Olemme osassa kahdeksan! Hahmoni ovat kokeneet kaikenlaista ja siinä sivussa minä olen oppinut sitä sun tätä kirjoittamisesta. Matka on pitkä ja jatkuu yhä, sillä aina voi osata vähän paremmin! Tavoitella korkeampia… korkeuksia!

Naurattaa vähän, että joskus kuvittelin, että kirjoitan vain kolme osaa. Eihän tämä olisi mitenkään mahtunut niihin raameihin. Kaikki vähän niin kuin levisi suuremmaksi.

Kirjoittaminen itsessään tuntuu nyt tutulta ja turvalliselta, koska tunnen nämä hahmot ja maailman.

Hahmoille sen sijaan mikään ei ole enää turvallista, päin vastoin. Kjeh kjäh.

Kasiosan aloittava luku lähtee tästä.