Shin Bubukuuti Kai Z GT X Destiny.

Desucon ja Suomen animeskenen tulevaisuus

Desuconia järjestävän Kehittyvien conien Suomi ry:n valta vaihtui viime kesänä, kun Teppo ”Isperia” Suominen äänestettiin sen puheenjohtajaksi minun tilalleni. Jotkut ovat kysyneet, harmittiko minua. No, eihän vaaleissa häviäminen koskaan kivaa ole, mutta demokratia on demokratiaa. Ja kun Tepolla oli käytettävissä tasan samat kortit kuin minulla, voitaneen todeta, että Teppo pelasi korttinsa paremmin.

Teppo ei myöskään ole millään tavalla huono valinta. Kuten viime postauksessani totesin, ”Teppo ei ole ihan niin radikaali uudistaja kuin ehkä itse olisin, mutta toisaalta en myöskään häpeä myöntää, että Tepolla kyllä varmasti pysyy setti kasassa paremmin kuin minulla”. Teppo allekirjoittaa tämän kannan itsekin.

Lähitulevaisuuden kannalta Teppo on siis varmasti parempi valinta kuin minä. Mutta miten pitkällä tähtäimellä? Ainakin itse ajattelen niin, että tapahtumien pitää muuttua, jotta ne eivät stagnatoidu. Teppo ei kuitenkaan ole radikaali uudistaja. Toisaalta enpä olisi minäkään enää kauaa, sillä omat panokseni alkavat loppua. Tämän vuoksi olisin joka tapauksessa jättäytynyt pois pääjärjestäjän tehtävistä viimeistään kuluvan kauden jälkeen. Ainoa pointtini olisi ollut tehdä Desuconista kokonaan K-18-tapahtuma, koska sitä Suomen animeskene mielestäni kaipaa. Mutta siinä olisikin ollut kaikki, mitä minulla olisi ollut tarjottavana.

Tähänastisten keskustelujen ja tietojen perusteella Teppo ei aio muuttaa Desuconin rakennetta ratkaisevasti. Asiat varmasti tapahtuvat paremmin ja jouhevammin, mutta isot kokonaisuudet tuskin muuttuvat.

Tästä pääsemmekin pointtiin 1: onko Desucon tullut valmiiksi?

Ei ole salaisuus, että Desucon syntyi sen perustajien turhautumisesta vuosien 2006 – 2008 animetapahtumien tasoon. Näitä ongelmia silloinen animeblogaaja, Desuconin tuleva perustajajäsen ja nykyinen Anime-lehden päätoimittaja Petteri ”PTJ Tsubasa” Uusitalo analysoi Otakunvirka-bloginsa postauksessa Valtio – Con alkuvuodesta 2008. (Kyseessä on muuten Suomen animeblogosfäärin paras postaus kautta aikain, joten jos et ole lukenut, käypä lukemassa).

Mutta koska Desucon nousi turhautumisesta silloisiin coneihin, sitä lähdettiin rakentamaan asenteella ”nyt korjataan kaikki suomalaisten animetapahtumien ongelmat”. Sinänsä tämä ei ole ongelma, koska edes Desuconia perustettaessa tarkoituksena ei ollut romuttaa conin ideaa maan tasalle, vaan jalostaa se toimivaksi. Edelleen Tsubasaa lainaten:

”Con on con, kuten sanottua. Silloin aikoinaan kun idea tapahtumasta syntyi en ajatellutkaan että olemassaoleva tapahtumakonsepti pitäisi jotenkin romuttaa, jotta sen raunioille pääsisi rakentamaan jotain uutta: enemmänkin halusin pitää vain kunnollisen conin. Jotain, joka olisi lähempänä sellaista tapahtuman ideaalia mitä aiemmat tapahtumat ovat onnistuneet kiertelemään usealta eri puolelta, mutta ovat aina jääneet joltain puolelta vajaiksi.”

Tämä ”virheenkorjausideologia” on siis ohjannut conin tekemistä, koska ei ole ollut mitään sellaista suurempaa, erilaista juttua mitä olisimme Desuconissa halunneet tehdä, vaan olemme nimenomaan yrittäneet hioa conin formaattia toimivammaksi, sen perusrungon säilyttäen. Mikä, kuten sanottua, on toisaalta ollut tarkoituksenakin.

Nyt olemme päätyneet tilanteeseen, ettei ainakaan minulla ole ideoita, miten pääsisimme lähemmäs sitä mystistä ”conin ideaalia”, koska Desucon on siellä jo.

No, ei se toki täydellinen ole. Keksin Desuconista parannettavia asioita vaikka heittämällä: Lastu tarvitsee lisää tilaa, meidokahvila tarvitsee lisää tilaa, kongressisiiven käytävä tarvitsisi ainakin 2 metriä lisää leveyttä, luentosalit voisivat olla suurempia, karaokehuoneita enemmän… mutta kaikki näistä parannusideoista ovat määrällisiä. Lisää tätä, enemmän tuota. Formaatti on mielestäni kunnossa, enkä enää keksi, miten sitä voisi parantaa.

Mistä pääsemmekin pointtiin 2: onko scifijääryys saavutettu?

Desuconin syntyhistoriaa miettiessäni nimittäin oivalsin, että tuskinpa nämä vuosina 2006 – 2008 animetapahtumia järjestäneet scifitaustaiset herrasmiehet (ja -naiset) ihan tarkoituksella ja vittumaisuuttaan tekivät animetapahtumista keskinkertaisia. Heillä ei vain ollut mitään hajua, miten tehdä niistä parempia.

Ei siis ihmekään, että vastaukset olivat tasoa ”tee vittu ite parempi”, kun jotkut parikymppiset märkäkorvat ulisivat, että coni ei miellytä, tehkää paremmin. Mikäpä olisi vittumaisempaa kuin ”tehkää paremmin”-ulina, kun on jo tehnyt niin hyvin kuin osaa, eikä yksinkertaisesti keksi, miten tapahtumasta voisi tehdä paremman?

Ainakin itse olen Desuconin suhteen tuossa pisteessä: enää enää keksi, miten Desuconia voisi parantaa. Tietyllä tavalla se on erittäin hieno tunne: olen antanut animeskenelle kaiken, mitä minulla on ollut ja hionut conin formaatin kavereiden kanssa niin lähelle täydellistä kuin mahdollista. Toisaalta se on todella pelottava ajatus, koska… tässäkö tämä nyt oli?

Desuconia perustettaessa yksi sen johtoajatuksista oli ”Herättää ajatus ’vau, voiko tämmöisiäkin animetapahtumia olla?'” Mielestäni Desucon täyttää tuon edellytyksen ainakin vuosien 2006 – 2008 tilanteeseen verrattuna. Minulla ei kuitenkaan ole hajuakaan, mikä olisi sellainen tapahtuma, joka nyt räjäyttäisi tajuntani samalla tavalla, kuin Desucon vuonna 2009. Jokaiselle kävijälle henkilökohtainen puputyttöpalvelija?

Oma kehu haisee, joten suojanaamarit päähän: Desucon on minusta ihan helvetin hieno tapahtuma, enkä häpeä sanoa sitä yhtään. Mutta siitä päästäänkin pointtiin 3: onko Desucon jo liian hyvä?

Totean taas, että Desucon lähti turhautumisesta. Ei myöskään ole salaisuus, että usein ihmiset ryhtyvät toimeen, kun vallitseva tilanne koetaan tarpeeksi ärsyttäväksi.

Samalla on sanottava, että jo vuosina 2006 – 2008 Desuconin ydinryhmän sittemmin muodostaneet ihmiset kirjoittelivat nettiin foorumi- ja blogipostauksia siitä, mikä Animeconissa on vialla ja miten sitä voisi parantaa. Ilmeisesti puhuimme kuitenkin täysin eri kieltä kuin Animeconin järjestäjät, koska sanat eivät koskaan muuttuneet näiden taholta toiminnaksi, minkä vuoksi Desucon sittemmin perustettiinkin.

Mutta tällä hetkellä ei ole mitään sellaista oppositiota, joka jokaisen Desuconin jälkeen repisi sen maan tasalle ja pureutuisi yksityiskohtaisesti siihen, miten Desuconin yleiset järjestelyt ovat perseestä tavoilla X, Y ja Z ja miten ne olisivat paljon parempia, jos ne tehtäisiin tavoilla A, B ja C.

Ilmeisesti siis aika moni muukin jakaa Desuconin vision siitä, millainen on hyvä coni. On tietysti hienoa huomata, etteivät viimeiset 5 – 7 vuotta todellakaan ole valuneet hukkaan, vaan että on tuottanut iloa tuhansille ihmisille. Mietin silti, voiko näin tyytyväisistä ihmisistä ikinä nousta sellaista jengiä, joka lähtee toteuttamaan jotain ihan uutta ja korjaamaan Desuconin ongelmia, jos niitä ongelmia ei koeta olevan? Varsinkin, kun johdossa on nyt Teppo, joka hioo conista vielä paremmin toimivan kokonaisuuden ja Desucon sen kuin paranee.

Niin omahyväinen paska kuin olenkin, toivon, että joku vielä keksii räväyttää jotain paljon Desuconia parempaa ja uudistaa coniskeneä oikein kunnolla. Sillä jos Desucon nimittäin on niin hyvä, ettei oppositiota pääse nousemaan, voidaan todeta, että Desucon on Suomen animeskenen evoluution kulminaatiopiste. Desuconin avulla on siis saavutettu piste, jossa Suomen animeskene on tullut valmiiksi. Halleluja!

14 Comments

  1. Anomuumi

    Ai ei ole oppositiota? Laidoilla ja twitterissä peräänkuulutetaan yhä enemmän itse asiasta kiinnostuneita, vähemmän hengaajia, pidempiä palkkeja, vähemmän bileitä.

  2. Rontti

    Desucon suomen paras coni? Hah. :D Ei oo parasta nähnytkään, hyvä se on mutta vuosi vuodelta menossa huonompaan suuntaan. Onneksi on muita coneja paikkaamassa jokavuotista desuconin aiheuttamaa pettymystä.

  3. Perfektionismi kukkii

    Omasta mielestäni Desuconin suurin ongelma on nimenomaan sen täydellisyyden tavoittelu. Monet järjestelyt toimivat conissa uskomattoman hyvin; green room on kuin Jumalan lahja animekansalle, karaokehuone toimii ja tapahtumassa on yleisesti hyvä henki.

    Ainoa mikä itseäni lannistaa on conin ohjelmapainotus. Ohjelmissa saa tietenkin olla kriittinen ja Desucon on mielestäni pitänyt tasaisen ohjelmalaadun vuodesta toiseen. Parhaat katsomani ohjelmat eivät kuitenkaan ole Desuconista. (Saatan puhua itseäni tässä pussiin, olenhan itsekin tapahtumassa ohjelmaa pitänyt). Desucon tuntuu kuitenkin tukahduttavan monia harrastajia kiinnostavia osa-alueita – esimerkiksi juuri populaarikulttuuria. Edes pieni osio tälle ei anime/manga pohjaiselle ohjelmalle olisi mahtava lisäys Desuconin ohjelmakarttaan ja imagoon.

    Tietenkin pääsuuntautumisen muuttamisessa on omat haittapuolensa. Yukicon 2.0 oli mielestäni pettymys, sillä pääpaino; pelikulttuuri – oli jätetty karusti taka-alalle, verrattuna ensimmäisen vuoden ”erikoistumiseen”. Sinänsä kiehtova ilmiö, joka sotkee yllättävän helposti conin ohjelmatarjotinta. Eli tietty tässäkin kehitysideassa on puolensa ja puolensa.

    Toinen asia, mistä en henkilökohtaisesti välitä, on tapahtumille suunniteltavat ikärajat. Desucon on valtavan mittapuun tapahtuma ja mielestäni erityisen onnistunut rakentamaan ohjelmaa eri ikäisille. Desu cruise, Desu talks ja Desucon Frostbite houkuttelevat vanhempaa yleisöä – mutta mielestäni Desuconin ikärajan nostaminen kahdeksaantoista ei ole oikea ratkaisu ”täydellisyyden” saavuttamiseksi. Eihän täydellistä conia ole olemassakaan! Jos täysi-ikäiset tahtovat harrastaa, kuuluisi mielestäni niille rakentaa omaa toimikuntaa conimaailmaan – mikäli se niin himottu asia on kuin annetaan ymmärtää. Desucon on jo brändinä niin iso nimi Suomen animeskenessä, että olisi hulluutta evätä pääsy ”parhaimpaan animetapahtumaan” nuoremmilta.

    Rakentavaa kriteeriä tapahtumista on tietenkin haastavaa saada, Desucon ei ole siinä poikkeus. Ohjelmanpitäjänä saan hyvin vähän henkilökohtaista palautetta, ellen vaivaudu googlailemaan sitä itse. (Prosessi voi viedä pahimmillaan tunteja, koska google yksi on suuri syöpä). Desuconin tulisi kehittyä erityisesti harrastajiensa mukana ja uskon, että tulevien vuosien aikana tapahtuma saattaa kokea radikaalejakin muutoksia – mikäli nykyiset pikkuvanhat harrastajat nousevat joskus järjestysryhmien huipulle. Täytyyhän perinnettä jatkaa.

    Sen voin kyllä rehellisesti sanoa, että Desucon on ainoa tapahtuma; jossa en ole kokenut oloani ulkopuoliseksi tai itkenyt tekemisen puutetta. Tapahtuma on tiloiltaan aivan mahtava ja järjestelyt toimivat pääosin moitteetta. Pientä hiomisen varaa on aina, mutta asiat ovat niin pieniä, ettei niitä edes viitsi listata. (Paitsi slushien hinnat, aivan jäätävää. Opiskelijan lompakko itkee verta!) Ne eivät kuitenkaan vaikuta kokonaisvaltaiseen conikokemukseen. Ehkä juuri siksi palautteen löytäminen on niin haastavaa :)

    Hyvä kirjoitus.
    Kiitos siitä. Sain ajatella näin iltamyöhään.

  4. dred

    Desuconin parannettava löytyisi imho juuri siitä paljon mainostetusta ohjelmasta. Kun coni myllyttää olevansa ohjelmapainotteinen, niin toivoisi siltä ohjelmalta oikeasti laadukkuutta. Ja jos niin halutaan täysi-ikäistä conikansaa niin akateemisempi ote sen myötähävettävän otakurinkirunkkausluentopaskan sijaan olisi bueno. Näin aikuisen ihmisen näkökulmasta olisi kiinnostavampaa kuulla vähän syvällisempää settiä kuin tissipersepantsuthuttua.

  5. Con kävijä

    Jos parannettavaa ei löytyisi, silloin Desucon:sta tulisi keskin kertainen coni. Ja tätähän ei kukaan halua, Vaikka Desuconit jylläävätkin jo valmiiksi hieman paikallaan. Täydellisyyden tavoittelu johtaa lopulta jyrkkään alamäkeen. Kummankin Desun muuttaminen k18 tapahtumaksi ei ole ratkaisu!

    Pitäjien olisi hyvä muistaa myös, ettei kaikille coni:ssa pääasia ole ohjelmat. Kavereiden ja muoden käviöiden/cossaajien näkeminen on joillekin isoin asia, koska coni:ssa käyminen pitäisi olla mukavaa ei suorottamista kenellekää.

  6. Dar

    Minua on lähiaikoina yllä kommentoivan dredin tapaan huvittanut se, että Desucon mainostaa itseään erityisesti ohjelmapainotteisena tapahtumana. Samaan aikaan Jussi Kari laukoo sellaisia kommentteja (mm. Conconissa), kuin että häntä ei kiinnosta mitä kävijät haluavat nähdä, hän tekee tapahtumaa itselleen ja pääasia on, että salit ovat täynnä, ei se mitä siellä sitten höngitään oikeasti.

    Itseasiassa koko desussa on se, että koska se on lähtenyt, kuten postauksessa mainitaan, tietyn porukan turhaumuksesta, se täyttää nyt tämän porukan ihannetta conista, ei laajan kävijäkunnan. Desua parempi con on tehty ajattelemalla tarkemmin kävijäkuntaa. Desun pitää päättää haluaako se miellyttä kävijöitään vai tekijöitä itseään ja suuntautua sen mukaan joko enemmän Talksin tyyliseen tapahtumaan tai lopettaa hengailijoiden, kavereiden näkijöiden, cossaajien ja muun ”lippuja vievän roskan” syyllistäminen.

  7. Minä palan

    Itselle Desucon on se Suomen paras coni jo yksinkertaisesti asiaohjelmansa takia. Muut conit laahaavat anime- ja manga-aiheisissa ohjelmissa aika paljon Desun jäljessä. Niiltä (muilta coneilta) puuttuvat kokeneet ohjelmanpitäjät ja ei-kasuaaliystävälliset aiheet. Sen takia Traconissakin nähdään surullisen kuuluisan Kill la Kill -tierin ohjelmaa (Anime/Yukiconista puhumattakaan).

    Desuconissa on opittu Animeconin virheistä. Mielummin otan vastaan conin, joka on tehty miellyttämään tiettyä samankaltaista porukkaa kuin puolivillaisen mitäänsanomattoman hengausconin, joka yrittää miellyttää kaikkia vähän, muttei ketään täysin. Näin kävijän kannalta koen sen miellyttäväksi, että Desuconin tavoite on tuottaa hyvä coni harrastajalle, eikä olla osa nuorisotyötä tai ”hei normot, tulkaa mukaan tähän animejuttuun!” coneja.

    Eiköhän se näy jo Frostbiten lipunmyynnissä, että kävijöitä riittää suomalaisissa coneissa, vaikka kävijöistä karsittaisiinkin osa pois. Aika paljon Desuconista pidänkin juuri siksi, ettei heidän itse tarkoitus ole (ainakaan vielä) tuottaa mahdollisimman paljoa hynyä vaan saada aikaan erinomainen tapahtuma. En ymmärrä miksi Desun tarvitsisi liikkua kohti Yuki, Anime tms. -coneja, koska niitä on Suomessa jo ihan riittämiin.

    Mutta tosiaan voisin kommmentoida myös itse tekstiä. Koen itse Desulla olevan vielä hiottavaa monelta osalta, mutta kuten sanoit konsepti tuntuu toimivan. Kunniavierasvalinnat ovat olleet oivallisia (turhia seiyuita lukuunottamatta) ja luento-ohjelmat huonoimmillaankin tyydyttäviä. En itse ole mikään suuri visionääri, enkä keksi mullistavia uudistuksia, mutta olisin myös avoin suurille kokeiluille. K-18 -kokeilu on erinomainen esimerkki siitä, miten uuden konseptin yrittäminen voi tuoda uskomattoman hyvän lopputuloksen.

    Hyvä postaus Niidelji.

  8. nyymi

    Täysin samaa mieltä Darin ja dredin kanssa ohjelmasta. Itse ihan kivoja määriä animea katsoneena tahtoisin suomen itsejulistetulta ”animeimmalta” conilta juurikin sitä, eli anime aiheista ohjelmaa. Toki löytyy paljon ohjelmia joissa käsitellään laajoja osa-alueita, mutta harmittavan harva ohjelma keskittyy vain yhteen sarjaan tai johonkin tarpeeksi pieneen osa-alueeseen, että sitä voisi käydä läpi vähän syvemmin eikä vain raapaista pintaa jos edes sitäkään. Tietenkään ei ole aina itse conista kiinni millaista ohjelmaa sinne tarjotaan, mutta jos alunperinkin tehtäisiin selväksi mitä ohjelmalta halutaan uskon että halukkaita ohjelmanpitäjiä löytyisi jopa enemmänkin, koska voi olla helpompi lähteä kehittämään ohjelmaa kun on saanut selkeät ohjeet siitä mitä oikeasti haetaan.

    tl;dr Enemmän oikeasti animeen liittyvää ohjelmaa, vähemmän turhaa yleishöpinää jostain animeen löyhästi liittyvästä.

  9. Miizou

    Missä olivat kaikki tämä tissiperseluennot esim. viime Frostbitessa, kun omiin silmiini osui kaiken ohjelman seasta ehkä 2-3 luentoa, jotka voisi ohjelmakuvauksen perusteella laittaa tuon alle? (En tosin nähnyt niistä yhtäkään, joten en tiedä sitten paremmin.)

    Mielipiteeni ovat toki wanhan kertausta, sillä olen maininnut näistä jutuista jo vuosia aiemminkin, mutta kerrataan ne tähänkin kommenttiketjuun:

    Kavereita voi tavata muissakin yhteyksissä kuin coneissa. En ainakaan itse maksa pääsylipun hintaa päästäkseni pelkästään moikkaamaan ihmisiä, vaikka yhteisöllisyys onkin yksi tärkeimpiä puolia coneissa.

    Desuconeissa on parasta ollut juuri se, että tekijät ovat selvästi tehneet conia, jollaista itse haluavat, eivätkä yritä miellyttää koko conikansaa. Ohjelmapainotteisuus (nimenomaan anime-/mangaohjelman) on yksi syy, miksi tapahtumaa henk. koht. olen arvostanut.
    En panisi pahakseni, vaikka Desuconista tosiaan kehittyisi Desutalks Sibeliustalon mittakaavassa.

    Cosplay on kivaa ja asut komeaa katsottavaa, mutta tarvitseeko conissa olla aina cosplay-kisa erikseen? (Ts. jättäisivätkö ihmiset puvut kotiin, jos ei olisi virallista kisaa?)

    Entä tarvitseeko animetapahtuma pelihuonetta? Siitähän saisi yhden huoneen lisää puheohjelmaa varten. (Niin siistiä kuin olikin päästä pelaamaan Battletoadsia ja katsomaan Guilty Gear Xrdiä pylv- muiden selkien takaa.)
    Videopelipainotteinen coni erikseen, anyone?

    Ja ei, tarkoitukseni ei ole syyllistää ketään hengailusta, tai tehdä conissa käymisestä jonkinlaista suoritusta. En yritäkään ajatella, että joka tunti olisi pakko jotain ohjelmaa katsoa, vaan hengailen kaveriporukoissa itsekin, kun tulee aika käydä esim. syömässä conin aikana tai muuten vain tulee luppohetki ohjelmien välissä.

  10. Kuuti

    Kommentteja näköjään satelee ja serverin derppauksen jälkeen maili-ilmoitukset kommenteista eivät näköjään toimi, joten elän jälkijunassa…

    Kommenttien perusteella vaikuttaa siltä, että jotkut käsittävät ilmaisun ”animeaiheinen ohjelma” ihan eri tavalla kuin mitä se käsitetään Desuconin järjestäjien keskuudessa – Desuconille ”animeaiheinen ohjelma” on aina tarkoittanut ohjelmaa, joka käsittelee animea (tai mangaa, toki) ja sarjoihin liittyviä teemoja tms. Esimerkiksi ”Gundamin päähenkilöiden psykologiset ongelmat” olisi animeaiheista, ”Mitä BL-poikien pukeutuminen kertoo sarjasta” olisi animeaiheista, ”Miten animea katsotaan oikein” olisi animeaiheista.

    Mutta kommenteista päätellen ainakin dred, Dar ja nyymi kuitenkin käsittävät, että ”animeaiheinen ohjelma” tarkoittaa vain ja ainoastaan sellaista ohjelmaa, joka keskittyy… yhteen sarjaan kerrallaan? Ja ilmeisesti, koska näiden sarjojen teemojen käsittely kuitenkin katsotaan ”ei-animeksi”, ohjelmien pitäisi olla sarjojen esittelyä, ei varsinaista analysointia? Käsitänkö tämän nyt oikein?

    Ehkä tässä näkyy se Desuconin tausta – me kyllästyimme siihen, että conien ohjelmat olivat tasoa ”Ikebana” – ”Samurai-haarniskat 1500-luvun Japanissa” – ”Japanilainen pikaruoka”, jotka nyt eivät liity animeen muuta kuin saman kulttuuripiirin kautta; ts. kyllästyimme siihen, että tapahtumissa ei puhuta… no, animesta.

    Yksittäisiin sarjoihin keskittyvissä ohjelmissa on kuitenkin se ongelma, että ne eivät lähes koskaan kiinnosta ketään, tai jos kiinnostavat, ne kiinnostavat äärimmäisen vähäistä yleisöä (lähes pelkästään sellaisia, jotka ovat sarjan jo katsoneet); sen sijaan useita sarjoja tai temaattisia kokonaisuuksia käsittelevät ohjelmat toimivat ihmisille enemmän tärppeinä ja vinkkeinä uusista sarjoista, joita kannattaisi katsoa.

    Perfektionismi kukkii: palaute on aina ihan jees, ja ainakin Desuconista omat ohjelmapalautteensa on saanut ihan vain pyytämällä niitä ohjelmavastaavalta. Tähän ratkaisuun muistaakseni päädyttiin, koska kaikki ihmiset eivät halua palautteitaan ja jotkut jopa ahdistuvat niistä. Mikäli palaute kiinnostaa (mikä on hyvä), ei muuta kuin mailia ohjelmavastaavalle.

  11. Anomummi

    Vaikka Desucon on selkeästi kehittynyt vuosi vuodelta, ei näitä ns. ’määrällisiä’ seikkoja saa kokonaan unohtaa. Desuconin parasta antia on loistava, harrastajalta-harrastajalle -tyylinen puheohjelma: näihin ohjelmiin kuitenkin mahtuu 2500 hengen conista vain se ~300 henkeä kerrallaan. Pullollaan olevat ohjelmasalit ovat aina hieno asia, mutta kertovat myös siitä, etteivät kaikki halukkaat ole päässeet sisään. Pääsalissa sen sijaan pidetään usein hienon kunniavierasohjelman lisäksi ties mitä cosplay- ja amv-kisoja, jotka ovat jokaisen conin peruskauraa. DesuTalks tuntuukin edustavan paljon lähemmin Desuconin haluamaa imagoa.

  12. Kiti

    Mielestäni täydellistä tapahtumaa ei olekaan. Tapahtumia voidaan järjestää hyvin ja mikäli järjestelyjen puolesta ei ole ongelmia, voidaan puhua täydellisestä tapahtumasta, mutta onko tapahtuma sisältönsä puolesta täydellinen, riippuu täysin siitä, keneltä kysytään. Desucon on hyvin järjestetty tapahtuma, ja Desussa on mukava käydä, mutta omien kokemusteni perusteella Desuconi on aina aikalailla samallainen. Desussa on aina joitakin ohjelmia, jotka kiinnostavat minua, mutta muuten tapahtuma menee yleensä omalta osaltani hengailuksi, kun taas eräs ystäväni juoksee Desussa hiki hatussa ohjelmasta toiseen.

    Tämä on harrastus, johon ei ole vain yhtä oikeaa tapaa harrastaa. Yhdet tykkää vain animesta ja mangasta ja heille täydellinen tapahtuma sisältää vain tiukkaa tavaraa ja toisten mielestä on ihan yhtä arvokasta käydä coneissa kohtaamassa muita harrastajia ja samanhenkisiä ihmisiä. Minun mielestäni on hyvä, että Suomessa on erilaisia animetapahtumia, tiukkaa asiaa toisille ja löyhempää hengailua niille, jotka siitä tykkäävät. Kaikkien conien ei tarvitse olla asiaconeja, eikä myöskään hengailuconeja. Desucon on asiacon ja se on minusta ihan fine. Jokainen con saa määrittää luonteensa ja kohdeyleisönsä itse.

    Muuhun popkulttuuriin liittyvät ohjelmat, (länsimaalaiset elokuvat, sarjakuvat, sarjat, pelit jne.) jakavat aina mielipiteitä. Näille ohjelmille on kuitenkin kysyntää, mikä näkyy myös con-kävijöissä, sillä coneissa näkee useita länkkäricosseja ja taidekujilla vastaavasti länkkäritaidetta. En näe länsimaalaisen popkulttuurin kieltämistä coneissa tarpeellisena, kunhan conin pääpaino pysyy animessa, mangassa ja Japanissa. Länkkäriohjelmista ei loppujen lopuksi ole suoranaista haittaa. En tuomitse tapahtumia, joilla on tiukka linjaus tämän suhteen, mutta minusta ei myöskään pidä tuomita tapahtumia, jotka haluavat maustaa ohjelmansa muutamalla länkkärillä, mutta pääpaino pysyy animessa.

    Kiti
    Infovastaava
    Animecon 2015

    P.s. Tämä on minun henkilökohtainen mielipiteeni, ei animeconin virallinen kanta.

  13. Momochuu

    Dred sanoi avainsanan: akateemisuus. Kun on tottunut esimerkiksi Helsingin yliopiston Japanin tutkimuksen jap. populaarikulttuuria käsittelevien (joskin vähälukuisten) kurssien akateemiseen lähestymistapaan animestakin puhuttaessa, Desuconin monien luentojen sisältöä on vaikea pitää ”tiukkana asiana”. Usein olen mennyt luennolle vain todetakseni, että luento onkin paljon pintapuolisempi kuin mitä olin kuvauksenkin perusteella erehtynyt luulemaan.

    Useissa ohjelmissa on myös edelleen melko paljon huumoria (tai ”muka-huumoria”), mutta minun puolestani moisen voisi laskea minimiin ja keskittyä enemmän itse aiheeseen – kiinnostava aihe ja hyvä puhuja eivät mielestäni tarvitse juurikaan huumoria tuekseen.

    Mahtaakohan vain olla niin, että akateemisuus koetaan liian kuivana ja epäkiinnostavana coni-ilmapiirissä? Toki akateemisen esityksen valmistelu myös vie enemmän aikaa kuin tavanomaisemman.

    • Kuuti

      Momochuu: 5/5 kommentti, tässähän tuli 1) kuvaus ongelmasta 2) perustelut 3) näkemys, mitä asialle pitäisi tehdä. Muidenkin pitäisi ottaa tästä mallia!

      Valitettavasti en kuitenkaan ole samaa mieltä. Niitä ihmisiä, jotka voisivat oikeasti pitää akateemista ohjelmaa animesta, on täällä Suomessa ehkä kourallinen. Samoin tulee ottaa huomioon se, että akateemisuus hyvin usein tekee henkilöstä (varsinkin jos hän puhuu siitä aiheesta, mistä on akateemisesti koulutettu) tylsän puhujan, koska sitten puhe menee pikkuseikkojen nysväämiseksi. Se on akateemisesti toki hyvä asia, mutta coni ei ole yliopisto eikä pidäkään.

      Joskus v. 2010 keskustelin Desuconin silloisen ohjelmavastaavan eli Airin Tegelmanin kanssa siitä, pitäisikö Desuconin ohjelmassa painottaa huumoria vai asiallisuutta, jos molempia ei voi saada. Päädyimme siihen, että huumori voittaa. Syynä on se, että diipeinkään asia ei riitä, jos sitä on tylsä kuunnella. Sen sijaan stand-uppia ihmiset jaksavat kuunnella kerrasta toiseen. Toki paras juttu on, jos tiukan asiasisällön ja mielenkiintoisen esitystavan saa yhdistettyä. Harmillisesti näitä animepuolen mikkohyppösiä ei juurikaan ole.

      Jos tiedät sellaisia henkilöitä, luulen, että Desucon ottaa mielellään tällaisia ilmiantoja vastaan. :D

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

© 2024 karikari.fi

Theme by Anders NorenYlös ↑