Käytiin Traconissa. Lähdettiin paikalle jo perjantaina töiden jälkeen, koska on kivempaa herätä yhdeksältä, mennä hotelliaamiaiselle ja suunnata sitten coniin, sen sijaan, että joutuisi heräämään seitsemältä ja ajamaan pari tuntia coniin.

Tällä kertaa majoituspaikkana toimi hotelli Mordorin Silmä, alias Torni. Oli muuten melkoinen design-orgasmi, suosittelen.

Heitettiin kamat hotellille ja lähdettiin syömään kavereiden kanssa Nomuun. Nomu on yleisesti ihan jees, mutta satunnaisesti palvelu derpahtaa ja jokin annos jää saapumatta pöytään. Tällä kertaa uhriksi joutui Johannan lohi – avokado -sashimi, jota ei vain kuulunut, joten kävin tiedustelemassa, missä sashimit viipyvät. ”Oho, joo, kyllähän tää tehtiin jo hetki sit mut ei näköjään tuotu” – ei anteeksipyyntöä, ei mitään. :F Suomalainen palvelu, onko sitä?

Mutta asiaan!

Lauantai

Lauantai-aamun viihdettä oli käydä aamusuihkussa. Muuten tarina ei olisi kertomisen arvoinen, mutta uunituoreen Tornin suihkupa otti, petti ja hajosi :D. Tiedätte varmaan sen nupin, josta vetämällä veden tulo vaihtuu hanasta suihkuosaan? No, juuri kun olin lopettelemassa suihkuani, kyseinen nuppi lähtikin irti ja lensi komeassa kaaressa WC:n lattialle. Tämä siis koskematta nuppiin :D! Käytiin ennen aamupalaa vinkkaamassa respassa, että huoltomies olisi kiva. :D

"Mee nyt vittuun" T. Mustamakkara

”Mee nyt vittuun” T. Mustamakkara

Monista edelliskerroista poiketen olimmekin ostaneet Tracon-liput, joten ensimmäiseksi ohjelmaksi valikoitui rannekkeiden jonotus. Jono oli kauniisti sanottuna infernaalinen, joten päätimmekin vaihtaa auton parkkipaikkaa – ilmeisesti Tullintorin parkin hinta on noussut Tornin valmistumisen jälkeen? Mielestäni ennen ei ollut 3 €/h… Halvemmasta parkista takaisin tullessamme jono oli enää puoli-infernaalinen ja kulki suht’ nopeasti. Ihmiset olivat ilmeisesti väärässä jonossa jonottamassa lippuja joita ei vielä saanut tms., sen verran rivakasti JV:t poistelivat Vääriä Ihmisiä jonosta. No, parempi meille, sillä lopulta jonotus ei meidän osaltamme vienyt kuin ehkä 10 – 15 minuuttia.

Harmillista kyllä, tällä kerralla useat Traconin ohjelmat olivat sellaisia, etteivät ne kiinnostaneet minua aiheensa puolesta lähestulkoon lainkaan. Anna ”Extended_Feline” Rantasilan Kuvasarjoja Fukushimasta olisi ollut kiinnostava, mutta sinne emme ehtineet, koska infernaalinen jono. Lauantain aamupäivä menikin lähinnä ympäri katsellen ja kavereita bongaillen (=conihengatessa). Myyntipöytäsali koluttiin, mutta lähiviikkoina häämöttävän muuton vuoksi päätimme olla ostamatta yhtään mitään. Sorsapuistosta sentään ostimme metrilakua. ”:D” Tämän valtavan hankinnan jälkeen siirryin Johannan kanssa takaisin hotellille (suihku oli korjattu, hienoa! :D). Johanna jäi päiväunille, mutta minä suuntasinkin etsimään coniloottia kaupungilta, conin ulkopuolelta.

Armani, Sand ja Corneliani - tyypillisiä conilootteja

Tyypilliset conilootit, eli Armanin, Sandin ja Cornelianin housut.

Coniin palasimme kuudeksi, koska silloin alkoi Mikaela ”moyh” Rimailan Free-to-play-pelien feedback-looppeja käsittelevä ohjelma, joka keskittyi erityisesti Läpä Löpö / Rabu Ribuli / Rapu Raivo / Love Live -pelin palautelooppeihin. Miksun ensikertalaisuudesta huolimatta esiintyminen sujui erittäin hyvin, tästä voisi moni muukin ottaa mallia. Sen verran toki pitää nillittää, että ehkä olisi voinut vielä miettiä tarkemmin, kenelle luento on tarkoitettu. Nyt rapuripulin toimintaa käytiin läpi melko yksityiskohtaisesti, vaikka todennäköisesti hyvin moni yleisössä jo tunsi rapuripulin. Olisi voinut olla parempi idea selostaa feedback-looppien toimintaa ja sen jälkeen näyttää, miten vastaava on tehty läpälöpössä, niin luento olisi ollut vielä parempi. Mutta ei se mitään, tästä on hyvä jatkaa!

Siinä olivatkin sitten lauantaina katsomani ohjelmat ”:D” Perinteiseen tapaan en myöskään mennyt iltabileisiin, vaan lähdin tutustumaan Tampereen yöelämään. Ensin syömään nepalilaisravintola Katmanduun ja siitä sitten kiertelemään baareja: Plevnasta Tuulensuun kautta Vekkulaan (juuh elikkäs) ja sieltä sitten hotelli Tornin SKYBAR Moroon. Täytyy sanoa, että Moro oli ja on ihan tyylikäs mesta ja seurakin oli laadukasta! hashtag kokoomus hashtag pintaliito

Sunnuntai

Melkein kuin olisi juonut edeltävänä iltana alkoholia.

ò_ó

ò_ó

Tuleen ei kuitenkaan voinut jäädä makaamaan, eli suihkun kautta (tällä kertaa suihku ei hajonnut) aamupalalle ja coniin, sillä yhdeltätoista alkoi Heidi ”Hoothoot” Päivisen Anime, ikä ja immersio. Hootille tyypilliseen tapaan luento oli täynnä asiaa ja perusteltuja näkemyksiä, eli juuri sitä mitä luennoilla pitääkin olla. Hootti on kiva kun se aina innostuu aiheistaan niin kovasti :3 …tällä on tosin se pieni sivuvaikutus, että Hootin puhe nopeutuu ja puuroutuu, jolloin kuuntelemisesta tulee vähän haastavaa. Älä Hootti ressaa, ota iisisti! :D Luennolla oli myös jokunen väärä mielipide, mutta se on toisaalta siinä mielessä hyvä, että mielipiteitä oli. Läheskään kaikki luennot eivät pääse samaan!

Toinen sunnuntain ohjelma oli Henna-Riina ”Perho” Kakkolan Meidän aikamme Bessatsu Margaret, joka oli siis katsaus samannimiseen shoujolehteen. Huhu kertoi, että luennon valmistelu oli esiintyjän muuton ja siitä johtuvan pätkivän nettiyhteyden vuoksi ollut hieman haasteellista, mutta Hennis toisaalta tuntee kaikki shoujolehdet kuin omat taskunsa. Esitys eteni ihan loogisesti ja oli vahva perushyvä, vaikka ehkä suuria oivalluksia ei tullutkaan. Toisaalta luento oli juuri sitä mitä lupasi: katsaus Betsumaan ja sen sarjojen ja tekijöiden analysointia.

Sellaiset ohjelmat sunnuntaina.

Pelottavasti pukeutuneet 31-vuotiaat miehet täyttivät Tampere-talon.

Pelottavasti pukeutuneet 31-vuotiaat miehet täyttivät Tampere-talon.

Traconin kanssa samaan aikaan järjestettiin myös Desuconin taustayhdistyksen, Kehittyvien conien Suomi ry:n hallituksen järjestäytymiskokous, joka valitsi minut yksimielisesti KcS:n sihteeriksi kaudelle 2015 – 2016 (muut valitut: varapuheenjohtajana Santtu ”Japsu” Pajukanta, rahastonhoitajana Antti ”Ana” Myyrä)! Nyt pistetäänkin pöytäkirjoja kuntoon niin että heilahtaa.

Johanna taas suuntasi kokouksen ajaksi lolitapaneeliin. Kuulemma aiheet olivat ne samat joita on käsitelty sitten vuoden 2006, mutta toisaalta keskustelu oli ihan asiallista ja paneelin järjestelyt olivat paljon paremmat kuin ne männävuosina Animeconeissa nähdyt. Kun kerran paneeliakin oli viihdyttävä seurata eikä edes kännykän näpräämistä kaivannut, oli Johanna paneeliin ihan tyytyväinen.

And that’s it, kokouksen jälkeen Tracon olikin oikeastaan ohi. Kebun kautta autolle ja kohti Espoota.

Mitä jäi käteen?

Hyvä kysymys. Kokonaisuutena Tracon vaikutti vähän, no, hiomattomalta.

Todennäköisesti ohjelman taso ei ole varsinaisesti laskenut, ohjelma vain sattui nyt osumaan hirveän huonosti yksiin omien intressieni kanssa. Siitä en siis lähde enempää avautumaan.

Mutta muuten hiomattomuus oli kummallista. Tracon on kasvanut joka vuosi ja edellisvuosista on opittu ainakin tähän saakka. Asiathan ovat kehittyneet jo monen vuoden ajan ja parempaan suuntaan. Nyt suunta kuitenkin tuntui kääntyneen ja varsinkin rannekejono oli melkoinen rimanalitus. Tai en tiedä, onko ”suunta tuntui kääntyneen” oikea ilmaisu. Enemmänkin vaikutti vain siltä, että kehitys oli jäänyt paikoilleen. Siitä voidaan sitten keskustella, onko itsetarkoituksellinen uudistuminen järkevää.

Yksi asia on kuitenkin minusta selvä.

Kun Tracon myi kaikilla tavoilla loppuun jo kuukausia ennen tapahtumaa huolimatta siitä, että lipun hintaa korotettiin 50 %, sen pitää tehdä jotain. Joko hintaa pitää korottaa entisestään, tai sitten rajata kävijäkuntaa jotenkin muuten. Onko Tracon seuraava ikärajallinen coni!?!? Aika näyttää!

Joka tapauksessa. ”Ihan kivaa oli”, mutta selvää on, että Nyt Tarttis Tehrä Jottai.

Kiitos Tampere, kiitos Tracon, kiitos vanhat kaverit ja uudet tuttavuudet :3