel\u00e4\noikeasti p\u00e4\u00e4st\u00e4 Kuusta pois. Olin aavistuksen huolissani, miten se\nonnistuisi meid\u00e4n aluksellamme.<\/p>\n\n\n\n
\nHerman pys\u00e4ytti kuuk\u00e4rryn vanhan\ntutkimusrakennuksen viereen.<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dK\u00e4rry j\u00e4\u00e4 S\u00e4\u00e4ti\u00f6lle kun ne\nehtiv\u00e4t t\u00e4nne asti, no, ei voi mit\u00e4\u00e4n. Ainakin se on korjattu\nnyt, toivottavasti pit\u00e4v\u00e4t huolta siit\u00e4.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\nJuoksimme hassusti pomppien sis\u00e4\u00e4n\nalukseen ja luukku kalahti takanani. En kerinnyt edes mietti\u00e4\nmit\u00e4\u00e4n, kun Herman jo l\u00f6i edess\u00e4 olevan ilmalukon paneelia varsin\nm\u00e4\u00e4r\u00e4tietoiseen tyyliin. Onneksi se ei mennyt rikki.<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dOn kiire, ei sit\u00e4 tied\u00e4, vaikka\nniill\u00e4 olisi jotain, mill\u00e4 pit\u00e4\u00e4 meid\u00e4t pakolla ma- \u00e4h,\nKuussa.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\nSihahti, ja valo muuttui vihre\u00e4ksi.\nOtin kyp\u00e4r\u00e4n pois, vihdoin viimein! Hengitin aluksen ilmaa eritt\u00e4in\nmielell\u00e4ni. Kiitos t\u00e4st\u00e4 aluksenr\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja varastetuista\nosista, kiitos Kuu, nyt halusin vain \u00e4kki\u00e4 pois ja kotiin.\nT\u00e4risytti. Oltaisiin voitu oikeasti kuolla. Tai ainakin melkein\nkuolla.<\/p>\n\n\n\n
\nMilton seisoi pilotin tuolista\nsivuun sohimassa yht\u00e4 aluksen n\u00e4yt\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dOllaan l\u00e4ht\u00f6valmiina, laitoin\nkaikki j\u00e4rjestelm\u00e4t suoraan valmiuteen.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dMist\u00e4 tiesitte, ett\u00e4 ollaan\nsiell\u00e4 ilmalukolla?\u201d \n<\/p>\n\n\n\n
\nPelastumisemme ajoitus oli v\u00e4h\u00e4n\nliiankin hyv\u00e4. L\u00e4hes t\u00e4ydellinen, itse asiassa.<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dSaatiin viesti joltain\nSigridilt\u00e4. S\u00f8rensen, sanooko teille mit\u00e4\u00e4n? P\u00e4\u00e4tettiin uskoa,\nkoska se vaikutti aidolta.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dLoistavaa\u201d, Josh totesi. Olimme\nsiis Sigridille kiitollisuudenvelassa. Hassua, miten asiat\nsaattoivatkin muuttua nopeasti. Samalla puolella taas, mutta kenen\npuolella oikeastaan? Meid\u00e4n puolella? Hyvisten? Hyvien pahisten?<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dKumpi ohjaa?\u201d kysyin.<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dEi v\u00e4li\u00e4.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dLiian kiire j\u00e4\u00e4d\u00e4 miettim\u00e4\u00e4n\u201d,\nsanoin samalla kun tungin kyp\u00e4r\u00e4ni kaappiin ja hapuilin ohjaintani\nrepusta. Kuun painovoima teki kaikista liikkeist\u00e4 kummallisia ja\njotenkin ylily\u00f6tyj\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
\nVy\u00f6tin itseni istumelle ja laitoin\npiuhat kiinni. Yksi vasemmalle, yksi oikealle. Tuntemus oli j\u00e4lleen\nkuin keuhkoista olisi lent\u00e4nyt ilmat pihalle, olisin hyp\u00e4nnyt\nuima-altaaseen ja joku olisi soittanut korvan juuressa rumpua kovaa,\nja kaikki samaan aikaan.<\/p>\n\n\n\n
\nKesti hetki, ett\u00e4 pystyin tottumaan\n\u00e4rsykem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n ja siihen, ett\u00e4 alus oli enemm\u00e4n kuin min\u00e4 itse\nja ylsi joka paikkaan mieless\u00e4ni. Onneksi t\u00e4st\u00e4 oli jo kokemusta.<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dSitten menn\u00e4\u00e4n, onko kaikki\nvalmista?\u201d<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dKaikki ollaan paikallaan, menoksi\nvain\u201d, kuulin Miltonin huikkaavan.<\/p>\n\n\n\n
\nRyhdyin toimeen sen kummemmin\nhienostelematta ja otin aluksesta irti kaiken, mik\u00e4 siit\u00e4 l\u00e4hti.\nV\u00e4hemm\u00e4ll\u00e4 ei p\u00e4\u00e4st\u00e4isi Kuusta kuin hyvin matalalle\nkiertoradalle, ja t\u00e4ll\u00e4 er\u00e4\u00e4 tarve oli p\u00e4\u00e4st\u00e4 niin kauas kuin\npystyi, mielell\u00e4\u00e4n niin nopeasti kuin oli suinkin fysiikan lakien\npuitteissa mahdollista.<\/p>\n\n\n\n
\u00c4\u00e4net tuntuivat kuuluvan jostain kaukaa, tukahdettuina. Muille meteli oli varmaan aikamoinen.<\/p>\n\n\n\n
\nMietin, j\u00e4ik\u00f6h\u00e4n kuuk\u00e4rryst\u00e4\nitse asiassa j\u00e4ljelle mit\u00e4\u00e4n, se ja muutama vanha rakennus oli\ntodenn\u00e4k\u00f6isesti liian l\u00e4hell\u00e4 ry\u00f6ppy\u00e4v\u00e4\u00e4 ajoainesuihkua.\nPient\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6vahinkoa aiheutettu, se sai j\u00e4\u00e4d\u00e4 S\u00e4\u00e4ti\u00f6n\nharmiksi. Korjatkoon sulaneet roskat.<\/p>\n\n\n\n
\nKiihtyvyys tuntui taas eri lailla\nkuin Koalition aluksissa, ja huomasin pit\u00e4v\u00e4ni siit\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 oli\njotain erityisen todellista ja v\u00e4h\u00e4n raakaa.<\/p>\n\n\n\n
\nMilton huuteli sivuitseni jotain,\nmik\u00e4 oli vaikea kuulla.<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dMit\u00e4?\u201d<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dNiin, ett\u00e4 l\u00f6yd\u00e4t sielt\u00e4\nkolme vaihtoehtoista reitti\u00e4. Ei oltu ihan varmoja ajallisesti ja\nmuutenkaan, mit\u00e4 kannattaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Joten, vaihtoehtoja on\nuseampi. Mutta ei siis tarvitse laskea koko lentoreitti\u00e4 itse,\navitettiin Hermanin kanssa sen verran.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dSelv\u00e4, kiitos.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\nSitten aivoissani l\u00f6i tyhj\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dNiin minne me ollaan nyt menossa?\nKleiolle?\u201d<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dKleiolle\u201d, Herman sanoi ja\nnauroi. \n<\/p>\n\n\n\n
\nNykyel\u00e4m\u00e4ss\u00e4ni en ollut en\u00e4\u00e4\nvarma mist\u00e4\u00e4n, kuka sen tiesi, vaikka avaruudessa olisi jotain\nsalaisia avaruusasemia ja tukikohtiakin?<\/p>\n\n\n\n
\nParempi olla varma, tuumasin ja\nvalitsin reiteist\u00e4 sen, joka oli nopein. \n<\/p>\n\n\n\n
\u201dHyv\u00e4t hyssyk\u00e4t\u201d, Josh sanoi. \u201dMelkein voisi v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 alkoi olla jo v\u00e4h\u00e4n tukala kokemus t\u00e4m\u00e4 pako-operaatio.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\n—<\/p>\n\n\n\n
\nPaluu oli v\u00e4h\u00e4n erilainen kuin\nmenomatka, koska Melissa ei en\u00e4\u00e4 ollut mukana. T\u00e4m\u00e4n olemusta j\u00e4i\nkaipaamaan. Sigrid oli ihan oikeassa, kun v\u00e4itti Melissalla olevan\nluontaista karismaa.<\/p>\n\n\n\n
\nJ\u00e4isi n\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi, kuinka\npitk\u00e4lle sill\u00e4 karismalla p\u00e4\u00e4st\u00e4isiin. Ei kyll\u00e4 varmaan\nhaittaisi, jos Melissa olisi S\u00e4\u00e4ti\u00f6n puheenjohtaja. Joku meist\u00e4\nvoisi kohota Koalitiossa, turvallista ja tavallista tiet\u00e4.\nMielenkiintoinen ajatus, tavallaan. Ehk\u00e4 Linn. Tai Josh, mutta t\u00e4t\u00e4\nei takuuvarmasti kiinnostanut politiikassa toimiminen p\u00e4tk\u00e4n\nvertaa, vaikka taitoa ehk\u00e4 olisikin ollut.<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dNo, saitteko mit\u00e4 halusitte?\u201d\nMilton kysyi, kun yritin vaivalloisesti sy\u00f6d\u00e4. Painottomuus oli\neritt\u00e4in tyls\u00e4\u00e4 sen kannalta, ett\u00e4 sy\u00f6minen oli aina sottaista\nja kurjaa. Ruoka ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n maistunut oikein milt\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dSuunnilleen, luulen\u201d, sanoin.<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dMelissa oli v\u00e4h\u00e4sanainen siit\u00e4,\nmik\u00e4 tavoitteenne oikein oli. Me suostuimme l\u00e4htem\u00e4\u00e4n\nkyytipojiksi, koska into p\u00e4\u00e4st\u00e4 lent\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4ll\u00e4 aluksella oli\nniin kova.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dMmm… no, kaipa me saatiin\naikaan h\u00e4mmennyst\u00e4 S\u00e4\u00e4ti\u00f6n sis\u00e4ll\u00e4, v\u00e4hint\u00e4\u00e4n.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\nArtefakti poltteli repussani ja\nmieless\u00e4ni. Osa minusta halusi kertoa siit\u00e4 Koalitiolle heti, mutta\njos tekisin niin, tuskin saisin pit\u00e4\u00e4 sit\u00e4 mukanani. Kertominen\nolisi v\u00e4\u00e4r\u00e4 veto, sen verran olin jo oppinut pelaamaan. Ei\nsanaakaan, edes Hermanille tai Miltonille.<\/p>\n\n\n\n
\nMelissan sanat siit\u00e4, ett\u00e4\nartefakti olisi nyt minun valttikorttini ja minun aseeni, j\u00e4iv\u00e4t\npy\u00f6rim\u00e4\u00e4n aivojen perukoille. Yll\u00e4tyksellisi\u00e4 asioita tekem\u00e4ll\u00e4\nsaattoi saada strategista etumatkaa, ja voisi olla jopa Koalition\netu, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 eiv\u00e4t tiet\u00e4isi minun artefaktistani. Koalitio\nvoisi sanoutua siit\u00e4 julkisesti irti, mutta kulissien takana voisin\nsaada Koalitiolta joitain apuja edelleen, mik\u00e4li pelaisin korttini\noikein.<\/p>\n\n\n\n
\nSitten oli tietysti viel\u00e4 sekin\nkysymysmerkki, ett\u00e4 kukaan ei tiennyt, kauanko artefakteissa oli\nvirtaa, tai jotain sen kaltaista, mill\u00e4 se sitten ikin\u00e4 toimikaan.\nKaikista artefakteista voisi loppua h\u00f6nk\u00e4 milloin tahansa. Niiden\nvaraan ei siis kannattanut luottaa liikaa. \n<\/p>\n\n\n\n
\nToimintamekanismissa oli viel\u00e4\nliikaa tuntemattomia asioita, joita kukaan ei pystynyt ennustamaan.\nMinun pit\u00e4isi ehk\u00e4 harjoitella omallani ainakin jonkin\nverran,vaikka se olikin tavallaan sen voiman haaskuuta. Sopivan\ntilanteen tullen minun pit\u00e4isi v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kysy\u00e4 Tuurilta ja\nSebastianilta kaikki, mit\u00e4 n\u00e4m\u00e4 olivat onnistuneet saamaan\nselville labrassaan.<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dL\u00e4hetin viestin Khadille ja\nmummille, ett\u00e4 turvassa ollaan\u201d, Josh huikkasi.<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dKiitos. Miten Kuu?\u201d<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dEi tietoa. Sigrid ja Melissa\nlaittavat varmaan viesti\u00e4 turvallista v\u00e4yl\u00e4\u00e4 pitkin, kun voivat.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dToivotaan.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dNe valitsivat ja harkitsivat mit\u00e4\ntekiv\u00e4t \u2013 \u00e4l\u00e4 murehdi liikaa. Suuret tavoitteet vaatii\nriskinottoa.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\nNiinp\u00e4 kai, mutta jopa Melissasta\noli tullut tyyppi, jonka en toivonut joutuvan mink\u00e4\u00e4n s\u00e4teiden ja\naseiden tielle.<\/p>\n\n\n\n
\nMilton ja Herman olivat varsin\nitsetyytyv\u00e4isen oloisia, kun palasimme Kleiolle. Ensinn\u00e4kin ruma,\nmutta toimivaksi havaittu aluksemme oli kest\u00e4nyt koko lennon Kuuhun\nja takaisin, eik\u00e4 alus ollut k\u00e4rsinyt varsinaisia vaurioitakaan. Ei\nollut reiki\u00e4 kyljess\u00e4 tai yht\u00e4\u00e4n toimimatonta j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
\nSiit\u00e4 minulla ei ollut mit\u00e4\u00e4n\nk\u00e4sityst\u00e4, mill\u00e4 rahalla kaksikko aikoi pit\u00e4\u00e4 huolen aluksesta\nja rahoittaa tulevat lennot. Avaruusaluksen yll\u00e4pito ei tulisi\nolemaan halpaa tai helppoa, vaikka Koalitio olikin ollut jopa\nh\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n kiltti, mit\u00e4 tuli koko purkin olemassaoloon. Ehk\u00e4\nbaarinpit\u00e4misest\u00e4 sai paremmat tulot kuin olin ymm\u00e4rt\u00e4nytk\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
\nIhan t\u00e4llaista alusta ei p\u00e4\u00e4sisi\nheti lent\u00e4m\u00e4\u00e4n. Oikeastaan Maahan paluun j\u00e4lkeen menisi hetki,\nennen kuin p\u00e4\u00e4sisin lent\u00e4m\u00e4\u00e4n yht\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n oikeasti. Edess\u00e4\noli paluu luennoille ja simulaattoreihin.<\/p>\n\n\n\n
\nVoisi olla parempi olla miettim\u00e4tt\u00e4\nsit\u00e4 liikaa, tulisin vain surulliseksi jutusta, mihin en pystynyt\nvaikuttamaan. Koulu piti k\u00e4yd\u00e4 ja piste. Ilman tutkintotodistusta\noli turha yritt\u00e4\u00e4 Koalition sis\u00e4ll\u00e4 yht\u00e4\u00e4n minnek\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
\nHangaarin tai oikeammin\ntarkoitukseen k\u00e4hvelletyn huoltotilan reunalla meit\u00e4 odotti jo\nkaksi varsin korkea-arvoisen n\u00e4k\u00f6ist\u00e4 henkil\u00f6\u00e4. Josh oli tehnyt\nl\u00e4hestymisen Kleiolle jopa liioitellun tarkasti jokaisen ohjeen ja\nprotokollan mukaan, jotta meit\u00e4 ei saisi kiinni ainakaan mist\u00e4\u00e4n\ns\u00e4\u00e4nt\u00f6rikkeest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
\nToinen paikalla olevista henkil\u00f6ist\u00e4\noli tunnistettavissa Kleion Koalition puolen komentajaksi. Joidenkin\navaruusasemien komentajat olivat arvoltaan amiraaleja, mutta eiv\u00e4t\nkaikki. Aseman strategisella sijainnilla ja teht\u00e4v\u00e4ll\u00e4 oli\nmerkityst\u00e4 \u2013 Kleioa pidettiin vakaana ja turvallisena paikkana,\njoten sinne ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarvittu korkeinta johtoa paikalle\njoka hetki. \n<\/p>\n\n\n\n
\nToinen tyyppi oli varmaankin aseman\nsiviilihallintoa. T\u00e4ll\u00e4 oli tavallinen puku eik\u00e4 Koalition\nunivormua.<\/p>\n\n\n\n
\nKoalition komentaja n\u00e4ytti\nn\u00e4rk\u00e4styneelt\u00e4 ja tyytyv\u00e4iselt\u00e4 samaan aikaan. \n<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dTerve. Milton ja Herman, olisi\nvarmaan pit\u00e4nyt arvata.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\nMilton ja Herman virnistiv\u00e4t kuin\npikkupojat. Niinh\u00e4n se taisi menn\u00e4, ett\u00e4 poikien i\u00e4n my\u00f6t\u00e4 vain\nlelujen hinta kasvoi.<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dTavallaan hyvin tehty, nyt tie on\nauki muillekin. Ainakin Koalition pit\u00e4\u00e4 ottaa t\u00e4m\u00e4 huomioon, kun\nsovitaan s\u00e4\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4. S\u00e4\u00e4ti\u00f6 ja yksityisi\u00e4\navaruusaluksia, el\u00e4mme n\u00e4k\u00f6j\u00e4\u00e4n varsinaista murrosvaihetta.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\nMilton silm\u00e4ili pukumiest\u00e4, joka\noli ollut viel\u00e4 hiljaa. Kasvot olivat tavallaan tutut, olin varmaan\nn\u00e4hnyt ne asemalla jossain infoholovideossa aiemmin. Miehell\u00e4 oli\nlempe\u00e4t kasvot ja osittain aasialaiset kasvonpiirteet. \n<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dMinun pit\u00e4isi varmaankin kiitt\u00e4\u00e4\nteit\u00e4 kaikkia pormestarin ominaisuudessa, t\u00e4m\u00e4 asema on nyt\ntodella osa ihmiskunnan historiaa, jonka nimi ei unohdu. Voisimme\ntehd\u00e4 t\u00e4st\u00e4 jopa yksityisen avaruusliikenteen keskuksen.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dSopiinee sille asemalle, joka on\nnimetty runouden ja historian muusan mukaan.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dTotta! Ehk\u00e4 pit\u00e4\u00e4 pyyt\u00e4\u00e4\njotakuta sopivaa taitelijaa tekem\u00e4\u00e4n runo t\u00e4t\u00e4 hetke\u00e4\njuhlistamaan. Sen voisi laittaa n\u00e4kyville pitkin asemaa. Se voisi\nolla hieno ele, n\u00e4in\u00e4 ep\u00e4varmuuden aikoina.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dMe ei haluta mit\u00e4\u00e4n patsaita\u201d,\nHerman puuttui keskusteluun.<\/p>\n\n\n\n
\nKleion pormestari taisi tyk\u00e4t\u00e4\nmonumenteista ja kulttuurijutuista, kaikesta p\u00f6mp\u00f6\u00f6sist\u00e4 ja v\u00e4h\u00e4n\nmahtailevasta. Katselin asemaa nyt v\u00e4h\u00e4n eri silmin. Aseman sis\u00e4ll\u00e4\nvallitseva uusvanha eurooppalaisuus ja koristeellinen tyyli ei\ntainnut olla sattumaa.<\/p>\n\n\n\n
\nKoalition komentaja veti meid\u00e4t\nhieman kauemmas kolmikosta ja kysyi hiljaisella \u00e4\u00e4nell\u00e4:<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dNo? Saitteko S\u00e4\u00e4ti\u00f6n puuhista\nselville mit\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6kelpoista?\u201d<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dRehellisesti, tuon k\u00e4ynnin\nperusteella koko S\u00e4\u00e4ti\u00f6 ei vaikuta kovin akuutilta vaaralta,\nainakaan viel\u00e4.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dKuussa on kiire keskitty\u00e4\np\u00e4ivitt\u00e4isen arjen vakauttamiseen, ei siell\u00e4 juonita mit\u00e4\u00e4n\nhy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 kenenk\u00e4\u00e4n kimppuun tai muutakaan avointa selkkausta,\nennen kuin saavat koko paikan kuntoon\u201d, Josh lis\u00e4si.<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dTeilt\u00e4 odotetaan raporttia\nKoalitiolle, kuten hyvin tied\u00e4tte. P\u00e4\u00e4sette ehk\u00e4 kertomaan sen\nkasvokkain amiraalistolle, katsotaan nyt.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dOho\u201d, p\u00e4\u00e4si suustani\nspontaanisti. Olimmekin niin iso juttu. Koalition vakoojia.\nSalaisuuksien pit\u00e4misest\u00e4 tuli \u00e4kki\u00e4 jotenkin paljon vakavampaa. \n<\/p>\n\n\n\n
En aikonut hiiskua uudesta artefaktistani Koalitiolle mit\u00e4\u00e4n, jouduin sitten isojen pamppujen kuulusteluun tai en. Pit\u00e4isi ehk\u00e4 pyyt\u00e4\u00e4 Melissalta ilmaisutaidon tunteja et\u00e4n\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Edellinen luku<\/a> – Seuraava luku<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Melissa irvisti ja katsoi minuun sekunnin murto-osan ajan. Ilmeisesti minun olisi pit\u00e4nyt ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 katseesta jotain, mutta en keksinyt mit\u00e4\u00e4n. En uskaltanut l\u00e4hte\u00e4 juoksemaankaan, jos ilme oli k\u00e4sky paeta. Jokainen pikku drone, joka meill\u00e4 oli mukana, nousi ilmaan s\u00e4ks\u00e4tyksen saattelemana. Melissa laittoi ne pit\u00e4m\u00e4\u00e4n huumaavaa \u00e4\u00e4nt\u00e4, joka peitti l\u00e4hes kaiken alleen. N\u00e4in muutaman kipin\u00e4n, kun Melissa […]<\/p>\n","protected":false},"author":5,"featured_media":0,"parent":5106,"menu_order":9,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-5150","page","type-page","status-publish","hentry","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.karikari.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/5150","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.karikari.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.karikari.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.karikari.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/5"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.karikari.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=5150"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.karikari.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/5150\/revisions"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.karikari.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/5106"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.karikari.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=5150"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}