\nHer\u00e4sin\ntilasta, jonka tunnistin joksikin varastohuoneeksi koulun\nalakerrassa. Hyllyj\u00e4, valkoinen katto. Jalkoja s\u00e4rki, kuvotti. Joku\ntai ehk\u00e4 pikemminkin jotkut olivat selv\u00e4sti raahanneet meid\u00e4t\nt\u00e4nne v\u00e4litt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 paljoa mustelmista. Viimeist\u00e4\u00e4n huomenna\nolisin l\u00e4ikik\u00e4s.<\/p>\n\n\n\n
\n Yritin\nkohdistaa katsetta edess\u00e4ni h\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4v\u00e4\u00e4n hahmoon.<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dTeid\u00e4n\nseikkailunne loppuu t\u00e4h\u00e4n.\u201d Tutulla \u00e4\u00e4nella hiljaa mutistut\nsanat tippuivat tajuntaani, mutten halunnut uskoa. Ei ole totta! \n<\/p>\n\n\n\n
\nSigrid,\nk\u00e4dess\u00e4\u00e4n jonkinlainen muokattu \u00e4lylaite tai vastaava. Ainakaan\nse ei ollut minulle jo tuttu kaulakoru. Sigrid t\u00e4ht\u00e4si kojeella\nmeihin kuin aseella. Josh valitti hiljaa, toivoin sen olevan hyv\u00e4\nmerkki. Ainakaan Sigridin kummallinen ase ei ollut osunut t\u00e4ydell\u00e4\nvoimalla minuun. Tuntui, etten ymm\u00e4rt\u00e4nyt en\u00e4\u00e4 mist\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n.\nTavallinen kouluvuoteni oli muuttunut taas muutaman piirun\noudommaksi.<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dTurha\nyritt\u00e4\u00e4 mit\u00e4\u00e4n.\u201d Sigrid tuli viereemme ja nappasi molempien\n\u00e4lylaitteet. Yksi kellert\u00e4v\u00e4 pulssi laitteesta Sigridin k\u00e4dest\u00e4,\nja ne oli tuhottu. Sigrid nappasi my\u00f6s Joshin repun ja koulupuvun\ntakin. \u201dTeid\u00e4n kanssanne ei taida kannattaa ottaa riskej\u00e4.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dMiksi?\u201d<\/p>\n\n\n\n
\nSigrid\nkatsoi syrj\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dOlitte\nihan oikeasti yst\u00e4vi\u00e4ni. Se vaan, ett\u00e4\u2026 on jotain yst\u00e4vyytt\u00e4kin\nvoimakkaampaa. Anteeksi. En taida olla hyvien puolella.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dKenen\npuolella sitten?\u201d<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dOmani.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\nJosh\navasi toisen silm\u00e4ns\u00e4 ja v\u00e4\u00e4ntyi pystyyn.<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dEtk\u00e4\nole. Unohdat, ett\u00e4 multa ei voi salata asioita, jotka ovat kulkeneet\njonkun \u00e4lylaitteen kautta.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dSinusta\nolisi pit\u00e4nyt hankkiutua eroon jo ajat sitten.\u201d Vino hymy. \u201dEn\ntaida vaan olla kuitenkaan tarpeeksi pahis siihenk\u00e4\u00e4n.\u201d Sigrid\nt\u00e4ht\u00e4si meit\u00e4 yh\u00e4, mutta n\u00e4ytti jo v\u00e4h\u00e4n enemm\u00e4n silt\u00e4\ntyt\u00f6lt\u00e4, jonka olin lukenut yst\u00e4v\u00e4kseni lukukauden ajan.<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dSe\nolit sin\u00e4, silloin siell\u00e4 huvipuistossa, ja taas t\u00e4n\u00e4\u00e4n.\u201d Josh\ntuijotti Sigrdiin.<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dHyvin\np\u00e4\u00e4telty. Halusin testata t\u00e4t\u00e4 sopiviin kohteisiin, jotta\ntied\u00e4mme, onko t\u00e4st\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4 tositilanteessa. Vaikuttaisi\ntoimivan, joskin sinun anomaliaasi en tietenk\u00e4\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4nyt\nhuomioida. K\u00e4sitt\u00e4\u00e4kseni t\u00e4ss\u00e4 asiassa se toimi kuitenkin minun\nhyv\u00e4kseni, tekee sinusta helpon kohteen synkroh\u00e4irinn\u00e4lle.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dMihin\nte pyritte?\u201d<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dMist\u00e4\nte puhutte?\u201d \n<\/p>\n\n\n\n
\nMolemmat\nmeist\u00e4, samaan aikaan. Sigrid hymyili, aidommin.<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dMinun\ntulee teit\u00e4 ehk\u00e4 v\u00e4h\u00e4n ik\u00e4v\u00e4.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\n\u201d\u00c4l\u00e4\njauha paskaa, s\u00e4 v\u00e4lit\u00e4t vain siit\u00e4 tyt\u00f6st\u00e4.\u201d Josh \u00e4rj\u00e4isi.<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dKuka\ntytt\u00f6? Voiko joku selitt\u00e4\u00e4 minullekin?\u201d<\/p>\n\n\n\n
\nOkei,\nSigrid oli pahojen puolella. Ainakin osittain. Varmaan juurikin\nS\u00e4\u00e4ti\u00f6n, sen verran osasin p\u00e4\u00e4tell\u00e4 ihan itse. Loppu olikin jo\nv\u00e4h\u00e4n hankalampaa.<\/p>\n\n\n\n
\nSigrid\nkatsoi minuun samalla tulkitsemattomalla ilmeell\u00e4 kuin aina.<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dT\u00e4m\u00e4n\nkerran, Josh kertoisi sinulle kuitenkin. S\u00e4\u00e4ti\u00f6ll\u00e4 on kihlattuni.\nMelissa. Jossain asteroidivy\u00f6hykkeen takana. Ne houkuttelivat\nMelissan mukaansa stipendeill\u00e4\u2026 lupauksilla tieteellisest\u00e4\nl\u00e4pimurrosta\u2026 seuraava Einstein, v\u00e4hint\u00e4\u00e4n. Melissa ei koskaan\nvoinut vastustaa sellaista. Kunniaa ja maallista mammonaa. Ei niin\nv\u00e4li\u00e4, vaikka keinot olisivatkin olleet kyseenalaiset, ja\ntutkimusetiikasta viis.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dSen\ntakia s\u00e4 ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n olit t\u00e4\u00e4ll\u00e4 koulussa. Jotta p\u00e4\u00e4set\nsinne, vaikka itse lent\u00e4en, jos ei muuten.\u201d Tuijotin takaisin.<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dNiin.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dEik\u00f6\nme voida auttaa sua? Me yhdess\u00e4 pahiksia vastaan. Ihan kuin\nT\u00e4htilaivastossa.\u201d \n<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dEmmerie,\nT\u00e4htilaivasto on fiktiota. Tarina vain. Vaikka my\u00f6nn\u00e4n, ett\u00e4\ntoivoisin todellisuuden toimivan kuin elokuvat. Ei se toimi.\u201d\nSigrid ei katsonut meit\u00e4 kumpaakaan silmiin. \n<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dSori\nett\u00e4 ollaan vaan keltanokkaisia opiskelijoita pahoja organisaatioita\nvastaan. Jonkinlaiset supervoimat kyll\u00e4 l\u00f6ytyy.\u201d Josh kuittasi\ntakaisin.<\/p>\n\n\n\n
\n \u201dOlkaa\nkilttej\u00e4 \u00e4lk\u00e4\u00e4k\u00f6 seuratko minua. Toivon teille oikeasti vain\nhyv\u00e4\u00e4.\u201d Sigrid otti rikkonaiset \u00e4lylaitteemme ja muut tavaramme,\nja sulki oven. Oven takaa kuulimme viel\u00e4 \u00e4\u00e4nen.<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dSe\non ihan tavallinen vanhanaikainen lukko. Mekaaninen. Turha yritt\u00e4\u00e4\navata sit\u00e4 sielt\u00e4.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\nJosh\nvalahti uudestaan sein\u00e4\u00e4 vasten ja piteli p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n. Huoneessa\noli pelkki\u00e4 tyhji\u00e4 hyllyj\u00e4. Ei mit\u00e4\u00e4n, mill\u00e4 olisi voinut\nhajottaa oven tai paeta.<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dAivan\nhelvetillinen p\u00e4\u00e4ns\u00e4rky. Taidetaan olla jonkinasteisessa pulassa.\u201d\nJosh yritti nousta seisomaan.<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dOotko\noikeasti kunnossa?\u201d<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dEn\nviel\u00e4, mutta ei me voida t\u00e4nne j\u00e4\u00e4d\u00e4 n\u00f6k\u00f6tt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Pit\u00e4\u00e4\nest\u00e4\u00e4 Sigridi\u00e4 viem\u00e4st\u00e4 sit\u00e4 artefaktia.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dMist\u00e4\ntied\u00e4t, ett\u00e4 ne on p\u00f6llim\u00e4ss\u00e4 sit\u00e4?\u201d<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dTuskin\nSigrid olisi paljastanut naamansa meille, ellei se aikoisi karistaa\nMaan p\u00f6lyj\u00e4 juuri nyt eik\u00e4 joskus. Vai luulitko, ett\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n\ntaas joululoman j\u00e4lkeen koulussa? Ollaan kuten ennenkin? \u2019Moikka,\nmiten S\u00e4\u00e4ti\u00f6ss\u00e4 menee? Joko saitte sen tied\u00e4t-kyll\u00e4-mink\u00e4\nnyysitty\u00e4? Onko Melissa soitellut?\u2019\u201d<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dSelv\u00e4,\njoo, hoksaan. Miten p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n ulos t\u00e4\u00e4lt\u00e4?\u201d<\/p>\n\n\n\n
\nKatselin\nymp\u00e4rilleni uudestaan, nyt analyyttisemmin. Harmaita hyllyj\u00e4. Ei\nikkunaa, olimmehan maan alla. Ovi oli paksu, sit\u00e4 emme saisi\nhajotettua kahdestaan. En ollut varma, oliko ovi metallia vai jotain\nkomposiittia. Samapa tuo, emme saisi sit\u00e4 rikki kuitenkaan, kaksi\nnaruk\u00e4tist\u00e4 n\u00f6rtti\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dMe\nviestitet\u00e4\u00e4n Linnille.\u201d Josh heitti.<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dIlman\n\u00e4lylaitteita?\u201d<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dYritet\u00e4\u00e4n\nainakin.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\nOlisin\nprotestoinut, mutta l\u00e4hiaikoina olin kuullut niin paljon\nuskomattomia juttuja, etten keksinyt yht\u00e4k\u00e4\u00e4n j\u00e4rkev\u00e4\u00e4\nvasta-argumenttia. \n<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dPystytk\u00f6\ns\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n telepatiaan?\u201d<\/p>\n\n\n\n
\n\u201d\u00c4l\u00e4\nole h\u00f6lm\u00f6.\u201d Josh piteli p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n edelleen. \u201dMutta tarviin\nvain jonkin s\u00e4hk\u00f6laitteen. Mink\u00e4 tahansa.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\nKatselin\nhuonetta uudestaan, oliko meill\u00e4 mit\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4.\nKattolamppu. Sein\u00e4\u00e4n integroitu kaiutin, koulun kuulutusj\u00e4rjestelm\u00e4\noli toiminnassa t\u00e4\u00e4ll\u00e4kin.<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dP\u00e4rj\u00e4t\u00e4\u00e4nk\u00f6\nme lampulla ja kaiuttimella?\u201d<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dPakko.\nKaiutin on parempi.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\nJosh\nja min\u00e4 nojauduimme sein\u00e4\u00e4n. Hetken ajan tuijotimme kaiutinta.\nMolemmat yritimme pureutua systeemiin. Kaiutin oli kiinni koulun\nkuulutusj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4, mutta muualle ei t\u00e4t\u00e4 kautta p\u00e4\u00e4ssyt\nk\u00e4siksi. Koulun j\u00e4rjestelm\u00e4t oli tehty mahdollisimman eriytetyiksi\nja suojatuiksi ilkikuristen opiskelijoiden varalta. Meill\u00e4 ei ollut\nmy\u00f6sk\u00e4\u00e4n mikrofonia, tai mit\u00e4\u00e4n mist\u00e4 improvisoida sellainen.\nLinn ei ollut koulussa, kuten ei varmaan kukaan muukaan. L\u00e4hett\u00e4m\u00e4ll\u00e4\nh\u00e4iri\u00f6\u00e4\u00e4ni\u00e4 kuulutusj\u00e4rjestelm\u00e4n kautta ei pitk\u00e4lle\np\u00f6tkitt\u00e4isi.<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dMit\u00e4s\nnyt?\u201d<\/p>\n\n\n\n
\n\u201d…\u201d<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dEi\nt\u00e4\u00e4 taida toimia.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\nJosh\nistui takaisin alas. K\u00e4velin ympyr\u00e4\u00e4, t\u00e4\u00e4lt\u00e4 oli pakko olla\njokin pakotie. Jotain, mihin synkronointi toimisi. Mit\u00e4 tahansa\u2026\nkiinnitin katseeni Joshiin. Oikeastaan, t\u00e4m\u00e4n alaosaan. Vy\u00f6t\u00e4r\u00f6n\nalapuolelle. Josh tuijotti takaisin.<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dMit\u00e4?\u201d<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dOta\nhousut pois.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\nEnp\u00e4\nollut ennen n\u00e4hnyt Joshin punastuvan. \n<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dVau,\ntied\u00e4n kyll\u00e4 ett\u00e4 ollaan viimein kahdestaan, ja ett\u00e4 meid\u00e4n\nv\u00e4lill\u00e4 on vetoa, mutta eka kerta t\u00e4\u00e4ll\u00e4..? Varastohuoneessa on\ntoki tietynlaista r\u00e4hj\u00e4isyytt\u00e4, sellaista japanilaista charmia.\nKaikki kaunis katoaa ja n\u00e4in. Luulin sun olevan kuitenkin enemm\u00e4n\nvalot pois ja peiton alla -tyyppi\u00e4.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\nNaaman\npunaisuudesta huolimatta jutut lensiv\u00e4t sent\u00e4\u00e4n kuten aina.<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dEi!\u201d\n\u00e4l\u00e4hdin, varmaan v\u00e4h\u00e4n turhankin kovaa.<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dTai\nsiis, sain idean. Siihen tarvitaan sun housut.\u201d Viittoilin itse\u00e4ni\nja mustaa mekkoa. \u201dOlisi pit\u00e4nyt laittaa koulupuku t\u00e4n\u00e4\u00e4n.\u201d \n<\/p>\n\n\n\n
\nJosh\ntuijotti takaisin yhten\u00e4 kysymysmerkkin\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dKuka\non nyt hidas? Koulupuvun housut on my\u00f6s \u00e4lymateriaalia. Ehk\u00e4\nSigridin pokka ei riitt\u00e4nyt sun riisuttamiseen kokonaan. Minun\nriitt\u00e4\u00e4.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dSelke\u00e4sti\nS\u00e4\u00e4ti\u00f6n olisi pit\u00e4nyt rekrytoida sinut, eik\u00e4 Sigridi\u00e4.\u201d Josh\nteki ty\u00f6t\u00e4 k\u00e4sketty\u00e4 ja alkoi riisua housujaan. P\u00e4\u00e4tin vakaasti\nolla katsomatta ja keskitty\u00e4 asiaan. T\u00e4m\u00e4 oli asiallinen\npakoteht\u00e4v\u00e4. Oltiin t\u00e4rke\u00e4ll\u00e4, suurella asialla. Suuremmalla\nkuin\u2026 siis. \u00c4\u00e4h! Kiskoin katseeni pois ja p\u00e4\u00e4tin katsoa Joshia\nkasvoihin loppuoperaation ajan.<\/p>\n\n\n\n
\n \u201dHivuta\nne kynnyksen ali. Me saadaan tiirikoitua lukko niill\u00e4.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dOsaatko\ns\u00e4 tiirikoida?\u201d<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dEn,\nmutta yksi vanhanaikainen lukko ei voi olla vaikeampi tiirikoida kuin\npit\u00e4\u00e4 mieless\u00e4 puolisensataa erilaista avaruusaluksen systeemi\u00e4.\nVaikka siin\u00e4 menisi hetki, me p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n t\u00e4\u00e4lt\u00e4 ulos.\u201d Yritin\nkuulostaa varmemmalta kuin olin.<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dUskotaan.\u201d\nJosh hivutti p\u00f6ksyns\u00e4 kynnyksen alta ja todenn\u00e4k\u00f6isesti yritti\nsaada mieleens\u00e4 kuvan toisella puolella olevasta lukosta. Nyt sitten\nkyvyt mitattiin. Otin my\u00f6s kiinni housuista, toisesta puntista vain.\nKeskityimme molemmat. Pystyin \u00e4lymateriaalin avulla tunnustelemaan\nsokkona, toisella puolella oli nelinumeroinen numerolukko. Onneksi\nnumerot olivat kohopainatuksella.<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dPl\u00e4\u00e4h.\u201d\nJosh piti toisella k\u00e4dell\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n edelleen.<\/p>\n\n\n\n
\n\u201d9999\nmahdollista yhdistelm\u00e4\u00e4, tied\u00e4n.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dT\u00e4\u00e4\nn\u00e4ytt\u00e4\u00e4 varmaan hauskalta toiselta puolelta ovea. Mun housut,\ntekem\u00e4ss\u00e4 omiaan.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dOlisiko\njoku yhdistelm\u00e4, mit\u00e4 Sigrid k\u00e4ytt\u00e4isi?\u201d<\/p>\n\n\n\n
\n\u201d8888?\u201d\n\n<\/p>\n\n\n\n
\nT\u00e4htilaivaston\nkuuluisin temppu oli n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 samat tapahtumat kahdeksan kertaa\nputkeen.<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dLiian\nilmiselv\u00e4\u00e4, joskin m\u00e4 kokeilen sen…\u201d Yritin kokeilla\nyhdistelm\u00e4\u00e4 lukkoon. Se oli sokkona ja tunnustelemalla hidasta ja\nhankalaa, vaikka n\u00e4inkin lukon mieless\u00e4ni jotenkuten.<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dEi\nollut. 6464? V\u00e4h\u00e4n kuin kahdeksan kertaa kahdeksan. Tai 512? Siin\u00e4\non kyll\u00e4 vain kolme numeroa.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dEi\nne osat olleet Sigridn lemppareita. Ent\u00e4s se kuumakalle,\npunahiuksinen poika? Sigridin lempihahmo?\u201d<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dAi\nse. Sen alus\u2026 Se oli \u2026 I-7\u2026 jotain…\u201d<\/p>\n\n\n\n
\nOlisiko\nSigrid oikeasti niin sentimentaalinen, ett\u00e4 laittaisi jonkin\nT\u00e4htilaivastosta tutun numerosarjan lukon koodiksi? Toisaalta\nnopeasti ja kiiress\u00e4 ihmiset ottivat helposti tuttuja tai\nyksinkertaisia lukuja tottumuksesta. Halusin osittain luottaa\nSigridiin yh\u00e4. Jospa yhdistelm\u00e4 olisi tarkoituksella helppo, jotta\nvoisimme kuitenkin juosta per\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dOliko\nsiin\u00e4 aluksen tunnuksessa kolme numeroa?\u201d \n<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dOon\nt\u00e4ss\u00e4 15 sentin p\u00e4\u00e4ss\u00e4. Ei tarvii huutaa.\u201d Josh kuittasi.<\/p>\n\n\n\n
\nYritin\nsaada elokuvan kohtausta muistiini. Muistin punaisen aluksen ja\nolisin osannut hyr\u00e4ill\u00e4 musiikin, mutta aluksen tunnuksen tyyliset\npienet yksityiskohdat eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 j\u00e4\u00e4neet mieleeni.\nOlisipa ollut valokuvamuisti. I-70\u2026 jotain. T? 7?<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dKokeilen\n17-alut kuitenkin.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\n\u201d1707?\u201d<\/p>\n\n\n\n
\nHiljaisuus.\nSitten, niin hiljaa, ettei sit\u00e4 meinannut kuulla, pieni napsahdus.\nKatsoin Joshiin ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kaaduimme ovesta k\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4n. \n<\/p>\n\n\n\n
\nEhdin\nhurrata mieless\u00e4ni noin kaksi millisekuntia, kunnes tajusin\nmakaavani housuttoman Joshin p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Kiusallisesti tulin\ntietoiseksi molempien meid\u00e4n rintakehist\u00e4. Omassa tapauksessani\nrinnoista. Joshin rintakeh\u00e4\u00e4 vasten.<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dAi\nsua kiinnosti n\u00e4m\u00e4 hommat kuitenkin.\u201d Josh virnuili altani.<\/p>\n\n\n\n
\nKier\u00e4hdin\n\u00e4kki\u00e4 sivuun lattialle ja vipusin itseni yl\u00f6s. \n<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dPaljonko\naikaa me menetettiin? Voidaanko viel\u00e4 saada se artefakti takaisin?\u201d<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dEhk\u00e4\ntunti tai enemm\u00e4n.\u201d Josh kiskoi housujaan takaisin jalkaan.<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dSitten\npit\u00e4\u00e4 juosta. Miss\u00e4k\u00f6h\u00e4n ne on?\u201d K\u00e4yt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 ei ollut\nket\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dAivan\nsatavarmasti pyrkiv\u00e4t avaruuteen. En kyll\u00e4 tied\u00e4, onko koululla\nyht\u00e4\u00e4n pitk\u00e4nmatkan alusta l\u00e4ht\u00f6valmiina.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dEi\nvarmaan ollut valmiina, mutta tunnissa p\u00e4\u00e4see pitk\u00e4lle, jos\ntiet\u00e4\u00e4, mit\u00e4 on tekem\u00e4ss\u00e4.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\nL\u00e4hdimme\nh\u00f6lkk\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n pitkin autiota k\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4 ja portaat yl\u00f6s. Koulun\naula oli hiljaisen kaikuva, kuten pyh\u00e4p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 nyt oli\noletettavissakin. Korkeiden lasiseinien takana lumihiutaleet\ntipahtelivat maahan. Ei ollut aikaa ihastella maisemaa, vaan\njuoksimme aulan l\u00e4pi kohti lentoaluetta ja hangaareja. Puuskutin jo\nlujaa, ehk\u00e4 pit\u00e4isi harjoittaa kest\u00e4vyyskuntoa jotenkin.<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dT\u00e4st\u00e4\nvasemmalle, ja ollaan jo l\u00e4hell\u00e4. Yritet\u00e4\u00e4n olla \u00e4\u00e4nett\u00f6mi\u00e4.\u201d\nJosh sanoi, l\u00e4hes kuiskaten.<\/p>\n\n\n\n
\nHangaari\nkuten laskeutumisalustakin oli koulun takana, ja sit\u00e4 erotti muusta\npihamaasta aita. Hiippailimme portin viereen, joka oli tietenkin\nlukossa.<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dT\u00e4m\u00e4\nolikin t\u00e4llainen lukkop\u00e4iv\u00e4.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dT\u00e4\u00e4ll\u00e4\nulkona on liian kylm\u00e4, ett\u00e4 ryhtyisin taas ottamaan housuja pois.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dToi\non s\u00e4hk\u00f6lukko, pid\u00e4 p\u00f6ksyt jalassa vaan.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\nKosketin\nlukkoa. Se oli koulun lukko, joten senkin suunnittelussa oli tietysti\notettu kokeilunhaluiset oppilaat huomioon. Meill\u00e4 oli kuitenkin\nt\u00e4rke\u00e4 homma suoritettavana, t\u00e4m\u00e4 ei ollut mik\u00e4\u00e4n huviretki.\nKeskityin ja p\u00e4\u00e4sin k\u00e4siksi lukon sis\u00e4rakenteeseen. Virtaa,\nj\u00e4nnitett\u00e4. Pieni paristo. Suojaus, joka perustui jonkinlaiseen\nmonimutkaiseen auktoriteetintunnistusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n. Ajattelin\nopettajia, jatko-opiskelijoita. Olen opettaja, jonka pit\u00e4\u00e4 hoitaa\nhomma. Opettaja, kuin Elisa! Mieless\u00e4ni lukko valitti, mutta pakotin\nitseni salauksen l\u00e4pi. \n<\/p>\n\n\n\n
\nPieni\nvihre\u00e4 valo syttyi lukkoon.<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dVau.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dKiitos,\nkai.\u201d Olin salaa tyytyv\u00e4inen, ett\u00e4 olin kuluttanut aikaa\nkryptotekniikan kirjoja p\u00e4nt\u00e4ten.<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dSitten\nmenn\u00e4\u00e4n.\u201d Josh ty\u00f6nsi oven auki ja hiivimme kohti joidenkin\nkymmenien metrien p\u00e4\u00e4ss\u00e4 olevaa hallia.<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dMeid\u00e4t\nvoi n\u00e4hd\u00e4 kameroista ihan varmasti.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dPit\u00e4\u00e4\nluottaa siihen, ett\u00e4 kenell\u00e4k\u00e4\u00e4n ei ole aikaa katsoa niit\u00e4. Jos\nolen oikeassa, s\u00e4\u00e4ti\u00f6ll\u00e4 on kiire pois.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\nPuoliksi\njuoksimme hallin sein\u00e4n viereen. Se oli kylm\u00e4 ja metallinen.\nVastustin kiusausta tehd\u00e4 jotain erityisen tyhm\u00e4\u00e4, kuten kokeilla\nsit\u00e4 kielell\u00e4. Toivoin my\u00f6s, ett\u00e4 lapaseni olisivat olleet yh\u00e4\nmukana. Ne olivat j\u00e4\u00e4neet jonnekin puutarhaan.<\/p>\n\n\n\n
\nYhteisest\u00e4\nsopimuksesta raotimme huolto-ovea ja Josh kurkkasi sis\u00e4\u00e4n.\nKerrankin ovi, joka ei ollut lukossa.<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dEi\nn\u00e4y ket\u00e4\u00e4n ainakaan juuri t\u00e4ss\u00e4. Sis\u00e4\u00e4n vaan.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\nK\u00f6mmimme\nrahtiarkkujen taakse piiloon. Keskell\u00e4 hallia, jonkinlaisilla\nkuljetus- tai huoltotelineill\u00e4, oli pieni alus. Se kiilteli\nlamppujen valossa, rahtiluukut olivat auki. Delfiini-luokkaa,\nsimulaattorista tuttuakin tutumpi.<\/p>\n\n\n\n
\nJosh\nkatsoi minuun merkitsev\u00e4sti. Ilmeisesti meill\u00e4 oli viel\u00e4 aikaa,\nkoska alus ei ollut l\u00e4ht\u00f6valmis. Yritin mietti\u00e4, mit\u00e4 seuraavaksi\npit\u00e4isi tehd\u00e4. Meill\u00e4 ei ollut mit\u00e4\u00e4n tapaa vakuuttaa\ns\u00e4\u00e4ti\u00f6l\u00e4isi\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4iden pit\u00e4isi luopua\nsuunnitelmastaan, mik\u00e4 se olikin. Emme ehk\u00e4 olleet miettineet aivan\nloppuun asti, miten improvisoitu pelastusteht\u00e4v\u00e4mme\nsuoritettaisiin. Koko alusta ei pystyisi synkronoinnilla mitenk\u00e4\u00e4n\ntekem\u00e4\u00e4n l\u00e4ht\u00f6kelvottamaksi, se oli liian hyvin suojattu ja\nmonimutkainen siihen.<\/p>\n\n\n\n
\nJosh\nosoitteli minuun ja sitten alukseen. Pudistelin p\u00e4\u00e4t\u00e4ni. Ei\ntodellakaan hiivitt\u00e4isi salaa sis\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 siit\u00e4kin tulisi?\nVapaamatkustajina jonnekin ties minne salatukikohtaan. T\u00e4m\u00e4 alkoi\nkuulostaa oikeasti vaaralliselta.<\/p>\n\n\n\n
\nSeuraavaksi\nkuulimme hallista puhetta.<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dOlemme\nmelkein valmiina.\u201d Joku vanhempi opiskelija, jota en tuntenut\nnimelt\u00e4. Oliko tuokin S\u00e4\u00e4ti\u00f6ss\u00e4?<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dHienoa.\u201d\nSigrid, joka piteli puurasiaa. Sis\u00e4ll\u00e4 oli aivan varmasti se\nartefakti, tai jos ei se, jotain yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Tuskin nyt\nkuitenkaan T\u00e4htilaivasto-s\u00e4l\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dL\u00e4ht\u00f6\u00f6n\nnoin viisitoista minuuttia. Meid\u00e4n on p\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4 t\u00e4\u00e4lt\u00e4, ennen\nkuin rehtori saa t\u00e4st\u00e4 vihi\u00e4.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dAivan.\nOlen valmis, kun te olette.\u201d Sigrid katosi n\u00e4k\u00f6kent\u00e4st\u00e4,\nilmeisesti nousi alukseen.<\/p>\n\n\n\n
\nJosh\nosoitteli alusta, s\u00e4\u00e4ti\u00f6l\u00e4isi\u00e4 ja aluksen telineit\u00e4. Mietin\nsamaa, miten n\u00e4m\u00e4 aikoivat saada aluksen ulos ja taivaalle ilman\nmaahenkil\u00f6kuntaa? Vai\u2026. Aikoivatko n\u00e4m\u00e4 lent\u00e4\u00e4 suoraan\nhallista ja telineilt\u00e4 ulos? T\u00e4ysin hullun hommaa, mutta teoriassa\nmahdollista. Riittiv\u00e4tk\u00f6h\u00e4n Sigridin taidot siihen?<\/p>\n\n\n\n
\nJosh\nmulkoili minua niin, ett\u00e4 pelk\u00e4sin t\u00e4m\u00e4n saavan silm\u00e4\u00e4ns\u00e4\nelohiiren tai krampin. Nojauduin l\u00e4hemm\u00e4s, poskemme koskivat.\nJossain toisessa tilanteessa olisin punastunut, t\u00e4n\u00e4\u00e4n olin n\u00e4hnyt\njo kaiken. L\u00e4hes kirjaimellisesti. Kiitos miesten kalsareista,\nmaailma. Hieno keksint\u00f6 siin\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dMit\u00e4?\u201d<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dEn\ntii\u00e4 susta, mutta en p\u00e4\u00e4st\u00e4 noita noin vaan l\u00e4htem\u00e4\u00e4n. M\u00e4\nyrit\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00e4 tonne alukseen. Nyt.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dEtk\u00e4.\nEt mee ainaakaan yksin.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\nSe\nsiit\u00e4, el\u00e4m\u00e4ni oli t\u00e4ss\u00e4. Hyv\u00e4sti \u00e4iti ja is\u00e4, hyv\u00e4sti\nkoulu, hyv\u00e4sti lupaava ura avaruuspilottina. Josh antoi k\u00e4simerkin\n\u2013 koulussa opetetun \u2013 ja hiipi kohti alusta. Olimme kulmassa,\njossa halliin varastoidut tavarat peitt\u00e4isiv\u00e4t meid\u00e4t. Onneksi,\nonneksi delfiini-luokan aluksissa ei ollut ikkunoita kuin eteenp\u00e4in\nsuuntaavalla n\u00e4k\u00f6alapaikalla!<\/p>\n\n\n\n
\nSyd\u00e4meni\nl\u00f6i niin lujaa, ett\u00e4 pelk\u00e4sin sen paljastavan meid\u00e4t. Tassutin\nrampin yl\u00f6s sukkasillaan. Ei viel\u00e4k\u00e4\u00e4n ket\u00e4\u00e4n. Josh kyykistyi\nrahtikanisterien ja -s\u00e4ili\u00f6iden taakse. Ne oli kiinnitetty\ntukevasti paikalleen, eli ainakin l\u00e4htovalmistelut oli tehty\nasiallisesti. Aivoni rekister\u00f6iv\u00e4t edess\u00e4ni olevan laatikon\npakkaustekstit laiskasti, koko tilanne oli mahdottoman\nep\u00e4realistinen. Soijarouhetta koko suvulle ja s\u00e4\u00e4ti\u00f6lle.<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dT\u00e4\u00e4ll\u00e4\nei ole ket\u00e4\u00e4n. Ne ovat jo ohjaamossa.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dVoi\nei. Onko sulla mit\u00e4\u00e4n suunnitelmaa?\u201d \u00e4l\u00e4hdin.<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dT\u00e4ss\u00e4h\u00e4n\nimprovisoidaan.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\nKiskoin\ntennareitani takaisin jalkaan ja ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isesti mietin,\nolisivatko pelk\u00e4t sukkahousut paremmat. Tennarit saattaisivat\nnitist\u00e4 avaruusaluksen k\u00e4yt\u00e4vill\u00e4. Toisaalta, sukkasiltaan joku\nkeng\u00e4llinen voisi tallata jaloilleni kovaa, ja olisin sen j\u00e4lkeen\npois pelist\u00e4. Miss\u00e4 vaiheessa el\u00e4m\u00e4st\u00e4ni oli tullut vastaavien\n\u00e4lytt\u00f6mien valintojen jono? Miksi t\u00e4llaisia valintoja ei koskaan\nk\u00e4sitelty elokuvissa?<\/p>\n\n\n\n
\nHivuttauduin\nkohti ruuman nurkassa olevaa himme\u00e4sti hohtavaa kontrolliruutua.\nVarovasti, tyyneytt\u00e4 kanavoiden kokeilin p\u00e4\u00e4st\u00e4 sit\u00e4 kautta\naluksen j\u00e4rjestelmiin. Lastia ja tarvikkeita oli ainakin Kuuhun asti\nsuuntautuvalle matkalle. Infrapunasignaalien mukaan ainoat ihmiset\nolivat ohjaamossa ja ruumassa.<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dVoi\nk\u00f6kk\u00e4re, meid\u00e4n infrapunas\u00e4teily paljastaa miss\u00e4 me ollaan.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dOotas.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\nJosh\nnojasi my\u00f6s paneeliin ja otti minulle jo tutun keskittyv\u00e4n, kauas\ntuijottavan ilmeen.<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dNoin,\nnyt alus ja samalla sen pilotti luulee meid\u00e4n signaalia joksikin\nl\u00e4mminvesih\u00e4iri\u00f6ksi.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dMy\u00f6s\nkun me liikutaan?\u201d<\/p>\n\n\n\n
\n\u201dJoo,\nkunhan m\u00e4 muistan keskitty\u00e4 siihen. Nyt mentiin.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\nJossain\ntakanamme kuulin hydraulisen \u00e4\u00e4nen, kun rahtiramppi sulkeutui.\nNielaisin. T\u00e4st\u00e4 liemest\u00e4 ei ollut en\u00e4\u00e4 paluuta.<\/p>\n\n\n\n
Osa minusta kiljui p\u00e4\u00e4ni sis\u00e4ll\u00e4 innostuksesta. T\u00e4m\u00e4 oli ensimm\u00e4inen avaruuslentoni, ensimm\u00e4inen kertani oikeassa avaruusaluksessa. Ihan n\u00e4in en ollut ajatellut sen tapahtuvan \u2013 nyt piti vain toivoa, ett\u00e4 kerta ei j\u00e4isi viimeiseksi.<\/p>\n\n\n\n
Edellinen luku<\/a> – Seuraava luku<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Her\u00e4sin tilasta, jonka tunnistin joksikin varastohuoneeksi koulun alakerrassa. Hyllyj\u00e4, valkoinen katto. Jalkoja s\u00e4rki, kuvotti. Joku tai ehk\u00e4 pikemminkin jotkut olivat selv\u00e4sti raahanneet meid\u00e4t t\u00e4nne v\u00e4litt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 paljoa mustelmista. Viimeist\u00e4\u00e4n huomenna olisin l\u00e4ikik\u00e4s. Yritin kohdistaa katsetta edess\u00e4ni h\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4v\u00e4\u00e4n hahmoon. \u201dTeid\u00e4n seikkailunne loppuu t\u00e4h\u00e4n.\u201d Tutulla \u00e4\u00e4nella hiljaa mutistut sanat tippuivat tajuntaani, mutten halunnut uskoa. Ei ole totta! Sigrid, […]<\/p>\n","protected":false},"author":5,"featured_media":0,"parent":4994,"menu_order":9,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-5040","page","type-page","status-publish","hentry","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.karikari.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/5040","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.karikari.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.karikari.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.karikari.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/5"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.karikari.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=5040"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.karikari.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/5040\/revisions"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.karikari.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/4994"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.karikari.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=5040"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}